Kaatuvatko talot vai omistaja?

Vohlisaareen johtavan tien laidassa seisovan rivitalon seinusta kasvaa pusikkoa. Luopioisten vanhustentaloyhdistyksen omistama talo on tyhjillään. Uusia asukkaita taloon tuskin enää muuttaa, sillä talo on päässyt siihen kuntoon, ettei sitä kannata enää korjata. Eikä pahasti velkaantuneella yhdistyksellä olisi siihen varaakaan. Siksi talo ränsistyy pystyyn.

Jos mitään ei tehdä, muutaman vuoden päästä sama kohtalo odottaa myös tien toisella puolella olevaa rivitaloa. Heikkoon kuntoon päässyt rakennus kaipaisi remonttia. Omistajalla ei ole siihen varaa, sillä velkaa on ennestäänkin 300 000 euroa.

 

Vanhustentalo ränsistyy tyhjillään Vohlisaarentien varressa.

Kunta ei taannut yhdistyksen lainoja

Luopioisten vanhustentaloyhdistys perustettiin 1970-luvun alussa. Yhdistys sai Raha-automaattiyhdistyksen tukea ja Aravalainaa, joihin kunta ei ollut oikeutettu. Tuen turvin yhdistys rakensi Luopioisiin ja Rautajärvelle rivitaloasuntoja vanhuksille.

Muutto oli suuri edistysaskel sivukyliltä palveluiden äärelle muuttaneille asukkaille. Vessa oli sisällä ja vedet tulivat ja menivät toisin kuin sivukylien vanhoissa ja vaatimattomissa pirteissä.

Vanhustentaloyhdistyksen asunnot ovat tavallisia vuokra-asuntoja. Jos asukkaat tarvitsevat esimerkiksi siivousapua tai ruokapalvelua, he hankkivat palvelut itse.

Vanhustentaloissa on saanut asua edullisesti, sillä vuokraa on kerätty sen verran, että lämmitys ja muut välttämättömät ylläpitokustannukset on saatu katettua. Sen sijaan talojen peruskunnostukseen ei ole varauduttu.

Nyt kun remonttiin pitäisi ryhtyä, siihen ei ole varaa. Uutta lainaa ei irtoa, sillä kuntakaan ei lähtenyt takaamaan velkaantuneen yhdistyksen lainoja.

 

Tyhjistä asunnoista lovi talouteen

Vanhustentalot alkavat olla taipaleensa päässä. Kovin mittaviin remontteihin ei kannata ryhtyä, sillä ne pitäisi rakentaa käytännössä uudestaan.

Vanhusväestön määrä lisääntyy vauhdilla, ja kunnassa tarvittaisiin lisää muun muassa palveluasuntoja. Vanhustentalojen muuttaminen palveluasunnoiksi olisi kallista, sillä silloin vaadittaisiin muun muassa kallis sammutusjärjestelmä.

Vanhustentaloyhdistys on pyrkinyt pitämään asunnot asuinkunnossa siihen saakka kunnes putket tai jokin muu oleellinen lenkki pettää. Työtä riittää, sillä talot on perustettu puutteellisesti. Talvisin esimerkiksi sisäänkäynnit routivat niin, että asukkaita on pitänyt käydä vapauttamassa, kun ovet eivät enää aukea.

Asumisen vaatimustaso on noussut, ja asuntoja on jäänyt tyhjilleen. Kun tyhjiä asuntoja täytettiin sosiaalisin perustein valituilla asukkailla, loputkin tyhjenivät vanhuksista. Naapurit kärsivät häiriöistä, yhdistys vuokrarästeistä. Nyt talot ovat rauhoittuneet ja kaikki asukkaat ovat ikäihmisiä.

– Tyhjillään olleet asunnot tekivät loven yhdistyksen talouteen. Sitä on vaikea kiriä kiinni, pitkäaikainen isännöitsijä Jarmo Tapola myöntöö.

Hänen mielestään taloja pitäisi remontoida houkuttelevampaan kuntoon, jotta tulijoita olisi.

– Nyt joudutaan monesti odottelemaan uusia vuokralaisia, kun asuntoja tyhjenee.

 

 

Kommentointi on suljettu.