21-vuotiaalla pälkäneläisellä Tommi Lahtisella on unelmiensa kesätyö. Sarjakuvia kuusivuotiaasta lähtien pöytälaatikkoon piirtänyt Lahtinen nimittäin maalaa parhaillaan 30 metriä leveätä sarjakuvaa Pälkäneen vesitornin ylätasanteelle.
– Teen hommaa, josta nautin todella paljon. Lisäksi voin päättää työaikani, koska tulen ja kauanko minäkin päivänä täällä olen, Lahtinen sanoo hymyillen ja lisää, että mukavaa on myös se, että hän voi teoksellaan tarjota ihmisille ”veikeän, pienen kesäelämyksen”.
Nuorisotyöntekijä Minna Rauas kertoo vesitornin sarjakuva-projektin olevan osa kunnan suunnitelmaa, jossa panostetaan ja kiinnitetään huomiota ympäristöön ja ulkoalueiden viihtyisyyteen ja siisteyteen.
– Tarkoituksena on tarjoilla ihmisille pieniä taide-elämyksiä. Pienetkin yksityiskohdat ulkotiloissa luovat positiivista tunnelmaa niin paikallisille kuin kunnassa vieraileville, Rauas sanoo.
Pohjatyöt sarjakuvalle tekivät kunnan starttipajan nuoret.
”Kiinnyin hahmoihin”
Lahtinen palkattiin sarjakuvantekopestiin kirjastotoimen ja nuorisotoimen järjestämän sarjakuvakurssin kautta. Rauaksen mukaan kurssilla ihmeteltiin ammattitaitoista sarjakuvantekijää, jonka oivaltavat ja hauskat sarjakuvat olivat ihastelijoiden mielestä täysin julkaisukelpoisia.
Tarkkoja ohjeita Lahtinen ei vesitornin sarjakuvaa varten saanut, mutta kunnasta toivottiin, että työ puhuttelisi jollakin tavalla pälkäneläisiä.
– Aloitin työn suunnittelun googlaamalla Pälkäneen kuvahaun kautta. Ensimmäiseksi löysin kuvan kanooteista ja päätin, että sarjakuvassa mennään kanoottiretkelle.
Monitasoisista, omaperäisistä ja viihdyttävistä sarjakuvista pitävä Lahtinen suunnitteli sarjakuvan, jossa ulkopaikkakuntalainen perhe lähtee kesälomareissulle Pälkäneelle. Perheen isä vastaa idylliseksi aktiivilomaksi tarkoitetun reissun suunnittelusta siinä kun äiti jää perässähiihtäjäksi ja lapset tyypillisiksi kännyköistään innostuneiksi kaupunkilaisnuoriksi.
– Kiinnyin hahmoihin jo varhaisessa vaiheessa.Halusin luoda samastuttavat henkilöt, joilla on kullakin luonteet, jotka kehittyvät sarjakuvan edetessä. Tärkeää on myös erottaa hahmot visuaalisesti toisistaan, jotta sarjakuvaa on helppo seurata, Lahtinen selittää.
Lahtinen on maalausurakassaan loppusuoralla. Hän arvelee, että vesitornin kaiteen sisäpintaa koristava työ on viimeistelyä myöten valmis viikossa. Toki työtä pääsee katsomaan jo nyt.
Ihmisen psyyke tarkastelussa
Tommi Lahtinen oli vain 6-vuotias, kun hän piirsi ensimmäiset sarjakuvansa pöytälaatikkoon. Niiden aiheita hän ei muista, mutta epäilee niiden olleen ”hyvin hauskoja ainakin 6-vuotiaan näkökulmasta katsottuna”.
– Lisäksi epäilen, ettei sarjakuvissa ollut mitään kauhean syvää yhteiskunnallista ulottuvuutta, hän naurahtaa.
Vaikka Lahtinen pitääkin viihdyttävyyttä sarjakuvien tärkeimpänä tekijänä, piilottaa hän kuviinsa toisinaan myös poliittisempaa sanomaa.
– Tykkään tarkastella kuvissani ihmisen psyykettä. Sitä, mitkä asiat vaikuttavat ihmisen käytökseen ja olemukseen.
Myös yksityiskohdat ja rytmi ovat tärkeitä. Vesitornin sarjakuvaa Lahtinen ei halunnut pakahduttaa liiallisella tekstimäärällä, vaan puhekuplien välissä piti olla monipuolisilla ja toiminnallisilla yksityiskohdilla kuvitettuja ruutuja. Sarjakuva alkaa keveästi ympäristön esittelyllä ja pienillä hauskoilla kuvallisilla yksityiskohdilla.
– Halusin luoda tarinan, jonka merkityksen kukin voi ruutujen välejäkin aistimalla päätellä itse, Lahtinen sanoo.
Idyllistä, tai sellaiseksi aiottua lomareissua kuvaavan tarinan draaman kaari on luotu taiten: lopussa tarina keikahtaa kunnolla ympäri, eikä mikään ole niin kuin alussa.
Enempää sarjakuvasta ei kannata paljastaa. Hupaisan, kenties opettavaisenkin tarinan käyköön kukin kokemassa itse.
