Ensihoidon suunnitelmat: Luopioisissa noustaan kapinaan

Hoitotason ambulanssi halutaan pitää Aitoossa

Luopioisissa ei taisteluitta niellä suunnitelmaa, joka siirtäisi ambulanssin varikkopaikan Aitoosta Pälkäneen keskustaan. Yhtä lailla vastahankaisesti suhtaudutaan siihen, että hoitotason kriteerit täyttävän ambulanssin auttamismahdollisuudet laskettaisiin perustasolle.

Eri järjestöjen ja yhdistysten edustajia keränneessä kansalaiskokouksessa kannatusta sai Aitoon VPK:n päällikön, Pekka Rantasen ajatus ensivastesopimusten purkamisesta.

– Ainoa keino vaikuttaa on, että Aitoon ja Rautajärven VPK:t sanovat ensivastesopimuksensa irti. Sitä kautta olisi ehkä mahdollista saada muutettua ambulanssin taso ja sen sijoituspaikka.

– Saamme neuvotteluvaltin, kun käy ilmi, ettei ensivastesopimusta ole olemassa. Aluepelastuslaitoksella on sen jälkeen vuosi aikaa neuvotella asiasta sairaanhoitopiirin kanssa.

Rantanen myönsi, että suunnitelma on raju, mutta hänen mielestään ainoa keino saada neuvottelut aikaiseksi.

– Minua tullaan arvostelemaan siitä, että syntyy tyhjiö, kun ei ajeta ja joku kuolee, hän mietti tulevaa.

 

Tietoa päättäjille

Olavi Seppälä korosti elvytystaitojen arvoa harvaan asutulla maaseudulla.

Puheenvuoroista paistoi läpi se ajatus, että päättäjät eivät aivan tarkkaan tienneet, mistä päättivät, kun he ratkoivat hoitotasoasiaa. Palvelun ajateltiin jopa parantuvan ja lääkärikopteriin tukeuduttiin liikaa.

– Koko asian avaruus ei avautunut meille. Koen syyllisyydentuntoa, koska niin kevyesti asia näytti menevän läpi, valtuutettu Esko Koskenvesa tunnusti.

– Perustason ja hoitotason ambulanssin ero ei tullut selväksi, Jarkko Pihkala arveli.

Päättäjiä saattoi hämmentää se, että vuosia sitten tehty sopimus ambulanssitoiminnasta määrittelee Pälkäneen ambulanssin perustasoiseksi. Käytännössä on jo pitkään toimittu hoitotason vaatimukset täyttäen.

– Sairaanhoitopiiri alun perin tarjosi hoitotason yksikköä, mutta Pälkäne halusi pudottaa, Pekka Rantanen muistutti.

– Hintaero perustason ja hoitotason välillä on 38 000 euroa, Olavi Seppälä huomautti.

– Asialle ei niin hirveästi voi tehdä enää mitään. Kuvio on mennyt jo läpi, Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä Pälkänettä yhdessä Eveliina Hakalan kanssa edustava Seppälä totesi.

Ritva Kesopaasi näki kuitenkin, että vielä tässä vaiheessa kannattaa taistella.

– Kootaan päättäjille ja virkamiehille tietopaketti siitä, mitä ambulanssin siirto Onkkaalaan merkitsee. Perustason ambulanssin toimintamahdollisuuksista pitää myös kertoa. Kerätään mukaan nimiä, Kesopaasi ehdotti ja sai idealleen kannatusta.

 

Korvaus yhdestä autosta

– Pälkäne olisi voinut pyytää ja vaatia, että ambulanssin taso pysyy. Mutta tietoa ei ollut, Sydän-Hämeen Ensihoidon esimies Kim Vainio latasi.

Jos esitys tason laskusta toteutuu, ambulanssimiehistölle jää paljon vähemmän keinoja hoitaa potilasta nykyiseen verrattuna. Hoitotason ambulanssi on kutsuttava Kangasalta.

– Siellä on yksi hoitotason auto ja asukaspohjaa 30 000. Voi kestää puolesta tunnista puoleentoista tuntiin, ennen kuin se on paikalla, jos tulee yleensä ollenkaan.

– Kela korvaa vain yhden auton per potilas. Toisen auton lasku menee kunnalle. Meillä voi laskea vuositasolla olevan 300–400 välitöntä lääkkeellistä hoitoa vaativaa potilasta eli hoitotason yksikön pyytämistä avuksi. Kustannus on 200 euroa keikkaa kohden, Vainio pudotteli lukuja.

– Aika iso summa jäisi pois, jos hoitotason auto pysyisi Aitoossa.

Lääkärikopterin varaan ei hänen mukaansa kannata paljon laskea.

– Kopteri lähtee vakaviin liikenneonnettomuuksiin tai esimerkiksi elottoman potilaan luokse, mutta ei rintakipuista hoitamaan, Kim Vainio tarkensi.

– Jos meillä on rinteessä tajuton potilas ja samaan aikaan onnettomuus 12-tiellä, 15 loukkaantunutta, niin ei kopteria Sappeeseen saada, Rene Lehtonen Sydän-Hämeen Ensihoidosta havainnollisti.

