Ketkä sinun koulussasi, työpaikallasi tai harrastuksissasi on niitä hyviä tyyppejä?
Entä onko sinun koulussasi, työpaikallasi tai harrastuksissasi ihmisiä joita ei oteta porukoihin tai pyydetä mukaan?
Halusin ottaa asian esille, kun kuulin, että erään koulun oppilaita oli kiusattu siksi, että he eivät suostuneet syrjimään ketään! Halusivat leikkiä kaikkien kanssa ja pyytää kaikkia mukaan.
On aika sairasta ja pelottavaa jos hyvä tahto toisia ihmisiä kohtaan ja toisista välittäminen tasapuolisesti on tänä aikana kelvollinen motiivi kiusaamiselle. Pahimmillaan kuulee ”rivien välistä” ajatuksen, että: ”jos sä olet ton kaveri, ni mä en oo enää sun kaveri”
Jotkut ovat siis sitä mieltä, että on olemassa parempien ns. ”hyvien tyyppien” porukka ja sitten nuo muut. Puhe siitä, että vain jotkut olisivat hyviä tyyppejä, on roskaa!
Tällainen ajattelu sisältää itsekkyyttä, ahneutta ja kykenemättömyyttä ajatella että miltä toisesta tuntuu, kun sanotaan pahasti tai jätetään leikeistä ja porukoista pois.
Raamatussa neuvotaan, että tee toisille sitä mitä toivoisit toisten tekevän myös sinulle. Kuka teistä toivoisi ettei kukaan ottaisi mukaan porukoihin eikä leikkeihin? Eipä kukaan!
Siksi älä tee toiselle sitä, mitä et toivoisi sinullekaan tehtävän.
Otetaanpa esille neljä todella tärkeää asiaa!
Ensinnäkin jokainen teistä on hyvä tyyppi! Ja tämä ihmisarvo perustuu siihen että Jumala on sinut luonut ja tarkoittanut elämään yhteydessään.
Toiseksi meidän on osattava ymmärtää miltä toisesta tuntuu, kun jätetään yksin tai sanotaan pahasti. Tämän ymmärryksen oppiminen on vähintään yhtä tärkeätä, kuin koko tiedollisen ja taidollisen opetuksenkin sisäistäminen. Elämässämme kun aina olemme tekemisessä toisten ihmisten kanssa ja jos tämä ”miltä toisesta tuntuu” ajattelukyky puuttuu, niin tuosta yhteiselosta ei oikein tahdo silloin tulla mitään. Mieti siis ensin ennen kuin teet hölmöjä, että miltä toisesta mahtaa tuntua, jos sanon tai teen näin ja että haluaisinko itse olla se jolle näin sanottaisiin tai tehtäisiin?
Kolmanneksi keskinäisen kilpailun, kateuden, toisten haukkumisen ja suunnattoman itsekkyyden tilalle on saatava positiivista me-henkeä: ”meidän koulu, meidän työpaikka, meidän joukkue!”
Raamattu kehottaa rakastamaan Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä, niin kuin itseä.
Oikea lähimmäisenrakkaus on juuri sitä että kannustamme heikointakin luokkamme urheilijaa kisoissa ja olemme valmiit kantamaan koulun kevätretkellä toisen reppua jos hän ei jaksa.
Neljänneksi meidän täytyy oppia elämään toistemme kanssa sovinnossa ja aina tarvittaessa hyvän omantunnon ja yhteishengen säilymiseksi on osattava pyytää ja antaa anteeksi!
Mikäli sinulla on sopimattomia asioita ihmisten tai Jumalan kanssa haluankin rohkaista sinua pyytämään anteeksi ja tekemään sovinnon. Oikeastaan voisi jopa sanoa, että elämän tarkoitus on elää sovinnossa Jumalan, toisten ihmisten ja itsensä kanssa.
Loppurukous: ”Rakas Taivaallinen isämme kiitos siitä, että meistä jokainen on hyvä tyyppi! Auta meitä ymmärtämään miltä toisesta tuntuu jos hänet jätetään yksin tai hänelle sanotaan pahasti. Opeta meitä rakastamaan lähimmäistämme niin että kaikille olisi hyvä olla ja auta meitä rohkeasti pyytämään anteeksi ja tekemään sovinto jos olemme tehneet väärin.” Amen.
Ismo Vettenranta
Nuorisotyönohjaaja
Kangasalan seurakunta
