Vehkajärven näytelmäryhmän tälle kesälle valmistama Hilmanpäivät alkaa nimensä mukaisesti kaupanhoitajan rouvan (Anne Ahola) nimipäivien vietolla. Kahvikutsuille osallistuu koko pikkupitäjän kerma kansakoulunopettajasta (Juhani Yli-Hinkkala) apteekkariin (Arto Erkkilä).
Kun juhliin saapuu vielä nuori ja naimaton tuomari, Urmasto, (Esko Puntala), apteekin neiti (Satu Puntala) ja postineiti (Mervi Murtonen) alkavat heti kilpailla hänen suosiostaan. Näistä kahdesta tuomarin luokse vierailulle päätyy postineiti apteekin neidin jäädessä nuolemaan näppejään.
Urmasto joutuu kuitenkin tulipalon sammutukseen ja postineiti jää yötä vasten taloon piilottelemaan. Kun vielä taloudenhoitaja Eeva (Paula Erkkilä) herää outoihin kolinoihin ja talon varsinainen isäntä vanha tuomari (Esko Lahtinen) palaa käräjämatkaltaan ennakoitua aikaisemmin, niin yleisö pääsee nauttimaan herkullisen hauskoista tilanteista.
Avain hukassa
Näytelmässä seurataan lomittain palojen etenemisiä rakkauden rintamalla ja Heikkilän talossa, jonne sammutusväki mutkien kautta saapuu luultuaan ensin tulen olevan irti Vekkulassa. Juuri sammutuskoulutusta saanut ja hienossa univormussa kukkoileva kaupanhoitaja (Timo Humalisto) pääsee heti testaamaan taitojaan käytännössä.
Sammutustöiden johtaminen ei ole helppoa, ei erityisesti silloin, kun riidat repivät yhteistä yritystä ja kun ruuttahuoneen avain on hukassa. Tulipalon sammuttaminen jää siinä määrin taka-alalle, että talo ehtii palaa poroksi.
Tulipalo sammutustöineen paljastaa Hilmanpäiville osallistuneista ihmisistä tavallisesti ulkokuoren alle jäävät tunteet ja ominaisuudet. Syvimmällä itsensä joutuu kohtaamaan kaupanhoitaja.
Osuvat valinnat
Agapetuksen Hilmanpäivissä näyttelijävalinnat osuvat mainiosti kohdilleen. Erityisesti vanhan tuomarin ja postineidin dialogi on nautittavaa kuultavaa ja nähtävää. Esa Liehun karisma venyy kaksoisroolitukseen Alpertti-autokuskina ja seppä Kipalana.
Heikkilän isäntää esittää Hannu Häkli, Vekkulan emäntää Heli Toivola, Vekkulan vaaria Arvo Mäkinen ja Eetua Sami-Pekka Pettersson.
Näytelmän puvustus ilmentää hienosti vuosikymmenten takaista maalaispitäjämiljöön tunnelmaa. Vaatteet heijastavat hyvin kantajiensa yhteiskunnallista asemaa niin, että opettaja näyttää kansankynttilältä ja isäntä maamieheltä.
Touhulan näyttämöllä näkyy sekä savua että tulen loimutusta, totta kai kun tulipaloa ollaan sammuttamassa. Sortuvan rakennuksen pauke varmentaa tuhon lopullisuuden.
Valkeakoski-opiston Vehkajärven näytelmäryhmän valmistaman näytelmän on ohjannut Sirkku Veilahti. Hilmanpäivien musiikin sovituksesta ja säestyksestä vastaa Kusti Vuorinen ja tekniikasta Juha-Pekka Pettersson.
Seuraavat esitykset ovat Touhulassa pe 11.7 klo 19, su 13.7 klo 19, pe 29.8 klo 22 ja su 31.8 klo 13.
