Laipanmaa on vanhoilla pitäjien nimillä mainittujen Kuhmalahden, Luopioisten, Pälkäneen ja Sahalahden pitäjien rintamaiden väliin jäävä runsaan 15 000 hehtaarin laajuinen, yhtenäinen metsäalue. Vakituista asutusta ei Laipanmaassa enää ole, loma-asuntoja kylläkin sen enemmän.
Laipanmaan metsät ovat valtaosin yksityisten omistamia, mutta myös UPM omistaa siellä pari tuhatta metsähehtaaria, pääosin entisen Yhtyneiden Paperitehtaiden perua. Rajalan metsäkämppä sijaitsee UPMn mailla Laipanmaan sydämessä. Matkaa maanteiltä sinne on kymmenkunta kilometriä. Metsäautotiet halkovat Laipanmaata ristiin rastiin. Niinpä Rajalaankin on hyvät tieyhteydet.
Laipanmaan uusi isäntä
Metsätalousinsinööri Virpi Kaipainen on hiljattain aloittanut Laipanmaassa ja lähialueilla UPMn omien metsien sekä metsäpalveluasiakkaiden metsäasiantuntijana. Hänen toimialueensa kattaa Oriveden, Kuhmalahden ja Pälkäneen sekä Sahalahdesta Laipanmaan. Metsäasiantuntijan tehtäviin kuuluvat ennen muuta metsätalouden suunnittelu, metsien hoito ja maankäyttöasiat, samoin yksityistieasiat niiden teiden osalta, joissa yhtiö on osakkaana. Ja tällaisia teitä on paljon.
– Yhtiömme metsäpalveluasiakkaiden määrä on lisääntynyt ja itse asiassa heidän metsiensä asiat ja tieasiat vievätkin enemmän aikaani kuin yhtiön omat metsät, toteaa Virpi. Metsäpalvelu voi vaihdella yksittäisestä työstä täyteen palveluun. Täysi palvelupaketti voi sisältää sekä metsäsuunnitelman että sen mukaisesti toteutettavat omistajan kanssa sovitut metsänhoitotyöt ja hakkuut.
Virpi Kaipainen on ollut UPMn ja sen edeltäjän palveluksessa jo 1988 alkaen ja sitäkin ennen yhtiössä harjoittelijana. Hän ei siis suinkaan ole metsähommissa mikään ”eilisen teeren tyttö”. Laipanmaa ja lähiseudun metsäpalveluasiakkaat ovat saaneet kokeneen asiantuntijan. Rajalan kämppä ja sen parissa tapahtuva toiminta ovat toistaiseksi olleet hänelle vähemmän tuttua. Siksi olikin kohdallaan, että kämpän isäntä Risto Keskinen kutsui Virpin ja hänen edeltäjänsä Toivo ”Topi” Naukkarisen tutustumiskäynnille Rajalaan. Paikalla olivat Riston lisäksi muut kämpän metsäryhmän jäsenet Timo Kivimaa, Timo Nieminen ja Markku Rauhalahti sekä kämpän emäntä
Anja Halonen miehensä, ahkeran talkoomiehen Ossin kanssa.
Palaverissa kerrattiin Laipanmaan ja kämpän monivivahteista historiaa. Lähimetsän luontopolulla
myös piipahdettiin, ja makkarat paistettiin yhtiön laavulla Verkkojärven rantamaisemassa. Risto Keskinen kiitteli eläkkeelle siirtynyttä Topi Naukkarista, jonka kanssa hän on vuosien aikana tehnyt paljon yhteistyötä ja jolta Rajalan kämpän puuhaväki on saanut monenlaista tukea. Virpi Kaipainen lupasi jatkaa yhteistyötä samassa hengessä.
Metsätalous ja virkistyskäyttö käsi kädessä
Laipanmaa on kokonaan metsätalousaluetta, vaikka joskus kuulee puhuttavan virheellisesti Laipan erämaasta. Metsätalous ja metsien virkistyskäyttö niveltyvät siellä saumattomasti toisiinsa. Alueella risteilee kolmisenkymmentä kilometriä viitoitettuja ja infotauluilla varustettuja retkeilypolkuja, ja polkujen tuntumassa on useita huollettuja nuotiopaikkoja. Vastaavanlaajuista metsätalouden ja virkistysalueen yhdistelmää ei taida muualta löytyä.
Laipanmaalla on myös kiintoisa asutushistoria. Satakunta vuotta sitten oli sen alueella, tiettömien taipaleiden takana parikymmentä ”savua” – torppaa ja muuta asumusta. Nyt niistä on jäljellä vain pari-kolme kesäpaikkana, useimmista vain kivijalan rauniot tai muurien pohjat. Laipanmaan järvien rantamilla on nykyisin satakunta vapaa-ajan asumusta.
Markku Rauhalahti, Kesäkuhmalahtelainen metsänhoitaja Markku Rauhalahti on syntynyt Vehkapuntarin kylässä, Laipanmaan pohjoisreunalla.
