Pälkäne siirtyi Pirkan Helmeen

Pälkäneellä ja Kuhmalahdella opetellaan uuteen aikakauteen, kun maaseudun kehittämisrahaa ei enää jaeta Pomoottorin kautta.

Kuntaliitokset kutistivat kehittämisyhdistyksen liian pieneksi. Pomoottori ajetaan alas, kun tänä vuonna päättyvät viimeiset hankkeet on saatu valmiiksi.

Pälkäneen alueella toimii tästä vuodesta alkaen Pirkan Helmi. Kuhmalahti puolestaan päätyi Kantriin, johon jo aiemmin Kangasalan kanssa yhdistynyt Sahalahti siirtyi edellisen ohjelmakauden alkajaisiksi. Pomoottoriin kuuluivat tähän saakka myös Orivesi ja Juupajoki.

Kangasalla, Orivedellä, Tampereella, Nokialla, Pirkkalassa, Lempäälässä, Vesilahdella ja Ylöjärvellä toimiva Kantri on kaupunkia ympäröivän maaseudun kehittäjä. Sen toiminnassa ovat korostuneet etenkin ympäristöhankkeet.

Pälkäne liittyi Kantrin sijaan Pirkan Helmeen, joka on enemmän maalaiskylien kehittäjä. Pälkäneellä uskotaan, että kylien hankkeilla on parempi mahdollisuus saada tukea, kun ne eivät ole samalla viivalla Lempäälän tai Ylöjärven isojen hankkeiden kanssa.

 

Pälkäne huomioitu strategialuonnoksessa

Pirkan Helmen toiminnanjohtaja Heikki Konsalan työpöydän takana aukeaa peltomaisema. KylmäkoskeLLA osuuspankin entisissä tiloissa toimiva yhdistys kehittää Pälkäneen, Valkeakosken, Akaan ja Urjalan maaseutua. Konsalan lisäksi yhdistyksen toimistolla on yksi vakituinen työntekijä, hankeneuvoja Eliisa Vesisenaho.

EU:n kuvakulmasta koko Pirkan Helmen alue Valkeakosken keskustaa myöten on maaseutua.

– Pälkäne on kylistä muodostuva kunta. Etenkin Luopioisten suunnalla kylät ovat vahvoja, aktiivisia ja omaleimaisia, Heikki Konsala sanoo.

Uusi kunta ja sen ominaispiirteet on huomioitu strategian ensimmäisestä sivusta alkaen.

”Pälkäneen myötä kulttuurin, matkailun, erikoisviljelyn ja elintarvikkeiden jatkojalostuksen merkitys kehittämistyössä vahvistuu ja siten toiminta monipuolistuu”, strategialuonnoksessa todetaan.

Heti kärkeen nostetaan esille myös Luopioisten innovatiivinen ja ennakkoluuloton toimintakulttuuri, joka nykyisin konkretisoituu Mikkolan navettayhteisössä.

Heikki Konsala tuntee jo ennestään Pälkänettä, sillä hänen vaimonsa suvun mökki on Sulkajärvellä Salmentaan ja Pakkalan välillä. Konsala on ihaillut seudun tapahtumakirjoa Sydän-Hämeen Kesälehden välityksellä ja osallistunut itsekin muun muassa Aitoo trail -polkumaratonille.

 

Strategiaa voi vielä kommentoida

Leader-toimintaryhmät viimeistelevät parhaillaan strategioita kaudelle 2014–2020. Aiemmin kehittämisohjelmana tunnetut strategiat linjaavat, millaisia hankkeita tulevien vuosien aikana edistetään.

– Strategiaan on valittu joitain painopistealueita. Sitä ei ole kuitenkaan kirjoitettu tiukaksi, koska emme voi nyt tietää, millaisia tarpeita kylissä nousee muutaman vuoden päästä, Pirkan Helmen toiminnanjohtaja Heikki Konsala sanoo.

Kylät, yhdistykset ja muut toimijat voivat vielä vaikuttaa strategian sisältöön. Pirkan Helmen nettisivuilla luettavissa olevaa strategialuonnosta voi kommentoida 20.3. saakka.

Strategia jätetään keväällä maa- ja metsätalousministeriöön. Tukia päästään jakamaan aikaisintaan syksyllä, kun toimintaryhmistä on tehty päätös.

– Edellisellä ohjelmakaudella haku avattiin ensimmäisen vuoden syyskuussa. Tällä kertaa ollaan siitäkin aikataulusta jäljessä, Heikki Konsala sanoo.

