Jyrki Ahola sanoi, että parin vuoden takaisen koulusodan traumat on juuri kärsitty ja Rautajärvellä on päällä hyvä meininki. Siksi kunta ei voi nyt viedä kolmatta opettajaa koululta.
Pälkäneen valtuusto siirsi kyläkouluratkaisut uuden valtuuston päätettäväksi.
Budjettiesityksessä ehdotettiin, että Rautajärven koulu muutettaisiin ensi syksystä alkaen kaksiopettajaiseksi, koska oppilasmäärä laskee 35:een. Epaalan koulussa on saman verran oppilaita ja Harhalan koulussa kaksi enemmän. Ne molemmat ovat kaksiopettajaisia.
Päättäjät paheksuivat tapaa, jolla kolmannen opettajan vähennys tuotiin valtuustolle. Sivistyslautakunta ei asiaa käsitellyt, vaan esitys tuli kunnanhallitukselta.
– Tämä ei ole hyvää hallintoa, vaan lisää epäluuloa ja epäluottamusta kunnanhallitusta kohtaan. Ei kuumaa perunaa pitäisi tuoda takaportin kautta valtuustoon. Asia voitaisiin siirtää tulevalle sivistyslautakunnalle, Jukka Kittilä (kesk) ehdotti.
Palveluita ei voi leikata aktivoituvasta kylästä
Sivistystoimenjohtaja Mauri Nest kertoi, että esitys Rautajärven kolmannen opettajan vähentämisestä tuli kunnanhallitukselta, ei sivistyslautakunnalta.
Rautajärven suunnan valtuutettujen ja Vilho Nikkasen (vas) mielestä kolmannen opettajan vähentäminen lopettaisi myönteisen kehityksen, joka on juuri saatu liikkeelle kylässä. Päättäjät muistuttivat, että Vuoden Pälkäneläisenä palkittu Piia Uusitalo avasi kesäksi Rautajärvelle kyläkaupan, jonka puutteeseen vedottiin kaksi vuotta sitten, kun kyläkoulujen kohtalosta väännettiin.
– Kylä varmasti vastaa siitä, että uuden kehittämiseen saadaan vauhtia ja kylälle lisää asukkaita, Nikkanen sanoi.
Perttu Pohjanperän (vas) tietojen mukaan koululle ollaan saamassa ainakin yksi uusi oppilas tulevaksi lukuvuodeksi.
– Kolmas sektori tekee Rautajärvellä tärkeää työtä, joka kuuluisi oikeastaan kunnalla. Ei kunta voi heikentää palveluita tässä tilanteessa, kun kylä on juuri pääsemässä jaloilleen, Pohjanperä sanoi.
Jyrki Aholan (kesk) mielestä uudelle valtuustolle heitettäisiin melkoinen sotakirves, jos vanha valtuusto viime töinään veisi yhden opettajan kyläkoululta.
– Kyläkouluasioista tapeltiin tarpeeksi vuonna 2010. Traumat on juuri kärsitty. Annetaan uuden valtuuston katsoa asiaa, kun se on nähnyt, miksi oppilasennusteet muuttuvat, Ahola sanoi.
– Tämä valtuusto teki päätöksen, että kyläkoulut säästetään. Jos oppilasennusteita uskoo sokeasti, niin oppilaathan loppuvat kokonaan kahdeksassa vuodessa, Olavi Seppälä (kok) säesti.
Uusi valtuusto joutuu avaamaan koulupaketin
– Uusi valtuusto joutuu avaamaan koulupaketin, Jarkko Pihkala sanoi.
Sivistyslautakunnan jäsen Jyri Kankila (vihr) ymmärsi niin, että Rautajärveltä vähennettävää opettajanvirkaa kaivattaisiin Kostian koululla. Sinne on syksyllä tulossa niin paljon uusia ekaluokkalaisia, että koululle tarvitaan viides alkuopetusryhmä.
– Tarkoittaisiko kaksiopettajaiseksi muuttaminen myös luokka-asteiden karsimista Rautajärveltä, Kankila kysyi.
Sivistystoimenjohtaja Mauri Nest sanoi, että 5.–6. luokat on tarkoitus pitää Rautajärvellä, vaikka yläluokasta onkin tulossa jättiryhmä.
– Ykkös-kakkosella olisi seitsemän oppilasta ja kolmos-kuutosella 28 oppilasta. Niin ison ryhmän opettaminen olisi haasteellista, ja siksi Rautajärvelle lisättäisiin jakotunteja.
Nest korosti, että Rautajärven kolmannen opettajan vähennys oli kunnanhallituksen, eikä lautakunnan esitys. Olavi Seppälä puolestaan piti esitystä virkamiesten yllätysvetona.
Olavi Seppälä paheksui sitä, että kolmannen opettajan vähentäminen kyläkoululta oli upotettu budjettipakettiin, eikä asiaa käsitelty lautakunnassa.
Jyri Kankilan mielestä on selvä, ettei Rautajärven koulu voi olla pysyvästi kolmiopettajainen, jos siellä on vähemmän oppilaita kuin Epaalan tai Harhalan kaksiopettajaisilla kouluilla.
– Mutta tuleva lukuvuosi on huono hetki ottaa kolmas opettaja pois, koska yläluokasta tulisi niin suuri.
Kun Rautajärven kolmannen opettajan kohtalo näytti jumiuttavan budjettikeskustelun, kunnanhallituksen puheenjohtaja Antti-Jussi Mikkola (kok) tarjoutui vetämään esityksen takaisin. Mikkola, Arja Kokkola-Ahava (kok) ja Petri Urkko (kesk) muistuttivat kuitenkin, että koulujen resurssien pitäisi olla tasapuolisia. Myös Jarkko Pihkala (kok) tulkitsi ratkaisun niin, että koulukysymys lakaistaan maton alle.
– Uusi valtuusto joutuu avaamaan koulupaketin.
ihan lähihistoriasta muistan, että 1990-luvun laman aikaan silloisella Keskuspiirin ala-asteella käytiin koulua jopa yli 40 oppilaan luokassa. Ei varmasti ollut paras ratkaisu, enkä tosiaan toivo että tuollaisiin ryhmäkokoihin pitäisi enää mennä. Ihan kunnialla silti selvisivät alakoulustaan nekin oppilaat kaikesta huolimatta.
On varmasti opettajalle haasteellista, jos luokassa on 28 oppilasta kolmelta eri luokka-asteelta. En silti uskoisi että tuonkaan ”jättiryhmän” opettaminen mahdotonta on… Paitsi tietenkin, jos joukossa on kovin monta erityistukea vaativaa lasta.