Panelistit maistelivat ajatusta Mallasveden kaupungista

Keiniänrannan rantoja on harvennettu sen verran, että Valkeakosken piiput näkyvät nykyisin Nuijantalon rappusilta. Myös keskiviikkoisessa kuntavaalipaneelissa luotiin katseita yli Mallasveden.

Tilaisuuden järjestäjänä Sydän-Hämeen Lehden rinnalla toiminut Valkeakoski-opisto on tuonut naapurikaupungin ja sen palvelut lähemmäs pälkäneläisiä. Ensi vuoden alusta alkaen sama tapahtuu Kangasalla.

Eero Laesterä esitteli ajatusta Mallasveden kaupungista.

Nuijan kuntavaalikeskustelussa pohdittiin, voisivatko nämä kolme naapurusta muodostaa Mallasveden kaupungin.

Ajatuksen Mallasveden kaupungista esitti blogissaan Eero Laesterä, joka on kokoomuksen listoilla sitoutumattomana ehdokkaana. Lukemattomia kuntaliitoshankkeita ja kuntasaneerauksia eri puolilla maata vetänyt Laesterä huomautti, että kolmen kunnan liitos täyttäisi 50 000 asukkaan väestöpohjavaatimuksen.

Valkeakosken talous ja palvelut ovat kunnossa aluesairaalaa myöten. Kolmen kimpassa Pälkäneen neuvotteluasetelmat voisivat olla jopa paremmat kuin ison ja pienen liitoksessa.

 

Suur-Tampere olisi huonoin vaihtoehto

Kuntavaalipanelistit myönsivät, että Mallasveden kaupunki kuulosti paljon kiehtovammalta vaihtoehdolta kuin Suur-Tampere. Jokseenkin jokaisella ehdokkaalla oli huonoja kokemuksia Tampere-yhteistyöstä, mutta myönteisiä kokemuksia Valkeakosken suunnasta.

Kirsti Savola ja Tero Ahlqvist

Kaj Raiskio (kok) kertoi koulumaailman esimerkkejä ja Tero Ahlqvist (ps) muistutti, että seurakunnat kuuluvat jo samaan Sääksmäen rovastikuntaan. Maria Aho (sd) ennusti, että osana Suur-Tamperetta Pälkäneen kävisi kuin Hauhon Hämeenlinnan takamaana: vilkas kunta hiljenisi muutamassa vuodessa.

Kaikki muutkin panelistit olivat sitä mieltä, ettei Suur-Tampere toisi mukanaan mitään hyvää. Kriittisimmin kuntaliitoksiin suhtautuneet Petri Urkko (kesk) ja Vilho Nikkanenkin (vas) myönsivät, että jos itsenäisyyden tie johtaa palveluiden karsimiseen, Pälkäneen pitää taipua valtiovallan ajamiin liitoksiin.

– Vaikka olen ollut Laesterän kanssa kaikista kuntaliitosasioista eri mieltä, niin ei saa olla dogmaattinen, Nikkanen maisteli ajatusta Mallasveden kaupungista.

Tero Ahlqvist palasi Suur-Tampereen mukanaan tuomiin uhkiin myös Tavase-keskustelussa.

– Suur-Tampereessa Tavase olisi kaupungin sisäinen asia, eikä pälkäneläisten kanta paljon painaisi, hän muistutti.

Kangasalta ja Valkeakoskelta Pälkäne sen sijaan on saanut tärkeää tukea Tavasen vastaisessa taistelussa, sillä molemmat naapurit haluavat erota vedenhankintayhtiöstä.

Kaikki panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että Pälkäneen tulee vastustaa Tavasea kaikin laillisin keinoin.

 

Kolmas maksuluokka helpottaisi päivähoitoa

Yleisön apuun turvauduttiin myös säästökeskustelussa. Kun panelistien oli vaikea nimetä satojen tuhansien eurojen säästökohdetta, keskustan listoilla ehdolla oleva Mirva Kittilä ihmetteli, eikö yksikään virka jäänyt tarpeettomaksi Pälkäneen ja Luopioisten kuntaliitoksessa tai Luopioisten yläasteen ja Anna Tapion koulun yhdistyessä.

Eero Laesterä sanoi, ettei Pälkäneen palveluntuotannossa ole suurta rakenteellista ongelmaa.

– Mutta jos oikein tiukaksi vedettäisiin, voitaisiin vähentää seitsemästä kymmenen viranhaltijaa. Hoitavia käsiä tai opettajia ei ole kuitenkaan yhtään liikaa, Laesterä sanoi.

Pälkäne myy nykyisin parin tuhannen neliön tontteja Aitoosta, Luopioista ja Rautajärveltä 1000–2000 eurolla. Kaj Raiskio kaavoittaisin Onkkaalaan Roholan alueelle puolentoista tuhannen neliön tontteja ja myisi ne edulliseen 8000 euron hintaan. Osa panelisteista myisi tontit vieläkin halvemmalla.

Kaj Raiskio piti tärkeänä, että päivähoitoon saataisiin kolmas maksuluokka. Se tarjoaisi vanhemmille mahdollisuuden viedä lapsi parina päivänä viikossa hoitoon ja helpottaisi päivähoidon järjestelyitä: lapsia olisi hoidossa joka päivä sopiva määrä.