Hän toivoo, että yritykset pääsevät hakemaan tukia syksyllä ja kehittämishankkeetkin loppuvuodesta. Suomi on ollut muihin EU-maihin verrattuna nopea ja laittanut ohjelmat käyntiin omalla riskillä – hieman samaan tapaan kuin jotkut hankkeet aloittavat jo ennen kuin viralliset päätökset on tehty.

 

EU-byrokratiaa pehmentämässä

Heikki Konsala ei usko, että strategiaan tulee enää suuria muutoksia. Ensimmäisestä versiosta annetun palautteen perusteella hän uskaltaa myös ennakoida, paljonko rahaa on tulossa.

Strategialuonnoksen mukaan jaettavissa olisi noin 770 000 euroa vuodessa ja 5,4 miljoonaa euroa koko ohjelmakaudella 2014–2020. Rahasta noin puolet eli 2,8 miljoonaa euroa tulee EU:lta ja valtiolta.

Kylissä ja yhdistyksissä valmistellaan jo hankkeita, vaikka rahoitusta päästään hakemaan aikaisintaan loppuvuodesta.

– Ensimmäiset ovat olleet jo yhteydessä, Heikki Konsala sanoo.

Hakemusten jättäminen ja muu asiointi hoituu nykyisin netin ja sähköpostin välityksellä.

– Olisi ihan mahdollista, ettemme koskaan edes näkisi toimijoita. Mutta useimmat tulevat edelleen käymään heti alkuvaiheessa, sillä voimme sparrata idean kanssa ja tarjota apua osaajien ja yhteistyökumppaneiden hakuun.

Toimintaryhmä pehmentää EU-byrokratiaa ja tarjoaa apua hakemuksen tekoon.

– Pienempiä hankkeita on myös niputettu yhteen. Näin kylät ja yhdistykset ovat päässeet kevennetyllä menettelyllä kokeilemaan, miten hankkeet toimivat. Tämä on poikinut myös ”oikeita hankkeita”.

 

Hyville hankkeille riittää rahoitusta

Pälkäne tuo kehittämisyhdistykseen kokonsa verran lisää rahaa, joten Pirkan Helmen jakamien avustusten taso säilyy ennallaan. Pälkäneläisittäin tukiprosentti voi hieman laskea Pomoottori-aikaan verrattuna. Uudessa yhdistyksessä investointihankkeisiin saa pääsäätöisesti tukea 50 prosenttia ja kehityshankkeisiin 80 prosenttia, kun ennen maksimituki on yleensä ollut kymmenen prosenttia suurempi.

Pirkan Helmen alueella on jatkuva haku. Hakemuksia käsitellään sitä mukaa kun niitä tulee. Kantrissa sen hakemukset kootaan isommiksi eriksi ja käsitellään puolivuosittain. Näin erilaisia hankkeita on helpompi vertailla.

Heikki Konsala ei usko, että hankkeiden välinen kilpailu kiristyisi.

– Hyville hankkeille riittää edelleen rahaa.

Maaseudun kehittämisrahasta puolet tulee EU:lta ja valtiolta. Toinen puolisko on toiminta-alueen kuntien, yritysten ja yhdistysten rahaa.

– Leader toimii nyyttikestiperiaatteella: kun jokainen tuo osuutensa, saadaan yhdessä hyvää aikaan, Konsala sanoo.

Yhdistykset hoitavat oman rahoitusosuutensa usein talkoilla. Investointihankkeisiin ollaan valmiimpia laittamaan myös omaa rahaa: kun kunnostetaan kylätalo tai järvi kuntoon, saadaan hyöty omalle kylälle.

 

Tietoa levitetään monen kanavan kautta

Pomoottorin erikoispiirre ovat olleet aktiiviset hallituksen jäsenet. Paikalliset kehitysmoottorit ovat pitäneet yhteydet kyliin tiiviinä ja varmistaneet että tieto kulkee molempiin suuntiin. Kyliä on kehitetty ja hankkeita ideoitu apteekin ja kyläkaupan tiskillä.

– Tietoa pitäisi saada oikealla hetkellä. Joskus käy niin, että hankerahoituksesta kerrotaan yhdeksän kertaa ilman että se koskettaa mitenkään. Mutta sitten kymmenennellä kerralla välähtääkin lamppu pään päällä, kun kylällä on juuri pohdittu kehityshanketta ja tuskailtu rahoituksen kanssa, Heikki Konsala tietää.