Riitta Parikka mietti ensihoidon viiveestä kertyviä maksuja.

– Onko laskettu jatkohoidon kannalta? Jos hoito viipyy 15 minuuttia pidempään, mitä se maksaa kunnalle, kun tulee vammautumisia.

 

Ensivasteelle lisää töitä

– Tason pudottaminen ei säästä. Tulee kustannuksia enemmän, Pekka Rantanen uskoi.

Aitoon VPK:n päällikkö oli huolissaan myös mahdollisista ensivasteelle kertyvistä lisätöistä.

– Jos lanssi menee kauemmaksi, joudutaanko me ajamaan enemmän? Aitoosta lähdetään noin 30 kertaa vuodessa, Rautajärveltä 60 kertaa. Jos lähdöt noista vaikka tuplaantuvat, onko palokunnilla enää resursseja ja kykyä hoitaa ne?

– Ja mitä työnantajat sanovat, kun joka päivä pitää lähteä kesken pois, Jarkko Pihkala huomautti.

Kim Vainio havainnollisti tulevaisuutta kertomalla, että palvelun pudottaminen hoitotasolta perustasolle merkitsee ensivasteen ja perustason eron kutistumista pieneen.

Olavi Seppälä mainitsi, että tulee ambulanssikiemuroihin ratkaisu mikä tahansa, niin palvelut eivät voi harvaan asutulla maaseudulla, pitkien matkojen takana olla yhtä tavoittavat kuin liikekeskuksissa.

– Joka talossa tulisi olla joku, joka osaa elvytyksen. Kansalaisten kouluttaminen on tärkeää.

 

Mökkiläiset unohtuivat

Sairaanhoitopiiri perustelee ambulanssin siirtoa Onkkaalaan sillä, että siellä on suurempi asukastiheys. Nykyinen sijoituspaikka Aitoo sen sijaan on hyvin lähellä kunnan keskipistettä, jos etäisyyksiä tarkastellaan itä-länsi – akselilla.

– Onko kunnalla resursseja rakentaa talleja? Meillä on nyt äärimmäisen hyvä paikka. Auto lämpimässä, päivystystilat yläkerrassa, Rene Lehtonen mainitsi.

– Asukastiheydessä eivät ole mukana Luopioisten 2000 mökkiä, joissa osassa asutaan yli kuusi kuukautta vuodessa. Sappeen kävijätkin on unohdettu, Jarkko Pihkala muistutti puutteista.

Ambulanssin siirtyminen pois Aitoosta tietäisi myös entistä pidempiä odotusaikoja kuhmalahtelaisille potilaille, koska Sydän-Hämeen Ensihoidolla on vastuullaan myös koko Kuhmalahden alue. Osittain vajetta paikkaisi virka-aikana Sahalahden terveysasemalla päivystävä ambulanssi.

– Aitoon lähdöistä 65 prosenttia suuntautuu itään, loput länteen, Pihkala valaisi nykytilannetta.

 

 

 

 

Kommentit (6)

  1. BUUUUU !!!!!

    ”Puheenvuoroista paistoi läpi se ajatus, että päättäjät eivät aivan tarkkaan tienneet, mistä päättivät, kun he ratkoivat hoitotasoasiaa.”

    Tuntemus on sellainen, ettei monikaan päättäjistä ole viimeisen, melkein neljän vuoden aikana ollut kovinkaan paljoa perillä edes siitä, mitä tai mistä ovat olleet päättämässä. Pääasia että itsellä on ollut kivaa ja ettei tehty päätös vaan kolahda itselle kipiästi.

  2. Järkeä!!!!

    Onhan tuo karmeaa luettavaa, ihmishenkillä leikkimistä. Ennen tämä kyseinen ambulanssi päivysti Rautajärvellä, joka oli vielä keskeisempi paikka. Mutta ymmärrän asukas ym. laskelmat siirron Aitooseen. Toivon ja uskon, että edes tässä asiassa järki voittaisi. Ikävä kyllä jos päättäjien tietosuus on ollut vajavaista, silloin EI kyllä pitäisi päättää, ennenkuin kaikki tieto on saatu. Vielä ikävämpää on jonkun ”teräväpää” valtuutetun lausumat, aitoon ambulanssin hoitotasosta. Olen usean ihmisen kanssa puhunut kyseisestä ambulanssi toiminnasta, siis sellaisten jolla on omakohtaista kokemusta toiminnasta. KUKAAN ei ole puolta sanaa moittinut, päinvastoin ylistystä ovat saaneet todella paljon. Myös itse olen niin kiitollinen heille, kuin vaan olla voin. Tässä yhteydessä ei pidä myöskään unohtaa Aitoon ja Rautajärven ensivaste väkeä, ovat myös kullan arvoisia. Lopuksi voi vaan todeta , uskokaa nyt isot päättäjät syrjäkylilläkin on elämää. Ja veromme maksamme mekin. Joten nostakaa vaikka veroja, mutta antakaa osaava ambulanssi olla ihmisille paraassa paikassa, eli Aitoossa.

