Tupuna-kani makoilee lattialla ja kuorsaa. Se todella kuorsaa. Ääni on samaa luokkaa kuin hieman alkoholia edellisiltana nauttineella kuorsaamisesta kärsivällä ihmisellä. Tosin Tupunan kuorsausääni on tasainen – hengityskatkoksia seuraavat korahdukset ja poksahdukset puuttuvat täysin.
Kanin omistaja, Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistyksen eläinkoordinaattori Sari Mäyränpää kertoo, että Tupunan kuorsaus johtuu tukkeutuneista kyynelkanavista.
– Siitä syystä Tupunan silmätkin vuotavat välillä. Eläinlääkärikään ei saanut kyynelkanavia auki.
Ennen vanhaan Tupunalla oli ystävä, Puputti, joka nuoli ystävänsä vuotavat silmät ja helli muutenkin. Ystävykset olivat kuin paita ja peppu. Ne tekivät kaiken yhdessä ja nukkuivat kylki kyljessä.
Vaan kolme vuotta sitten Puputti sairastui kohtusyöpään ja kuoli.
Tupuna jäi yksin. Ei ollut enää naamanpesutoveria, ei kaveria, jonka kanssa juoksennella riemurallia ympäri asuntoa.
– Tupuna kävi apaattiseksi. Se ei ymmärtänyt enää syödä, koska Puputti oli ollut se, joka kävi kupilla ensimmäisenä. Jouduin käymään töistä ruokkimassa sitä, sillä herkän ruoansulatuksen vuoksi ei ole hyvä, jos kani ei syö.
Pikkuhiljaa Tupuna tajusi syödä. Nyt se makaa tamperelaiskodin lattialla ja kuorsaa. Makuuhuoneessa oleilee hermeliinikani Poppana. Eteisessä heinätunnelia puolestaan pureksii Hilja.
Hilja ja Tupuna ovat rodultaan leijonanharjaksia. Niillä on järisyttävät määrät pitkää karvaa poskilla, otsassa ja kaulassa. Söpö ulkonäkö tekee niistä yhden Suomen suosituimman kanirodun.
Silti ne ovat kodittomiksi jääneitä eläinsuojelutapauksia.
Kani tarvitsee kaverin
Muutama päivä sitten Mäyränpää jutteli kaniasioista Tampereen Radiossa. Hän käytti omia kanejaan esimerkkeinä kertoessaan kanien lajityypillisestä käytöksestä ja Pesun tämän hetkisestä varsin ruuhkaisesta kanitilanteesta.
Hän mainitsi hankkineensa Hiljan ja Poppanan Tupunan vuoksi, sillä kanit ovat laumaeläimiä ja kaipaavat ehdottomasti lajitoveria. Tästä syystä Pesukin luovuttaa kaneja vain paikkoihin, joissa niillä on seuraa lajitovereista.
– Kaneista on seuraa toisilleen, eikä ihmisen tarvitse potea niin huonoa omaatuntoa, jos työpäivä venyy vähän. Lisäksi kahden kanin jäljet saa siivotuksi siinä kuin yhdenkin.
Poppanan ja Hiljan suhteen Mäyränpäällä kävi kuitenkin huono tuuri, sillä Tupuna ei hyväksynyt niistä kumpaakaan ystäväkseen. Kanit murisivat toisilleen, ja nyrkkeilivät etutassuin.
– Yleensä kanit tottuvat toisiinsa. Minulla kävi harvinaisen huono tuuri. Mutta uskon yhä, että Hiljalla ja Tupunalla on toivoa ystävystyä, Mäyränpää sanoo.
Joitakin viikkoja sitten Pesulle tuli soitto, minkä seurauksena yhdistyksellä on tällä hetkellä lähes 50 kania hätämajoituksessa ja sijaiskodeissa. Poliisi ja valvontaeläinlääkäri olivat käyneet eräässä paikassa, jossa oli kolmisenkymmentä huonokuntoista kania, joista osa oli kaiken päälle tiineenä.
Kanit tulivat Pesulle kahdessa erässä. Mediahuomion vuoksi yhdistys on saanut kaneille tilapäiskoteja, mutta pysyviä koteja kaivataan yhä.
Kissoja tulee ovista ja ikkunoista
Tampereen Radio, TV1:n Puoli seitsemän, Huomenta Suomi, Tamperelainen, Ilta-Sanomien ja Aamulehden verkkosivut. Näihin medioihin Mäyränpäätä on haastateltu viime aikoina.