Toisinaan avainhenkilöiden vaihtuminen heikentää tiedonkulkua.

– Uusi puheenjohtaja saattaa aikojen päästä kiertoteitse kuulla, että kylän hankkeisiin olisi saatavissa rahoitusta.

Pirkan Helmi pyrkii jakamaan tietoa aktiivisesti monen kanavan kautta. Leader-rahoituksesta kerrotaan netin ja facebookin kautta, jäsentiedotteiden ja lehtijuttujen välityksellä. Lisäksi sanaa levitetään Vasken eli Valkeakosken Seudun Kehitys Oy:n kautta sekä kunnan ja hallituksen väen välityksellä.

Monesti tehokkain tiedotuskanava on kuitenkin puskaradio: kun kuullaan, mitä naapurikylällä on saatu hankerahalla aikaan, alkavat omallakin kylällä ideat sinkoilla.

 

Muuttajat monesti kehitysmoottoreita

Rahaa ei jaeta tasan kuntien kesken, vaan aktiivisten kulmakuntien osuus voi korostua.

– Jos rahoitus kohdistuu ihan vinoon, yritämme keksiä, miten nukkuvat seudut saataisiin liikkeelle, Heikki Konsala sanoo.

Hänellä on tällaisesta kokemusta.

– Kantrin alueella oli pari kuntaa, joissa ei meinannut millään syntyä hankkeita. Toisessa niistä löydettiin viisasten kivi, ja nyt se on alueen aktiivisimpia kuntia.

Nykyihminen ei mielellään sitoudu vuosikausiksi, mutta osallistuu kyllä projekteihin tärkeäksi kokemissaan asioissa. Oman lähiympäristön kehittämiseen ihmiset on helppo saada mukaan.

Heikki Konsala on huomannut, että aktiivisissa kylissä kehitysmoottoreina toimivat usein muuttajat ja paluumuuttajat.

– Kylän kannalta olennaista on, että tulijat saadaan imaistua mukaan riittävän nopeasti. Muuttajilla on oma etsikkoaikansa. Jos heitä ei silloin aktivoida, myöhemmin se on vaikeampaa.

Pirkan Helmen alueen erityispiirre ovat kesäasukkaat. Pälkäneen, Valkeakosken, Akaan ja Urjalan alueella on lähes 8000 mökkiä. Niistä yli puolet on Pälkäneellä.

Mökkiläiset tuovat seudulle paljon muutakin kuin rahaa, sillä kesäasukkaiden joukosta löytyy monenlaisia osaajia professorista kapellimestariin. Ja heistä moni on valmis pistämään itseään likoon mökki- tai kotikylän puolesta.

Mökkiläisten ikääntyminen ei välttämättä vähennä heidän merkitystään paikkakunnan kehittäjinä, sillä aktiiviset eläkeläiset viettävät suuren osan vuodesta mökillään.

 

 

 

13-jäseninen hallitus päättää Leader-rahoista

Leader-ryhmät ovat yhdistyksiä, jotka kannustavat alueen asukkaita, yhdistyksiä ja yrityksiä kehittämään omaa aluettaan. Hankkeilla pyritään lisäämään oman asuin- ja toimintaympäristön viihtyisyyttä ja elinvoimaisuutta.

Pirkan Helmen alueella Leader-rahan jakamisesta päättää yhdistyksen 13-jäseninen hallitus. Rahoitusta jakaessaan se pohtii, miten hankkeet toteuttavat kehittämisyhdistyksen strategiaa.

– Minä teen esitykset, mutta hallitus voi päättää myös eri tavalla. Se on ihan toivottavaakin, sillä hallituksessa on monipuolisesti paikallistuntemusta. Sen jäsenet voivat löytää näkökulmia, joita ei itse ole edes hoksannut.

Hallituksen jäsenistä kolmasosa on kunnan viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä. Kolmasosa on yhdistysväkeä kylistä ja harrastusseuroista, kolmasosa muita alueen asukkaita.

– Kolmikantakokoonpano on hyväksi havaittu suomalainen malli, Heikki Konsala sanoo.

Pomoottorin hallituksessa on istunut kaksi kuhmalahtelaista ja kolme pälkäneläistä: Liisa Alanko Pohjasta, Arja Marttala Kuhmalahdelta, Jaana Jokinen Kuohijoelta, Olavi Seppälä Rautajärveltä ja Irma Puttonen Aitoosta.

