Liikettä niveliin

Hyp-areena nimi on Laitikkalan koulun opettaja Antti Anttilan tokaisu Salmentaan koulun opettajalle Pirjo Hyppöselle.
Pertti Urkko tasapainoilee.

Aina ei auta parjata teknologisia vempaimia. Nimittäin jos fysioterapeutti Tiina Knuutisella ei olisi kännykkää mukana, jumpattaisiin Salmentaan Hyp-areenalla ilman musiikkia.

– Unohdin musiikkilaitteen toimistolle. Onneksi on Youtube, niin saadaan tänne edes jonkinlaista musiikkia, Knuutinen naurahtaa.

Varsin laadukasta ääntä ei kännykästä kuulu, mutta se ei jumpassa kävijöitä haittaa. Tärkeintä on itse liikkuminen – ja tietenkin sosiaalinen kanssakäyminen.

Tunnelma ikäihmisten jumpassa on vallan toinen kuin yksityisten kuntokeskusten  tunneilla. Tunnin lomassa ehditään hyvin vaihtaa kuulumisia.  Tosin Leena Peltosella ei tällä kertaa ole mukavaa kerrottavaa, sillä hänen koiralleen on varattu lääkäriaika iltapäiväksi.

– Koiralla on harvinainen sairaus, minkä vuoksi se joudutaan lopettamaan. Surullisinta on, että koira on vasta vuoden ikäinen. Päätin kuitenkin, että jumppaa en jätä välistä. Olo on todella apea, mutta liikunta ja ihmisten tapaaminen auttaa, Peltonen toteaa.

 

Sali ennen koulun lakkauttamista

Ikäihmisten jumpparyhmä on kokoontunut Salmentakana viime keväästä saakka. Liikuntasalin rakentamisesta koulun yhteyteen päätettiin ennen koulun lakkauttamisuutista.

– Onneksi salin rakentamiseen saatiin päätös ennen koulun lakkauttamista. Ei tätä salia tietenkään muuten olisi, Sirja Urkko toteaa ja mainitsee heti perään, että Hyp-areena sai nimensä liikuntasalin rakentamisasiaa ajaneen Pirjo Hyppösen mukaan.

Ikäihmisten jumpan lisäksi sali on monenlaisessa muussakin liikuntakäytössä. Maanantaisin naiset jumppaavat Niina Perkiön hohdolla, tiistaina miehet pelaavat sählyä ja lauantaisin kahvakuulaillaan.

Pohjalahdessa asuvat Sirja ja Pertti Urkko pyrkivät käymään ikäihmisten jumpassa viikoittain. Sirja Urkolla on vähän ongelmia jalkojen kanssa, mutta se ei kuitenkaan estä jumpassa käymistä. Eritoten venyttelystä on ollut hyötyä.

Leena Peltonen muistuttaa, että kaikki liikkeet voi tehdä oman kunnon mukaan.

– Että kyllä tällainen 25-vuotiaskin täällä hyvin voi käydä, kun tekee liikkeet oikein tehokkaasti, Peltonen vitsailee.

Alkulämmittelyn jälkeen siirrytään kiertoharjoitteluun. Knuutinen on suunnitellut saliin jos jonkinlaisia kuntopisteitä. On tasapainorataa, askellusta, pallon heittämistä seinään, vatsalihasliikkeitä ja soutamista kuminauhan avulla.

– Harjoitteiden päämäärä on kasvattaa alaraajojen voimaa ja parantaa tasapainoa. Voima ja tasapaino – ne ovat kaksi asiaa, joiden säilyttämiseen mahdollisimman hyvinä ikäihmisen kannattaa panostaa, Knuutinen kertoo.

Hän mainitsee myös palvelutalo Kanervan seniorikuntosalilla ja Luopioisten kuntosalilla pidettävästä Voima- ja tasapainokoulusta.