– Emme ole koskaan saaneet näin paljon huomiota medialta. Kanit ja pääsiäinen sopivat kai aika hyvin yhteen, vai? Mäyränpää hymyilee.
Hän iloitsee kaikesta mediahuomiosta, sillä se edesauttaa eläinten asiaa. Tosin hän haluaa muistuttaa, että Pesulla on paljon muitakin eläimiä kuin kaneja kodittomina.
– Koiria ja kissoja on tälläkin hetkellä jonossa, eli niillä ei ole edes sijaiskotia.
Kissoja eläinsuojeluyhdistyksille tulee Mäyränpään mukaan ”ovista ja ikkunoista”.
– Niistä ei todellakaan ole pulaa. Kissoja hylätään ikävä kyllä varsin heppoisin perustein. Lisäksi leikkaamattomat kissat lisääntyvät tunnetusti nopeaan.
Kotia kaipaaviin eläimiin pääsee tutustumaan Pesun internetsivujen kautta.
Aliarvostettu eläin
Mutta takaisin kaneihin. Mikä niissä oikein vetoaa eläinkoordinaattori Sari Mäyränpäähän?
– Kaikki! Ihan kaikki. Ne on mahtavia otuksia. Ikävä kyllä varsin aliarvostettuja ja väärinymmärrettyjä sellaisia, Mäyränpää toteaa.
Aamulehden toimittajan internetiin kirjoittaman jutun kommenttiosioon on tullut paljon empaattisia kommentteja.
Mutta on myös tällaisia:
”Kanithan voi aina laittaa pannulle tai pataan.”
”Korkeasaaren leijonat huolehtivat kaneista mielellään”.
”No nythän on se käärmenäyttely tulossa…”
– Näistä mielipiteistä ei pidä provosoitua, Mäyränpää toteaa ykskantaan.
Sitten hän ryhtyy kuvailemaan eläväisesti kanien ”riemurallia”, jota on hänen mukaansa aivan mahtava seurata.
– Riemuralli alkaa niskojen nakkelulla, jota seuraa valtavia ilmassa tehtyjä loikkia, joiden aikana kani kääntää suuntaa. Kani myös juoksentelee tuolloin ympäriinsä, ja vaihtaa äkisti suuntaa. Ralli on samaan aikaan leikkiä ja pakoharjoittelua, Mäyränpää selittää.
Kani tarvitsee liikuntaa ja vapautta
Jotkut ihmiset ihmettelevät Pesun vaatimusta, jonka mukaan luovutettavien kanien tulee saada olla vapaina.
– Vapaana olon vaatimus ei tarkoita, että kanin täytyisi saada olla vapaana koko talossa. Kanille voi rajata talosta jonkun tietyn alueen, kuten minä olen tehnyt. Se ei ole vaikeaa. Tarvittaessa listat ja pistorasiat voi suojata.
Mäyränpään mukaan mitään eläintä ole tarkoitettu häkkiin. Esimerkiksi hamsterit juoksevat luonnossa yhden yön aikana kilometrejä.
– Häkkiin suljettu eläin stressaantuu. Kani heittelee ruokakuppiaan, tömistää jalkojaan ja pureksii kaltereita. Lopulta kaikki tämäkin toiminta loppuu ja kani muuttuu apaattiseksi, vain kyhjöttää nurkassa. Sitten ihmiset ajattelevat, että onpa tylsä eläin, ja hankkiutuvat siitä eroon – tai jättävät hoitamattomana häkkiinsä.
Pesussa on kuultu monia surullisia tapauksia siitä, miten käy kun kanin hankinta lapsiperheeseen ei käy kuin Strömsössä. Lapset pettyvät, kun suloisesta pitkäkorvasta ei olekaan syliteltäväksi pehmoleluksi.
– Poppana tuli minulle 7-lapsisesta perheestä. Se on melkoisen ärtsy kaveri. Kaikesta huomaa, että sitä on yritetty väkisin lähestyä. Kanin on pakko puolustaa itseään, jos se ahdistetaan nurkkaan, Mäyränpää sanoo.
Pesun kotia odottavat kanit ovat kuitenkin Mäyränpään mukaan kesyjä.
– Kanit ovat kuvailuineen esillä sivuillamme. Ne eivät ole ihan vielä valmiita luovutettaviksi, mutta alustavia kyselyitä voi jo tehdä.