Heikki Konsala pitäisi jatkuvuuden kannalta hyvänä, että joku pälkäneläisedustajista valittaisiin myös Pirkan Helmen hallitukseen.

– Pälkäneeltä on löytynyt hyviä ehdokkaita hallitukseen, Konsala sanoo.

 

Miksi on tärkein kysymys

Heikki Konsala sanoo, että rahoituksesta päätettäessä tärkein kysymys on miksi:

– Miksi toimenpidettä on syytä rahoittaa, jotta strategia toteutuisi?

Kehittämisajatus on tärkeämpi kuin konkreettinen tekeminen. Esimerkiksi kylätalon vuotavan katon paikkaamista ei välttämättä avusteta. Mutta on ihan eri asia, jos kylälle saadaan uutta toimintaa sen ansiosta, että kylätalon katto paikataan.

Tuen turvin kehitetään tilanteita ja paikkoja, joissa ihmiset kohtaavat. Monesti jo talkoot ovat samalla ensimmäinen tulos: yhteinen asia saa väen kokoontumaan ja tarttumaan toimeen.

Kylätalon remontti kannattaa monesti pilkkoa sopiviksi paloiksi, jotta hankkeesta selvitään. Eikä talon toiminnan kehittäminen välttämättä vaadi täydellistä remonttia, vaan esimerkiksi vessojen, keittiön ja parkkipaikkojen kunnostaminen voi riittää.

– Siitä saadaan rahaa talon ylläpitämiseen, kun sitä aletaan vuokrata juhliin ja muihin tilaisuuksiin.

 

 

 

 

Pirkan Helmi tukee enemmän yrityksiä

Pirkan Helmen alueella on jaettu enemmän yritystukia kuin Pomoottorin reviirillä.

– Kehittämisyhdistysten toiminta on alueiden näköistä. Myös yritystukitoimenpiteiden määrä vaihtelee suuresti – Turun saariston kahdeksasta prosentista Pohjois-Pohjanmaan 76 prosenttiin. Meillä osuus on ollut hieman yli puolet, Heikki Konsala kertoo.

Yritystukia osataan hyödyntää hyvin muun muassa Valkeakosken kehitysyhtiön Vasken ja Pro Agrian kanssa tehtävän yhteistyön ansiosta.

– Vaske tekee alueella hyvää työtä, Heikki Konsala kiittelee.

Pro Agrian kanssa yhteispeli on luontevaa, sillä kaksi maaseutukeskuksen työntekijää toimii saman katon alla Pirkan Helmen kanssa.

 

Muutenkin toteutuvaa ei rahoiteta

Leader-rahoitusta saava yritys on yleensä aloitteleva yhden hengen yritys.

– Joskus työllisyysvaikutus voi olla vain 0,2 henkilötyövuotta, jos tuen turvin aloitellaan uutta maaseudun sivuelinkeinoa.

Yritystukia jaettaessa pohditaan, miten se vaikuttaa lähiympäristöön.

– Parhaimmillaan voi käydä esimerkiksi niin, että yleishyödyllisellä hankkeella luodaan toimintaympäristöä, joka poikii yritystoimintaa: ensin tehdään vaellusreitti, jota luonto-opas ja elämysmatkailuyritys alkavat hyödyntää.

Leader -rahoitus ei estä starttirahan saamista: starttirahalla tasoitetaan yrittäjän alkutaivalta ja Leader-rahan turvin hankitaan ensimmäinen sorvi.

Yhteisöllisyys ja yritystoiminta nivoutuvat monesti tiiviisti yhteen. Hyvä esimerkki tästä on Laitikkala. Makukylässä pienyrittäjyys on elämäntapa, ja siitä nivoutuu myös tiivis yhteisö.

– On vaikea erottaa, mikä on yhteisöllisyyttä, mikä yritystoimintaa, Heikki Konsala sanoo.

Leader-rahalla voidaan tukea sekä kehityshankkeita että investointeja. Yritysten investointeja rahoitetaan enintään 20 prosentilla. Kehityshankkeen kustannuksista tuki voi kattaa jopa 50 prosenttia.

– Yritystuella on omat kriteerinsä. Yksi niistä on kannattava toiminta: viivan alle pitää jäädä jotakin. Yrityksellä on oltava myös jonkinlaiset kasvuedellytykset. Toisaalta sellaisia hankkeita ei pitäisi rahoittaa, jotka toteutuvat muutenkin.

