Pälkäneen kunnan vs. palveluohjaaja Elina Lintunen on ikiopiskelija. Pitkään vanhustyössä ja kotihoidossa työskennelleen Lintusen viimeisin opinahjo on Satakunnan ammattikorkeakoulu, josta hän valmistui geronomiksi kesäkuussa.
– Tykkään hirveästi opiskelusta, mutta siitä huolimatta aion pitää vähän taukoa opinnoissa. Katsotaan sitten, mikä seuraavaksi kiinnostaa, Lintunen toteaa.
Yhdistynyt kotihoito
Viimeisimmistä opinnoista Lintuselle käteen jäi opinnäytetyö, jossa hän selvittää hoitajien arvioimana Pälkäneen kotihoidon laatua, omaa osaamista sekä vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön. Tutkimuksen tilaaja on Pälkäneen kunta.
Pohtiessaan opinnäytetyön aihetta Lintunen otti yhteyttä Suomen lähi- ja perushoitajien kehittämisyksikköön, josta tutkimuskohteeksi ehdotettiin lähihoitajuutta tai lähihoitajana toimimista taustanaan kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistyminen.
– Myös Pälkäneen perusturvalautakunta myöntäessään tutkimusluvan esitti toiveita tutkimukselle. Lopulta tutkimuksen keskeiseksi aiheeksi muotoutui kotihoidon palveluiden laatu. Pälkäneen kunnan yhdistynyt kotihoito oli juuri aloittanut toimintansa, ja kunnassa oltiin kiinnostuneita siitä, miten se oli lähtenyt käyntiin.
Niinpä Lintunen tarttui töihin ja laati kyselylomakkeen, joka suunnattiin kaikille vuoden 2012 alusta lähtien kotihoidossa hoitaja- tai lähihoitaja -nimikkeellä työskenteleville tai työskennelleille.
– Tutkimuksissa, joita aiemmin on tehty, yhdistyneen kotihoidon hyviksi puoliksi on todettu palveluiden parempi koordinointi. Sen sijaan ammattien välinen kilpailu ja työyhteisöiden ristiriidat ovat kielteisempiä seurauksia. Niitä ei kuitenkaan tässä tutkimuksessa ilmennyt. Sen sijaan yhdistyminen nähtiin positiivisena asiana siinä mielessä, että se on laajentanut työntekijöiden työnkuvaa. Tätä nykyä lähi- ja perushoitajat saavat hyödyntää koulutuksensa ja osaamisensa muun muassa lääke- ja haavahoidoissa, Lintunen kertoo.
Seurustelusta samaa mieltä
Joskus aikoinaan kunnan kotipalvelu on hoitanut myös asiakkaan kodin siivoamisen. Tällä hetkellä Pälkäneen kunta hankkii siivouspalvelut ostopalveluna.
– Nimenomaan siivoaminen oli yksi tutkimuksen tuloksista, joka aiheutti vastauksissa paljon hajontaa. Jotkut olivat sitä mieltä, että siivouspalveluiden pitäisi kuulua kotihoidolle. Myös asiakkaat haluaisivat, että sairaanhoidon ja siivoamisen tekisi sama ihminen.
Ristiriitaa syntyi niin ikään ajan riittävyydestä sekä seurustelumahdollisuudesta.
– Kysyt sitten asiakkaalta, omaiselta tai hoitajalta itseltään, niin aina tästä asiasta esitetään kritiikkiä. Myös tutkimukset puhuvat samaa kieltä. On totta, että asiakkaat ansaitsisivat enemmän aikaa. Mutta kun ei ole niitä resursseja, Lintunen huokaisee.
Eriäviä vastauksia annettiin myös asiakkaan fyysisen toimintakyvyn ja omatoimisen liikkumisen tukemisesta. Koettiin, ettei kuntouttava työote näy tarpeeksi arjessa.
– Toisaaltahan mitään muusta palvelusta erillistä asiakkaan liikkumista tukevaa palvelua ei ole, vaan kuntouttava työote kuuluu kaikkeen siihen, mitä hoitaja paikan päällä tekee. Oli siis vaikea laskea aikaa sille, kuinka paljon käynnillä käytti tähän osa-alueeseen aikaa. Ehkä kysymyksen asettelun olisi tutkimuksessa pitänyt olla toisenlainen, Lintunen miettii.
Asiakasmäärät kasvavat
On selvää, että Pälkäneenkin kotihoidon asiakasmäärät tulevat lähivuosina kasvamaan.
– Vaikka ikääntyneet ovat nykyään entistä parempikuntoisia, on selvää, etteivät kaikki ole niitä tervaskantoja. Pälkäne on vanhusvoittoinen kunta, minkä lisäksi kotihoidon asiakasmääriä lisää se, että kuntien on tätä nykyä panostettava kuntalaisen mahdollisimman pitkään kotona asumiseen ja kuntoutumista edistäviin toimenpiteisiin.
Lintusen mukaan kotihoidon palveluiden laadusta voisi tehdä jatkotutkimuksen vuoden parin päästä.
– Olisi mielenkiintoista tutkia, mitä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukset tekevät Pälkäneen kotihoidolle.
Kommentointi on suljettu.