Kukkian seudun yrittäjiä, yrittäjyyttä suunnittelevia ja muita aktiiveja kokoontui kevään mittaan kahtena iltana miettimään kylämatkailun syntyjä syviä. Koulutustapahtumat olivat osa valtakunnallista Lomalaidun ry:n hallinnoimaa kylämatkailuhanketta, jossa Kukkian seutu on osallisena.
Matkailupalvelujen tuotteistamista valotti Jouni Ortju Suomen Matkailukonsultit Oy:stä. Hänen keskeisimpiä viestejään on, että hyväkään matkailutuote ei tavoita asiakkaita, ellei yrittäjälle ole kirkastunut selkeä kohderyhmä, jolle kohdetta markkinoidaan.
Kun kohde saa jalansijaa, se alkaa markkinoida myös itse itseään, jolloin uusia kohderyhmiä ilmoittautuu asiakkaiksi. Jo kerran asiakkaaksi ryhtyneelle on paljon helpompi ja halvempi myydä lisää palveluja kuin hankkia uusia asiakkaita.
Erityispiirteet esiin
Satoja tuotteistamiseen liittyviä työpajatilaisuuksia vetänyt Ortju painottaa, että seudun ja yrityksen houkuttimiksi eivät riitä ne tavanomaiset kaunis luonto, hyvät luontoreitit ja monipuolinen palvelutarjonta, jotka löytyvät jokaisesta matkailuesitteestä.
Kohderyhmien luotaamisessakin pitää mennä syvemmälle, eikä jäädä perinteisten lapsiperheiden ja luonnon rauhaa etsivien tasolle. Asiakasryhmiä voi löytää harrasteiden, kuten juoksun, pyöräilyn tai vaikka villivihannesten keräilyn parista. Historialliset rakennukset ja niihin liittyvät tarinat saattavat kiinnostaa sukututkimusta ja historiaa harrastavia.
Asiakaskohderyhmien valinnalla eli segmentoinnilla pyritään löytämään yritykselle tärkeimmät kohderyhmät, joille tarjonta ja markkinointi suunnataan. Segmentoinnissa oleellista on myös luopua kohderyhmistä, jotka eivät ilmeisesti ole tuotteesta kiinnostuneita.
Ortju kannustaa kaivamaan esiin Kukkian alueen erityispiirteet, jotka saavat sen erottumaan muista seuduista. Alueen persoonallisia piirteitä voivat eri yrittäjät hyödyntää markkinoinnissaan yksin ja yhdessä. Kyläprofiilien tunnistamisessa voisi hyödyntää TAMK:in liiketalouden opiskelijoita.
Yhteinen, matkailusta vastaava henkilö tarvitaan kokoamaan tarjontaa ja resursseja sekä kehittämään toimintaa. Sellaisen palkkaamisen mahdollistaisi uusi, paikallinen matkailuhanke, jonka vireille saaminen on nyt ajankohtainen, kun sekä hankekausi että Leader-toimija ovat vaihtuneet. Uusi hanke ja meneillään oleva luontokeskushanke voisivat myös hyötyä toisistaan.
Stooripuita kasvattamaan
Tarinallistamisillassa Anne Kalliomäki valoi uskoa tarinoiden voimaan. Tarinoita on ollut aina, niitä on jaettu eteenpäin kanssakäymisessä, ne ovat lohduttaneet, viihdyttäneet ja opettaneet lukemattomia sukupolvia ajan saatossa.
Kalliomäki neuvoo ottamaan tarinat mukaan palvelujen kehittämiseen. Pelkkä hyvä palvelu ei enää riitä elämyksellisiä palvelukokemuksia etsivälle asiakkaalle. Hyvällä tarinalla palveluun tuodaan punainen lanka eli juoni. Tarinallistamisen tulee Kalliomäen mukaan olla kokonaisvaltaista ja näkyä kaikessa yrityksen palvelutoiminnassa.
Tarinakone-yrityksensä kautta Kalliomäki työskentelee tarinallistajana, tekee tarinaidentiteetin käsikirjoja ja palvelujen tarinakäsikirjoituksia erityisesti matkailualan yrityksille.
Tarinallistaminen voidaan aloittaa suunnittelemalla yritykselle oma stooripuu, joka auttaa löytämään yrityksen tarinaelementit.
Stooripuun juuret eli yrityksen aidot timantit kertovat, miksi yritys on olemassa ja mikä on sen tarjoaman palvelukokonaisuuden ydin. Puun runko on asiakas, joka kuuluu pääkohderyhmään. Rungossa kuvataan, mitkä ovat hänen toiveensa, arvostuksensa ja pelkonsa?
Yrityksen tuotteet sijoittuvat rungon viereen maan tasalle. Puun oksistossa kasvavat tarinan idut. Sinne kootaan yrityksen tarinaelementtejä, joista heijastuvat ne arvot (timantit), jotka ovat kirjattuina juurakkoon.
Palvelun punainen lanka
Tarinan aihe voi tulla vaikka sijaintipaikan historiasta, kylällä vaikuttaneesta henkilöstä tai luonnosta. Siinä voi olla sekä fakta- että fiktioelementtejä. Yrityksen tarina tai tarinat kulkevat punaisena lankana mukana kaikessa toiminnassa, palveluympäristössä ja markkinoinnissa.
Palveluympäristö on yrityksen tarinan näyttämö, jossa kaikki asiat tukevat tarinaa. Asiakkaan aistikokemukset, hänen näkemänsä esineet ja maisemat – myös yrityksen kotisivujen olemus – ovat osa palvelukokonaisuutta. Yrityksen henkilöstön tulee seistä johdonmukaisesti ja rohkeasti tarinansa takana.
Lopuksi Kalliomäki kehottaa käsikirjoittamaan palvelut tarinoiksi, joissa määritellään jokaisen palvelutuokion sisältö vaiheittain. Käsikirjoitukseen kirjataan, miten tarina näkyy, kuuluu, tuntuu, maistuu ja tuoksuu palvelun eri vaiheissa.
Kylämatkailun työpajat jatkuvat kesän jälkeen uusilla teemoilla.
