Myönnetään, että Väinö LinnanTäällä Pohjantähden alla -romaanin avauslause on melko kulunut otsikkokäytössä. Mutta sille ei vain mahda mitään, että Pälkäneen Harhalassa asuvan entisen maanrakennusalan yrittäjä Timo Soinin näkeminen tuo mieleen romaanin keskeisen henkilöhahmon, torppari Jussi Koskelan. Aivan yhtä hyvin romaani voisi alkaa näin: ”Timo liikkui suolla, pysähdellen, katsellen, tarkkaillen ja arvioiden. Hän otti seipään, tarkasti huolellisesti, ettei näkijöitä ollut, ja kaivoi sitten sillä kuopan suon pintaan.”
Toisaalta, jutun voisi aloittaa myös luettelemalla nimeen liittyviä sananlaskuja, kuten: ”Ei nimi miestä pahenna, jos ei mies nimeä.” Tai: ”Nimi on enne.”
– Kyllä minut on nimeni takia moneen otteeseen ryöpytetty, Timo Soini nauraa.
– On ääretön määrä tarinoita, joissa minut on joko tahallaan tai vahingossa liitetty nimikaimaani perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soiniin. Mutta en minä nimellä politiikkaan aio ratsastaa. Kyllä sieltä nimen takaa löytyy asiaakin, perussuomalaisten riveistä kunnallispolitiikkaan syksyn vaaleissa pyrkivä Soini vakuuttaa.
Timo Soini ei kuitenkaan malta olla kehaisematta kaimaansa.
– Kyllä se kansanedustaja-Soini on suhteellisen hyvin näitä asioita hoitanut. Kreikan ja Espanjan kriiseissä mies on laukonut totuuksia, ja ollut alusta alkaen oikeassa EU:n suhteen. Toki politiikassa pitää osata myös myöntyä enemmistön tahtoon, mutta kyllä näitä toppuuttelijoita ja vastarannan kiiskiäkin tarvitaan.
Kukat kiehtovat perussuomalaista
Mutta palataan vielä hetkeksi Väinö Linnan Jussi Koskelaan, joka on suomalaisessa romaaniperinteessä korotettu perinteisen suomalaisen miehen symboliksi.
Soinin avopuoliso Ritva Nohkola nauraa Timon olevankin ”kansanmies” sanan varsinaisessa merkityksessä.
– Timo puhuu asiat suoraan, on työtä pelkäämätön, tekee ja toimii eikä turhia jahkaile, Nohkola tiivistää.
– Tiedän ruohonjuuritason ja ajattelen asioita maalaisjärjellä, mutta osaan katsella asioita vähän ylempääkin, Soini lisää.
”Perussuomalaisen miehisyyden” lisäksi Timo Soinista löytyy paljon muitakin luonteenpiirteitä. Ensinnäkään puhumattomaksi ja pussaamattomaksi miestä ei voi syyttää pahalla tahdollakaan. Soini on eloisa, hän kertoo tarinoita puutarhaharrastuksestaan, nauraa vähän väliä puolisonsa jutuille, kaivaa kohta pian taskustaan kännykän ja esittelee kuvia lempikukistaan tiikerinliljasta ja keisarinkruunusta.
– Nämä ovat mahtavia kukkia, vähän sellaisia maskuliinisia, järeviä ja jyhkeitä. Mutta pidän minä muistakin puutarhan tuotteista, kuten sipuleista, valkosipulista, härkäpavuista, vadelmista, perunasta sun muista. On aina jännittävää kesäisin ja syksyisin katsoa, että millainen sato sitä kasvimaalta tänä vuonna putkahtaa.
Työtä ja tanssia
Perussuomalaisiksi luonteenpiirteiksi miellettyjen sinnikkyyden ja ahkeruuden puolesta puhuvat 18-vuotiaana aloitettu työura tukinajoilla ja myöhemmin maanrakennuksessa. Nuorena Soini ryhtyi myös hoitamaan kotitilaansa kahden muun veljen kanssa.
– Isä kuoli kun olin 3-vuotias. Sitä ennen hän ehti rakentaa tilalle uuden päärakennuksen, joka jäi äidin ja meidän kolmen veljen vastuulle.
– Ja hyvä kokkikin se on, Ritva Nohkola keventää muistoa. – Enhän minä tuota muuten miehekseni olisi ottanutkaan.
Soini katsoo hymyilleen puolisoaan ja kertoo olevansa onnellinen löydettyään samanlaisen ”työmyyrän” arkensa iloksi. Pariskunta tapasi toisensa pari vuotta sitten tansseissa Parolan Satulinnassa.
– Tanssimme Timon kanssa sitten siinä, ja samalla tuo kertoili yleisiä elämästään. Päässäni kuului raksraks, kun se sanoi pitävänsä ruoanlaitosta, kädentöistä, puutarhahommista ja ymmärtävänsä yrittävän elämäntavan päälle. Ei siinä muuta tarvittu, kun kaksi sinkkua lyöttäytyivät yhteen, Nohkola nauraa.
Kuntalaisten hyvinvointi ja yhteiset edut
Mutta siitä politiikasta – senhän takia tässä ollaan juttua miehestä tekemässä. Politiikkaan Soini kertoo tahtoneensa mukaan jo aiemmin, muttei ole työnteoltaan ehtinyt.
– Nyt aikaa on. Ajattelen vähän niin, että meillä on tässä tämä yksi elämä, että kyllä sitä pitää uskaltaa tehdä sellaisia asioita, joita oikeasti haluaa.
Soini mainitsee itselleen tärkeiksi asioiksi kuntalaisten hyvinvoinnin ja yhteiset edut.
Hänellä on monta esimerkkiä siitä, mitä nuo käsitteet pitävät sisällään. Vaikka Soini asuu itse Harhalassa, josta Pälkäneen keskustaan on hyvät yhteydet, on hän huolissaan syrjemmässä asuvista ihmisistä ja siitä, kuinka nämä saavuttavat palvelut.
– Tiedän eräänkin ikäihmisen, joka kulkee keskustaan taksilla. Peruspalveluiden pitäisi olla jokaisen kuntalaisen käytettävissä. Olen hirveän huolissani syrjäseutujen autioitumisesta.
Timo Soini huokaisee.
– Ja sitten on tämä Tavase, ikuinen murheenkryyni. Onhan se nähty, ettei tuo Turun Virttaankankaan tekopohjavesihankekaan onnistu. Miksi se onnistuisi täälläkään? Soini kysyy.
Kolmas sydäntä lähellä oleva asia on kunnallinen rakentaminen.
– Pälkäneelle olisi muuttajia ja tilaakin löytyy. Mielestäni pienrakentamista pitäisi tukea, eikä vain tarjota isoja taloja kalliille tonteille rakennettaviksi.
Vielä viimeiseksi: Mitä perussuomalaisuus merkitsee Timo Soinille?
– Suorapuheisuutta, kansantahdon toteutumista ja oikeudenmukaisuutta. Sitä, että ollaan kaikkien asialla.
