Aukusti Koiviston kesään kuuluu hektisen lukiovuoden jälkeistä rentoutumista sekä hieman työntekoa ja musiikkia. 27.7 hänet nähdään Salmentaan lavalla tanssiorkesteri Verrattomien kanssa.

”Sovittaminen on minun juttuni”

Aukusti Koivisto esiintyy tänä kesänä tanssiorkesteri Verrattoman kanssa Salmentaan lavalla. Muitakin keikkoja on luvassa. Muun muassa Onkkaalan VPK:n kesäjuhlilla heinäkuun alussa Koivisto vetäisee pari kappaletta Sinitaivaan poikien kanssa.

17-vuotiasta Aukusti Koivistoa ei tarvitse kuunnella kuin hetken aikaa tajutakseen, että hänellä on niin ihmisenä kuin kitaran soittajanakin paljon samoja ominaisuuksia kuin arvostamallaan Sinitaivas-tanssiorkesterilla.

Koivisto ihailee Sinitaivasta muun muassa ”työmoraalin, iloisen lavaolemuksen, sovitusten tarkkuuden ja huolellisuuden sekä yleisen hyvätapaisuuden” vuoksi.

– On todella tärkeää, että tanssiorkesteri esittää tanssittavaa musiikkia, eli että kappaleet ovat oikean tempoisia. Arvostan Sinitaivasta myös siksi, että heistä huokuu se, että he todella nauttivat siitä, mitä he tekevät.

Koivisto tietää mistä puhuu, sillä hän reissasi viime heinäkuun Sinitaivaan poikien matkassa. Matkaa tehtiin pääasiassa Etelä- ja Länsi-Suomessa. Pidemmät matkat tehtiin Ouluun ja Keminmaalle.

Koivisto autteli muun muassa roudaamisessa, mutta pääsi myös itse jokaiselle keikalle soittamaan.

– Olen aina tiennyt, että musiikin tekeminen ja esittäminen on ihan todellista työntekoa. Mutta Sinitaivaan matkassa se kävi entistä selvemmäksi. Kun tekee 28 keikkaa kuukaudessa, niin kyllä se ihan arkisesta työnpainalluksesta käy.

 

Kontakteja syntyy helposti

Sinitaivas on yksi Suomen työllistetyimmistä tanssiorkestereista. Ei ole poikkeuksellista, että keikkoja kertyy vuoteen parisenkin sataa.

Lukion ensimmäistä luokkaa käyvä Koivisto on jo ehtinyt itsekin soittaa monissa kokoonpanoissa, mutta Sinitaivaan keikkatahtia hän ei ainakaan nykyiseen elämäntilanteensa ottaisi.

– Haluan hoitaa kouluni järkevästi, hankkia ammatin ja katsoa sitten, minkä kokoisen roolin musiikki elämässäni ottaa, Koivisto toteaa.

Tosin Koivistolla on sellainen aura, että lähes jokaisella soitetulla keikalla syntyy uusia kontakteja.

– Kyllä niitä kontakteja aika helposti syntyy. Ja Pälkänehän on muutenkin rautalankaorkestereiden luvattu paikka.

– Tällä hetkellä tuntuu, että alalla on menossa jonkinlainen sukupolvenvaihdos. Halutaan, että osaaminen ja niin kutsuttu hiljainen tieto siirtyvät eteenpäin. Hyvä niin.

Koivisto on tehnyt yhteistyötä muun muassa Varjokuva-orkesterin Pälkäneellä asuvan kitaristi Rami Hännisen sekä muusikko Mikko Huuhtasen kanssa. Heikki Rönnin Huwituksen kanssa on soitettu muun muassa hääkeikkoja. Koivisto  on mukana myös lähitulevaisuudessa julkaistavalla kokoelmalevyn, jossa kuullaan myös yksi hänen oma sävellyksensä.

– Olen kirjoittanut tähän mennessä pari omaa biisiä. Toinen odottaa arkistojen kätköistä mahdollista parempaa käyttöä. Ainakin tässä vaiheessa sovittaminen tuntuu enemmän omalta jutulta.