  3. raha ratkaisee

    Asiahan on niin, että Pälkäneen keskusta on ehdottomasti järkevin sijoituspaikka ensihoitoyksikölle. Muutama fakta, asukastiheys keskustassa on huomattavasti suurempi, mm.12-tie on riskikohde alueella ja keskustasta tämän tavoitettavuus ehdottomasti nopeampaa. Samoin yksikkö tulee olemaan välittömässä lähtövalmiudessa, nykyään kyseinen yksikkö on virka-ajan ulkopuolella 15 minuutin lähtövalmiudessa. Jos yksikkö tulee olemaan välittömässä lähtövalmiudessa on se ohittanut Aitoon nykyisen asemapaikan kiireellisellä tehtävällä jo siinä vaiheessa, kuin nykyisellä valmiudella yksikön tarvitsee olla liikkeellä. Ilman muuta yksikön tarvitsisi olla hoitotasolla. Ikävä tosiasia on, että tärkeämpää on suuren asukasluvun tavoittaminen, eikä niinkään syrjäseutujen. Suuremmat riskit on kuitenkin siellä missä on suurempi asukasluku. Tietenkin jos rahaa olisi tarjoittaisiin joka neliömetrille samanlainen palvelu, mutta se ei ole valitettavasti taloudellisesti mitenkään mahdollista / järkevää.

    • Maalaisjärkeä maalle

      Ettää Onkkaalassa asuvien tavoittaminen nopesti on tärkeämpää kuin koko pälkäneen asukkaiden?? Kyllä taas perustelut tässä ne samat hatarat kuin ensimmäisissä suunnitelmissa ja epäilemättä valitettavasti ehkä toteutuvat mitä tulee yksikön sijotuspaikkaan! Lisäksi että sijoituspaikka syrjässä mitä tulee koko Pälkäneeseen niin työntekijöiden olot Onkkaalan terv.asemalla olisivat kaikkea muuta kun asialliset ja inhimilliset,yksikkö olisi ulkona säiden armoilla 24/7, 365 päivää vuodessa ilman minkäänlaisia mahdollisuuksia suorittaa kalustolle huoltoja tai muita toimenpiteitä sisätiloissa…nykyhetki siihen nähden kyllä huimasti parempi! Katsoo ihmisten kannalta asiaa kuinka vaan niin nykyinen asemapaikka on se paras.

    • Statistiikka-ajokortti pakolliseksi

      Nimimerkeille ”raha ratkaisee” ja ”järkeä tosiaankin”:

      Väänetään rautalangasta: Korrelaatio on eri asia kuin kausaliteetti. Onkkaalan keskustaajama on suurimman riskin aluetta jos – ja vain jos – oletetaan että jokaisella on yhtälainen todennäköisyys tarvita sairaankuljetuksen palveluita. Jos olette valmiita myöntämään että henkilö on ikään katsomatta yhtälailla taipuvainen kärsimään sydän -ja aivotapahtumia tai murtamaan lonkkansa talviliukkailla niin olkoot sitten suurimman riskin alue. Itse en saata ajatella näin. Nykyisellään sitä piipaata ajetaan enemmän Rautajärven suuntaan, ja siinä on ainoa julki tuotu relevantti tieto riskiluokituksista.

      Mitä lahtöaikoihin tulee niin ei sinne asemalle nykyiselläänkään jäädä santsikahvia lipittämään jos hälytysilmoitus kertoo että paska on todella osunut tuulettimeen. Jos Onkkaalassa tieto siitä että lähellä päivystää perustason sairastaksi valmiina pitämään kädestä auttaa nukkumaan paremmin niin mikäs siinä. Syrjemmässä taas ollaan vähän sillä kannalla että isommat kustannukset ja huonompi palvelu ei ole kovin kiinnostava tarjous.

      Todennäköisesti asiassa tullaan etemään siten että Onkkaalaan tulee perustason auto, sillä lyhytnäköisen päätöksen tekeminen on niin paljon kunniakkaampaa kuin virheensä myöntäminen. Ehkä toinen, hoitotason, auto sijoitetaan hamassa tulevaisuudessa entisen Luopioisten alueelle jahka käy niinkin hassusti että ammattilaisten sanalla on merkitystä enemmän kuin sellaisten jotka tuijottavat lääkärihelikopterin maksatusstrategista selontekoa ja ymmärtävät siitä yhtä paljon kuin kala vuorikiipeilystä.

  4. Järkeä tosiaankin

    Raha ratkaisee puhuu asiaa. Ilman muuta kaikki haluaisivat sen lääkäri yksikön siihen oman portin pieleen päivystämään, mutta asiat on ajateltava järkevästi. Hoitotasosta olemme samaa mieltä, mutta se onkin shp:n iso virhe joka koskee montaa muutakin kuntaa Pirkanmaalla. Sen he toivon mukaan huomaavat nopeasti. Miehistön ja kaluston tiloista ym. varmaankin pystyy palvelun tuottaja ja kunta sopimaan keskenään, palveluntuottajan ongelmahan se yleensäkin on. Mutta lopettakaaskin ne ensivastesopimuksetkin vielä, niin siinähän sitten olette hyvässä hoidossa siellä maaseudulla.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?