Suojan talo saa keväällä uuden katon

Ilmakuva Suojan talosta. Kuva: Risto Mattila

Pitkään vireillä ollut Kuhmalahden Puntarin kylässä sijaitsevan Suojan kattoremontti on toteutumassa. Syyskuussa varmistui, että hankkeelle saadaan Pomoottorin puoltama rahoitus ELY-keskukselta. EU-hankkeena ulkopuolinen tuki on 60 prosenttia kustannuksista.

Kuuden urakkatarjouksen joukosta hankkeen toteuttajaksi valittiin edullisimman tarjouksen tehnyt Hämeen Kattokeskus Oy Pirkkalasta. Työ on sovittu alkavaksi huhtikuussa ja se valmistuu viimeistään 9.5.2014.

Suojan talon katon korjaus on jo vuosia sitten todettu välttämättömäksi, mutta sitä ei ole taloudellisista syistä voitu aloittaa. Kolmisenkymmentä vuotta sitten talon kattoa korjattiin. Silloin talon etupuolen tiilikatto vaihdettiin peltikatoksi. Nyt katto on kaikilta osin uudistettava. Myös katon alusrakenteita vahvistetaan ja kourut asennetaan.

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 60 000 euroa. Siitä EU- ja kansallisena tukena saadaan 60 prosenttia, loppuosa on itse rahoitettava. Omaa rahoitusta tarvitaan noin 24 000 euroa. Erinäisten lahjoitusten tuloksena tästä on koossa vajaa puolet.

Suurimmat lahjoitukset on saatu Helmi Lahtiselta, joka ohjasi 90-vuotismuistamisensa Suojalle, ja Kuhmalahden kirkonkylän hirvimiehiltä, joiden lahjoittama hirvi myytiin huutokaupalla viime syksynä. Hirvimiehet, Kuhmalahden Metsästysseura ja Kuhmalahden Osuuskauppa ovat antaneet myös rahalahjoituksen. Myös muita kattohankkeeseen suunnattuja lahjoituksia on saatu.

 

Remontti vaatii talkooapua ja rahallista tukea

Ilpo Lehtinen pitämässä kiitospuhetta Suojan 90-vuotisjuhlassa 2009. Kuva: Markku Rauhalahti

– Olemme kiitollisia saamistamme tukirahoista, sanoo Suojan talon taustayhteisön Kuhmalahden Manttaali -säätiön varapuheenjohtaja Ilpo Lehtinen.

– Toivomme kuitenkin saavamme taloudellista tukea vielä lisää. Suojalla järjestettävät tapahtumat ja myyjäiset ovat hyväksi avuksi, mutta muitakin lahjoituksia tarvitaan. Ison lainan hoitaminen vuokratuloilla on vaikeata, jopa ylivoimaista. Myös apu talkootyön muodossa on toivottavaa. Ja ennen kaikkea kaikki vinkit kuhmalahtelaisilta ja muilta Suojan ystäviltä siitä, miten rahoituksesta selvitään, ovat nyt paikallaan, hän jatkaa.

Kuhmalahden Suojan talo täyttää alkavana vuonna 95 vuotta. Kuhmalahden suojeluskunta rakensi Suojan aikoinaan toimitalokseen pääosin talkoilla ja lahjoitusten turvin.

On merkittävää, että Suoja on tiettävästi Suomen ensimmäinen suojeluskunnan itse rakentama talo. Se vihittiin käyttöön syyskuun viimeisenä sunnuntaina 1919. Kun suojeluskuntajärjestö valvontakomission vaatimuksesta syksyllä 1944 lakkautettiin, Suojan talo siirtyi lahjoituksena Kuhmalahden manttaalikunnalle ja edelleen vuonna 1951 lahjoituksena Kuhmalahden Manttaali -säätiön omistukseen.

Säätiö on toimintaorganisaatio eikä sillä ole talon lisäksi muuta omaisuutta. Sen tulot muodostuvat lähinnä tapahtumien vuokrista ja mahdollisista lahjoituksista.

Kuhmalahden Suoja on monien vuosikymmenten ajan palvellut seudun ihmisten ja yhteisöjen tarpeita monenlaisten tapahtumien paikkana. Pari vuotta sitten piha-alue pantiin kuntoon. Liittymä valtatieltä on nyt aiempaa loivempi ja johtaa luontevasti talon sivulle ja taakse tehdyille uusille parkkipaikoille. Yli-Hinkkalan isäntäväeltä Suojan naapurista saatiin lisämaata parkkitilaa ja poistumisväylää varten.

 

Markku Rauhalahti

 

Kirjoittaja on syntynyt Puntarin kylässä noin 300 metrin päässä Suojan talosta. Hän toimii muun muassa Tampereen Suojeluskunta- ja Lottamuseon puheenjohtajana sekä varapuheenjohtajana Pajarin Poikien Perinneyhdistyksessä, joka vaalii Pohjois-Hämeen suojeluskuntapiirin päällikkönä ja hämäläisten soturien komentajana toimineen A. O. Pajarin joukkojen perinnettä. Kirjoittajan isä maanviljelijä Väinö Rauhalahti toimi 1930-luvulla Kuhmalahden suojeluskunnan paikallispäällikkönä.

Ilmakuvan Suojan talosta on ottanut Puntarin kylässä asuva maanviljelijä ja eläkkeellä oleva pankinjohtaja Risto Mattila. Kuva on otettu kauko-ohjattavaan pienoismultikopteriin sijoitetulla kameralla. Riston isä maanviljelijä Erkki Mattila oli aktiivi suojeluskuntalainen ja ampujana suojeluskuntien huipputasoa.