 

Tanssittavuus ennen kaikkea

Koiviston sovittamisen taitoa kuullaan tänä vuonna muun muassa Salmentaan lavalla, jonne hän nousee 27. heinäkuuta tanssiorkesteri Verrattomien kanssa. Kokoonpanoon Koiviston lisäksi kuuluvat rumpali Veli-Matti Rajala ja hänen tyttärensä Heini Rajala (koskettimet). Triosta kaikki osallistuvat laulamiseen.

Koivisto tietää, että nykypäivän tanssikansa on todella tarkkaa musiikin tanssittavuuden suhteen.

– Kyllä siitä tullaan huomauttamaan, jos musiikki on liian nopeaa tai hidasta. Ja jos ei tulla, niin sitten äänestetään jaloilla.

Ei ole myöskään harvinaista, että bändin jäsenet päätyvät tanssilattialle.

– Totta kai lähden tanssimaan, jos haetaan. Tosin joistakin tanssilajeista tunnun tietävän paremmin idean kuin sen käytännön toteutuksen, Koivisto hymyilee.

Topi Sorsakoskea kehdossa

Koivisto aloitti kitaransoiton 11-vuotiaana. Tarkemmin hän ei osaa eritellä, miksi hän valitsi soittimekseen juuri kitaran.

– Kai se tapahtui jonkinlaisten poissulkemisten kautta. Etteivät rummut, koskettimet eikä basso tuntuneet tuntuneet omilta jutuilta. Jäljelle jäi kitara.

Agents ja Hurriganes. Rautalanka. Rock´n´Roll, Rockabilly ja Country. Siinä juttuja, jotka ovat lähellä Koiviston sydäntä.

– Olen kuullut, että minulle soitettiin Topi Sorsakosken Yksinäisyys-levyä kun nukuin kehdossa. Kai siitäkin jonkinlainen tunneraita mielen sisälle on jäänyt. Enkä ole sitä yhtään pahakseni pannut. Päinvastoin, Koivisto toteaa.

 

Salmentaan lavalla esiintyvät 22.6 kello 20 Juha Metsäperä ja 27.7 tanssiorkesteri Verrattomat. Molempina päivinä tanssiseura Hurmio opettaa tanssia kello 19.15.

 

Salmentaan lava on Suomen vanhin toiminnassa oleva tanssilava. Lava aloitti toimintansa v. 1949, ja sen omistaa Salmentaan VPK.

Salmentaan lava on Suomen vanhin toiminnassa oleva tanssilava. Lava aloitti toimintansa v. 1949, ja sen omistaa Salmentaan VPK.

Opi tanssin perusaskeleet

Ennen Salmentaan lavan tansseja paikan päällä on mahdollista saada tanssinopetusta. Tanssiseura Hurmion puheenjohtaja Markku Henttu opastaa vaimonsa Pirjo Hentun kanssa, miten tanssitaan foxia ja hidasta valssia.

– 22. kesäkuuta mennään hitaan valssin tahdissa, ja 27. heinäkuuta on foxin vuoro, Markku Henttu kertoo.

45 minuutissa ei varsinaiseksi tanssitaituriksi opi. Tanssituokion päätarkoitus onkin rohkaista niitä vähemmän tanssineita uskaltautumaan lavalle.

Tanssiopetukseen ei tarvitse ilmoittautua, eikä mukana tarvitse olla omaa paria.

– Tarkoitus on vaihtaa paria useasti, jotta oppii tanssimaan erilaisten tanssijoiden kanssa. Vain tanssimalla oppii tanssimaan, Henttu toteaa.

Kommentit (4)

  1. Toinen tietäjä

    Onkkaalan Vilpolassa on järjestetty tansseja vuodesta 1907 alkaen. Ainoa keskeytys oli sotavuosien tanssikiellon aikaan. 1945 pidettiin Vilpolassa sodan jälkeen ensimmäiset tanssit, jonka jälkeen tansseja on järjestetty joka vuosi. Vuonna 1945 30. kesäkuuta tansseissa oli muuten soittamassa Tampereen rautatieläisten torvisoittokunta ja liput tansseihin maksoivat 30 markkaa.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?