Yritystuella ei vääristetä kilpailua. Kylän kahdeksannen parturiliikkeen avaamista ei tueta. Sen sijaan sähkömiehen tai bensa-aseman saaminen kylille voi tukea koko seudun kehittymistä.

Vesilahdella kylmäaseman avaamista tuettiin Leader-rahalla. Seudun muutkin palvelut hyötyvät, kun tankkaamaan ei tarvitse ajaa kauemmas. Bensa-asema kohentaa jopa turvallisuutta, sillä nurkissa ei tarvitse säilöä tynnyritolkulla erilaisten koneiden polttoaineita, kun niitä saa tarvittaessa tankista.

 

Kuntakin voi saada rahaa

Joillain seuduilla ei tueta lainkaan kunnallisia hankkeita. Pirkan Helmessä ja Kantrissa ajatellaan niin, että kuntakin voi saada tukea, jos toiminta on sellaista, jolle ei ole muita luontaisia toimijoita.

– Pirkan Helmi on tukenut muutamia kunnallisia hankkeita, joissa kohderyhmä on laaja, ja joille ei olisi muuta isäntää, Heikki Konsala sanoo.

Akaa on kunnostanut tuen turvin yhteisöllisen kokoontumistilan ja kehittänyt kaupunkimehiläistarhausta sekä hunajatapahtumia.

Tavallisimmin Leader-rahalla tuetaan yhdistysten hankkeita: kyläyhdistys kohentaa kokoontumistiloja, kotiseutuyhdistys siirtää kotiseutumateriaalia nettiin tai urheiluseura rakentaa frisbeegolfradan.

Pirkan Helmen naapurista löytyy hankerahalla avattu kokoontumistila. Olkkarin pisti pystyyn paikallinen MLL, kun Kylmäkoskella ei ollut nuorisotilaa. Tila on poikinut monenlaista uutta toimintaa: ovi on täynnä erilaisten ryhmien ja kerhojen tiedotteita.

 

 

 

 

 

Neljä helmeä

Pirkan helmen strategia vuosiksi 2014–2020 on kudottu kymmenestä teemasta: kansainvälistyminen, kokeilevuus, kulttuuri, matkailu, nuoriso, palvelut, yhteistyö, yhteisöllisyys, ympäristö ja yrittäjyys. Esiin nostetaan neljä painopistettä, helmeä: asukkaiden, yhteisöjen, yritysten ja elämysten helmi.

 

Asukkaiden helmi

Alueen positiivinen väestökehitys edellyttää muuttovoittoa. Potentiaalisia muuttajia ovat sellaiset, joilla on kytkös alueeseen: esimerkiksi muualle opintojen tai työn perässä muuttaneet nuoret, vapaa-ajan asukkaat ja alueella työssä käyvät.

Tarjolla tulee olla monenlaisia asumisvaihtoehtoja, myös väljempää kyläasumista. Houkutteleva alue ja laadukkaat palvelut vetävät muuttajia. Kokeilu- ja kehityshankkeilla sekä yritystuilla kehitetään palveluita uudelta pohjalta.

Pirkan helmi tukee kyläkaavojen, ympäristö-, maisema- ja järvenhoitosuunnitelmien laatimista. Lisäksi rahoitetaan kyläverkkoja, joilla edistetään laajakaistan leviämistä.

 

Yhteisöjen helmi

Yhdessä tekeminen vahvistaa identiteettiä. Yhteisöllisyys sitoo ihmisiä alueeseensa ja paikalliseen toimimaan.

Yhteisöllisyys ja identiteetti liittyvät vahvasti toisiinsa. Pirkan helmi tukee toimia, joilla vahvistetaan paikallisidentiteettiä ja -kulttuuria.

Pienten toimijoiden rahkeet eivät riitä toiminnan kehittämiseen ja isoihin hankkeisiin. Siksi Pirkan helmi tukee yhdistysten yhteistoimintaa.

Yhteistyö ja yhteisöllisyys syntyvät yhdessä tekemisen kautta, joten tarvitaan paikkoja ja tilanteita, joissa ihmiset pääsevät toimimaan yhdessä. Pirkan helmi tulee yhteisöllisien harrastustilojen ja muiden puitteiden kehittämistä.

