Talouden hallinta: Henkilöstösäästöt saavat seurakseen laajemman tasapainotuspaketin ja palveluverkon tarkastelun vielä tänä syksynä

Kangasala kiristää säästöruuvia

Pälkäneen – ja todennäköisesti yli 300 muun suomalaiskunnan tavoin – myös Kangasalan kunta joutuu vielä tämän syksyn aikana hakemaan ratkaisua talouden pitämiseksi kutakuinkin tasapainossa. Kuluvalle vuodelle arvioitu tulos on jäämässä pakkaselle ennakoitua enemmän, mutta erityisesti ensi vuoden tulojen ja menojen epäsuhdasta ollaan kunnassa huolissaan.

Heikentynyt yleinen taloustilanne ja työttömyyden kasvu hidastavat verotulojen kertymistä samalla, kun Kangasalan saamien valtionosuuksien määrä kääntyy ensi vuonna laskuun ja viime vuosina kunnan kirstua piristänyt yhdistymisavustus Kuhmalahti-liitoksesta päättyy.

Kunta onkin polkaissut liikkeelle uuden talouden tasapainottamispaketin, ja samaan aikaan Kangasalla laaditaan päivitystä muutamia vuosia vanhaan palveluverkon kehittämissuunnitelmaan. Tarkoituksena on miettiä kunnan palveluverkon tiheyttä aina vuoteen 2030 asti.

Säästöjä haetaan käyttötaloudessa nyt henkilöstökuluista. Talousjohtaja Seppo Saarisen johdolla luonnostellussa talousarviokehyksessä esitettiin ensi vuodelle kunnallisveroon yhden prosenttiyksikön korotusta ja jäljelle jäävän kahden miljoonan euron alijäämän kattamista henkilöstösäästöillä. Kunnanhallitus linjasi, ettei veroprosenttia sotketa tässä vaiheessa keskusteluun, mutta tavoite miljoonan euron nipistämisestä sekä palkattomien vapaiden että sijaisten käytön vähentämisen kautta pysyy.

Kunnan työntekijöistä noin 1500 on sosiaali- ja terveystoimen tai sivistyskeskuksen alaisuudessa, ja sosiaali- ja terveysjohtaja Raija Harjun mukaan näillä sektoreilla säästöt näkyvät kuntalaisille selvimmin.

– Lakisääteisistä aikarajoituksista pidetään kiinni, mutta uskon että jonot kasvavat ajanvarauksella toimivissa palveluissa, esimerkiksi psykologilla, lääkärillä tai sosiaalityöntekijällä, Harju arvioi.

Myös esimerkiksi terveysasemien sulkuja voidaan pidentää tänä kesänä nähdystä, ja sulkuja saatetaan ajoittaa lisäksi joulun aikaan. Aukioloaikoja saatetaan joutua rukkaamaan myös muualla kuin terveysasemilla.

– Kun palveluja keskitetään hiljaisina aikoina, tarvitaan vähemmän sijaisia, Harju muistuttaa.

 

Työhyvinvointia ja vähemmän sijaisia

Sijaisten käyttöön Kangasalla yritetään tarttua jo nyt. Talousjohtaja Saarinen laskeskelee kunnan viime vuonna käyttäneen sijaisiin liki yhdeksän miljoonaa euroa. Nyt pääsäännöksi on otettu, että sijaisten ottamista harkitaan vasta sijaisuuden ylittäessä neljän viikon ajan. Esimerkiksi päivähoidossa ja sosiaali- ja terveyskeskuksessa apuvoimitta yritetään pärjätä enintään kolmen päivän sijaisuuksissa. Kouluilla alle päivän sijaisuudet hoidetaan oman toimen ohella, ja jo saatujen ryhmäkokoavustusten pitämiseksi sijaiskuluja vastaavia säästöjä on haettava muista toimintakuluista.

Kangasalan kunnan henkilöstömenoista hakemien säästöjen arvioidaan näkyvän jonojden pidentymisenä kunnan palveluissa.

Henkilökunnalle sijaiskäytännön tiukentuminen merkitsee lisää joustamista; esimerkiksi yksiköstä toiseen tapahtuvia lyhyitä ”paikkauksia” tulee aiempaa enemmän. Niinpä lapsi ei kohtaakaan päiväkodissa välttämättä joka aamu niitä tuttuja kasvoja, ja sama tilanne tullee eteen myös monilla vanhuksilla vanhainkodissa tai työikäisillä lääkärin vastaanotolla.

Samaan aikaan sijaisten käytön vähentämisen kanssa kunnan pyrkimyksenä on vähentää sairauspoissaoloja ja kohentaa työhyvinvointia. Henkilöstöjohtaja Eija Tetri-Lähde myöntää yhtälön kimurantiksi, talousjohtaja Saarinen näkisi ratkaisun löytyvän osaltaan palveluverkon kehittämisestä.

– Pienistä ja haavoittuvista yksiköistä eroon pääsemisellä olisi mielestäni tulevaisuudessa merkittävä vaikutus, hän arvelee.

Sijaiskäytännön tiukentamisen lisäksi vapautuvia virkoja ja työsuhteita jätetään mahdollisuuksien mukaan käyttämättä tai täyttöä yritetään ainakin siirtää. Yli puolen vuoden mittaisiin sijaisuuksiin ja avoimiin vakansseihin vaaditaan kunnanjohtajan lupa.

Lomautuksiin kunnassa ei kuitenkaan uskota. Byrokraattisuutensa lisäksi ne eivät ole omiaan kohentamaan työilmapiiriä ja työssä jaksamista. Pysyvää vaikutusta talouteen ei myöskään ole.

Tänä vuonna palkattomilla ja lomarahavapailla oli heinäkuun loppuun mennessä kertynyt noin 250 000 euron säästö.

 

Jatkoa seuraa

Kunnan ensi vuoden talousarviota valmistellaan kinkkisessä tilanteessa. Verotuloennakoihin ennätetään saada päivityksiä syksyllä pariinkin otteeseen, mutta esimerkiksi keväällä eteen tulevien kunta-alan palkankorotusten suuruudesta tuskin saadaan varmuutta ennen talousarvion hyväksymistä.

Myös tulevia investointeja on käyty läpi. Palapelin vaativuustasoa lisää se, että edessä olevan korkean investointipiikin takana odottaa joidenkin vuosien päässä muun muassa Lamminrahkan alueen rakentuminen, joka tulee olemaan kunnalle mittava rakennuskohde.

Talouden tasapainottamistoimenpiteitä linjataan vuodelle 2017 asti, ja niiden suunnittelun kanssa kulkee käsikkäin palveluverkkosuunnitelma. Molempien pitäisi rantautua päättäjille lokakuun loppuun mennessä ja olla käytettävissä ensi vuoden talousarvion käsittelyssä.

Yksi kommentti

  1. Kangasalalainen

    ” kunta-alan palkankorotusten suuruudesta ”

    Kunnan palkankorotukset on laitettava ehdottomasti jäihin tilanteessa, jossa Kangasala on. Käytännössä kaikki kunnan hankkeet ovat tappiollisia eikä pienimpänä niistä ole ”kulttuuri” talo hanke.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?