Sopuisien panelistien välille ei syntynyt kovin kipakoita keskusteluita. Useimmissa asioissa oltiin samoilla linjoilla.

Kaikki ehdokkaat noudattaisivat nykylinjaa ja naapurikunta Kangasalaa sallivampaa linjaa haja-asutusalueiden rakentamisessa ja mökkien muuttamisessa asunnoiksi.

Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että Roholaan kaavoitettavien tonttien pitäisi olla väljiä. Yli 2000 neliön tontit erottuisivat Kangasalan ja naapureiden tarjoamista postimerkkitonteista.

Tero Ahlqvistin mielestä Pälkäneen ei kannata jarrutella kasvua, kun kaivattuja tontteja vihdoin saadaan myyntiin. Muut panelistit olivat sitä mieltä, että kasvun tulisi olla maltillista, jotta palvelut pysyvät tahdissa.

 

Savola rakentaisi Luopioisten rannat

Vaalipanelistit kävivät pikaäänestyksen Sydän-Hämeen Lehden vaalikoneen aiheista. Ehdokkaiden mielipiteitä päästiin vertailemaan keskivertokuntalaisen kantaan, sillä käytettävissä oli ensimmäisten 350 vaalikonekäyttäjän vastaukset vaalikoneen kysymyksiin.

Nuijan sopuisa vaalipaneeli.

Ehdokkaiden kannat myötäilivät kuntalaisten mielipiteitä sellaisissa kysymyksissä, joissa on otettu voimakkaasti kantaa toisen vaihtoehdon puolesta. Esimerkiksi kaikki panelistit ja suuri osa vaalikonetta käyttäneistä kuntalaisista suosisi lähiruokaa kouluilla, vanhainkodeilla ja päiväkodeissa, vaikka se maksaisi.

Ehdokkaat eivät olleet myöskään valmiita turvautumaan etuosto-oikeuteen tai lunastuksiin, jotta kunnalle saataisiin maata. Myös vaalikonetta käyttäneet kuntalaiset ovat sitä mieltä, että kunnan tulisi pitäytyä vapaaehtoisissa kaupoissa.

Maaseudulla ehdokkaat eivät ole aina aivan samoilla linjoilla kuin puolueet. Vihreiden Kirsti Savola oli esimerkiksi ainoa, joka olisi valmis rakentamaan Vohlisaaren ja etsimään lisää rantoja, jotta Luopioisiin saataisiin uusia asukkaita. Muut panelistit säästäisivät Luopioisten rannat.

Tero Ahlqvist tarjosi uusia näkökulmia muun muassa maahanmuuttokeskusteluun. Hän huomautti, että Luopioisissa työperäinen maahanmuutto on jo arkea, sillä Arteknolla työskentelee kansainvälistä väkeä. Vilho Nikkanen sai illan ainoat aplodit, kun hän toivotti tulijat tervetulleiksi kuten karjalaiset 70 vuotta sitten.

– Pälkäneellä kaivattaisiin taas uutta verta.

Panelistit muistuttivat, että maahanmuuttajat koettelisivat myös Pälkäneen palveluita.

 

Laitikkalan koulu kuihtuu liian pieneksi

Vuolijokelaista Juhani Hartmania kummastutti vaalikoneen ja -paneelin kysymys jaetuista kylistä. – Kylää halkova kunnan- ja lääninraja ei ole mikään ongelma Vuolijoella. Toki kaikki se vähä mitä saamme kunnalta, tulee Pälkäneen suunnasta. Vihavuodessa sen sijaan suuntaudutaan selvästi Hauholle, mutta Pälkäne ei halua päästää kylää Hämeenlinnaan, koska silloin Kukkian korkeutta säädeltäisiin naapurin puolella.

Panelistit ottivat varovaisesti kantaa jopa kyläkoulukysymyksiin. Kaikki olivat sitä mieltä, ettei ole enää oppilaidenkaan etu, jos Laitikkalan koulun oppilasmäärä painuu ensi vuonna alle kahdenkymmenen. Koululla on nyt 21 oppilasta, ennusteen mukaan syksyllä enää 17.

Maria Ahon mielestä olisi aika kova ratkaisu, jos uusi valtuusto palaisi heti ensimmäisenä vuonna koulukysymykseen, joka rauhoitettiin täksi valtuustokaudeksi. Myös Petri Urkko olisi valmis antamaan kylälle vielä vuoden lisäaikaa kääntää oppilasmäärä kasvuun.

Keskustelua vetänyt päätoimittaja Tommi Liljedahl muistutti, että pikkukoulujen pitäminen löysässä hirressä vaikeuttaa isojen koulujen opettajajärjestelyitä. Ne menettävät hyviä opettajia ja sijaisia, kun virkoja ei vakinaisteta, koska paikkoja pidetään lakkautettavilta pikkukouluilta siirrettäville opettajille.

Petri Urkko oli panelisteista ainoa, joka siirtäisi ambulanssin Aitoosta Onkkaalaan.

– Kunnanhallitus antoi uuden lausunnon, jossa ehdotetaan, että ambulanssi olisi jatkossa sekä Onkkaalan että Luopioisten terveysaseman yhteydessä, Urkko perusteli kantaansa.

 

 

 

Kommentointi on suljettu.