 

Yritysten helmi

Alue ja yritykset tarvitsevat toisiaan. Yritykset ja niiden työpaikat parantavat työllisyyttä sekä tukevat väestönkasvua ja luovat palveluita. Pirkan helmi tukee yrityksiä, jotta alue kehittyisi.

Rahoitettavat yritykset ovat yhden tai muutaman hengen yrityksiä, jotka ovat aloittamassa tai kehittämässä toimintaansa, esimerkiksi poistamassa pullonkauloja täsmätoimenpiteillä.

Pirkan helmi rahoittaa toimenpiteitä, jotka edistävät paikallisten palveluiden, tuotteiden raaka-aineiden ja osaamisen käyttöä.

 

Elämysten helmi

Alueen vahvuuksia ovat luontoon ja kulttuuriin pohjautuvat tapahtumat ja paikat, esimerkiksi Aitoon kirkastusjuhlat, Mikkolan Navetta ja Laipanmaa.

Paikallisia elämysten lähteitä hyödynnetään usein vain osan vuotta. Pirkan helmi tukee niitä toiminnan kehittämisessä, palveluiden tuotteistamisessa ja tunnettuuden lisäämisessä.

Elämysten ja harrastusten järjestäjät kaipaisivat leveämpiä hartioita. Siksi Pirkan helmi tukee yhteistyön tiivistämistä ja rajojen ylittämistä.

Pirkan helmi rahoittaa palvelukokonaisuudesta puuttuvia palasia ja muita täsmätoimenpiteitä sekä uusien tapahtumien ja kohteiden luomista.

 

 

 

Pomoottorin rahoittamia Leader-hankkeita Pälkäneellä, Luopioisissa ja Kuhmalahdella

• Aitoo-Kaukkala kyläyhdistys: Kaukkalan laavu
• Kuhmalahden manttaalisäätiö: Suojan katto ja piha
• Kuhmalahden sos.dem.yhdistys: Tervaniemen työväentalo
• Kuhmalahden VPK ry: Saunatila ja toimintatila
• Kuhmalahden yrittäjät: Infotaulu
• Kuohijoen kyläyhdistys: Uimapaikasta koko kylän virkistysalueeksi
• Kuohijoen puhtaan luonnon puolesta ry: Kylä elää omillaan – vesihuolto ensin
• Lions Club Luopioinen: Kukkian venelaituri
• Luomura ry: LET-esiselvitys
• Luomura ry: Terve talo – rakentamisen ja asumisen mallit
• Luopioisten yrittäjät ry: Kukkiajärvi ja sen ympäristö virkistyskäyttöön

• 

  Luopioisten yrittäjät ry: Kulttuurin Kukkia

• Luopioisten yrittäjät ry: Tervetuloa Kukkialle
• Mikkolan Navetta ry: Maaseudun innovatiiviset asuinalueet
• Mikkolan Navetta ry: Mikkolan Navetta, kehittäminen ja investoinnit
• Muodonmuutoksia ry: Kulttuurin kääntöpiiri
• Puutikkalan VPK ry: Puutikkala – paras paikka maailman kartalla
• Pälkäneen 4H-yhdistys: 4H-kotityöpalvelun käynnistäminen Pälkäneellä
• Pälkäneen 4H-yhdistys: Apua ja iloa arkeen
• Pälkäneen kunta: Maaseutupuisto, kehittäminen ja investointi
• Pälkäneen kunta: Sappeen-Laipanmaan ulkoilu- ja retkeilyreitit
• Pälkäneen metsästysseura ry: Kankaanlukon ampumaradan kunnostus
• Pälkäneen metsästysseura ry: Ampumaradan majan saneeraus
• Sappeen matkailualueen kehittämisyhdistys ry: Sappeen kesäteatteri
• Tampereen diabetes-yhdistys ry: Hyvinvointia yhdessä

• 

  Tampereen diabetes-yhdistys ry: Voi hyvin

• Vehkajärven nuorisoseura ry: Touhulan energiaremontti
• Vähä-Pennon osakaskunta: Kaislaleikkuri

 

 

Kantri ry:n rahoittamia Leader-hankkeita Kangasalla

• Majaalahden kyläyhdistys ry: Majaalahden kansakoulun sisäkorjaus
• Mobilia Säätiö: Mobilian liikennepuiston matkailullisen vetovoiman kehittäminen
• Suoramajärven hoitoyhdistys ry: Suoramajärven kunnostuksen suunnittelu
• Tampereen Seudun FK-ratayhdistys ry: Green Karting Park Service