– Voimataso testataan voima- ja tasapainokoulun alussa ja lopussa, joten oman voiman kehittymistä voi seurata.  Ryhmissä on saatu aikaan hyviä tuloksia.

– Molemmilla saleilla on juuri alkanut uusi ryhmä ja seuraaviin syksyllä alkaviin ryhmiin otetaan ilmoittautumisia vastaan parasta aikaa.

 

Leena Peltonen pitää ilmapallon ilmassa.

Ohjaaja menee liikkujan luo

Pälkäneellä liikuntapuitteet ovat varsin hyvät moneen muuhun samankokoiseen kuntaan verrattuna. On vapaaehtoisten ylläpitämiä luistelukaukaloita, kuntoratoja, liikunta- ja kuntosaleja sekä erilaisia liikuntaryhmiä. Ikäihmisten liikuntaryhmiäkin on useampia.

Tiina Knuutinen näkee tarjonnassa kuitenkin parantamisen varaa. Vaikka liikuntamahdollisuuksia löytyy, niitä ei ole tasaisesti kaikissa kylissä.

– Esimerkiksi Aitoossa ja Laitikkalassa voisi olla tarvetta ikäihmisten liikuntaryhmille. Rautajärvellähän tilanne on hyvä, kun siellä moni asia tehdään vapaaehtoisvoimin.

Salmentaakse ryhmä saatiin asukkaiden toiveesta. Pälkäneen Ikäpisteen jumpassa kävijät alkoivat toivoa, josko jumpparyhmä saataisiin myös omalle kylälle. Salmentakalaisten oman aktiivisuuden ansiosta näin tapahtuikin.

– Ohjaajan on helpompi mennä liikkujien luo kuin liikkujien tulla ohjaajan luo. Ei kaikilla ikäihmisillä ole autoja, joilla pääsisi kulkemaan pitkiä välimatkoja. Lisäksi esimerkiksi omaishoitajilla ei yksinkertaisesti ole liikaa vapaa-aikaa. Ja kuitenkin heidän jaksamiseensa ja hyvinvointiinsa tulisi ehdottomasti panostaa.

 

Resurssi on päivän sana

Palveluiden – tai niiden puutteen – takana on tunnetusti yksi sana: resurssi. Knuutisen mukaan Pälkäneen vanhustyön kuntoutusresurssit heikkenivät, kun kuntien huono taloustilanne pakotti Kangasalan leikkaamaan menojaan.

– Pälkäneellä on aina haluttu panostaa ennaltaehkäisyyn avopuolen ja kotihoidon palveluiden kautta. Nyt osa vanhustyön kuntoutuksen resurssista on siirretty ennaltaehkäisystä laitoshoidon puolelle. Tämä on vastoin valtakunnallisia linjauksia, joiden mukaan vanhusten tulisi kyetä jatkossa asumaan mahdollisimman pitkään omassa kodissaan.

Pälkäneellä oli aiemmin kaksi fysioterapeuttia vastaamassa kotihoidon asiakkaiden ja muiden kotona asuvien ikäihmisten ennaltaehkäisevästä kuntoutuksesta, mutta vuoden 2015 alusta niistä napsaistiin puolikas toimi laitoshoidon puolelle.

– On tullut huomattua käytännön tasolla, kuinka ison ja pienen kunnan erilaiset organisaatiorakenteet vaikuttavat toimintatapoihin. Pälkäneellä usein yksi toimija vastaa monenlaisesta toiminnasta ja pystyy kehittämään omaa työnkuvaansa, kun isossa organisaatiossa toimenkuvat on jaettu äärimmäisen tarkkaan.  Ei siinä oikein voi välttyä yhteentörmäyksiltä, Knuutinen toteaa.

 

Ikäihmisten jumppa Salmentaan Hyp-areenalla perjantaisin kello 9.30-10.30. Lue lisää ikäihmisten liikunnasta Pälkäneellä: http://liikunta.palkane.fi/fi/ikaihmisten-toiminta/