Muistiviikko: Muistiluennolla Honkalassa pohdittiin muistisairauksien syntyä ja ennaltaehkäisyä

Välitä muistista, välitä muistisairaasta

Geriatri Jyrki Rintala osoitti luennossaan, että pelottavasta aiheesta voi puhua hauskastikin, eikä huumoria kielletä sairastuneiltakaan.

Varastettiinko naapurin rouvalta taas kahvikuppeja? Onko puolisosi alkanut etsiä lompakkoaan monta kertaa viikossa? Kertooko hän saman asian liian usein? Kuuletko hänen puheissaan outoa epäluuloisuutta?

Ei kannata tyytyä päätelmään, että iän mukana tulee höppänäksi, sillä se ei ole totta. Vanheneminen ei tee kenestäkään huonomuistista, vaan siihen on jokin muu syy. Usein se on etenevä muistisairaus, jota ihminen saattaa sairastaa vuosikausia tietämättään.

– Muistisairauksien hoidossa varhainen aloittaminen on erityisen tärkeää. Lääkitys ja kuntoutus voidaan aloittaa jo sairauden esivaiheessa, kertoi geriatri Jyrki Rintala, joka luennoi viime viikolla Honkalassa muistisairauksien hoidosta ja ennaltaehkäisystä.

 

Liitto muistuttaa välittämään

Luentoa kuuntelemaan tuli niin paljon ihmisiä, että ennalta järjestettyjä tuolirivejä piti pidentää. Muistin ongelmat eivät ole kenellekään liian kaukainen asia.

Etenevät muistisairaudet, joista yleisin on Alzheimerin tauti, alkavat usein pienillä ja vaikeasti tunnistettavilla oireilla. Tervekin ihminen, minkä ikäinen tahansa, unohtaa satunnaisesti asioita tai kadottaa esineitä. Kiire, stressi ja unettomuus lisäävät unohtelua. Omat tai läheisen oireet haluaa mielellään uskoa satunnaisiksi ja takertua siihen toivoon, että mitään vakavaa ei ole tapahtumassa.

– Etenevää muistisairautta ei voi parantaa, ja siksi diagnoosi on aina järkytys, pelon ja joskus häpeänkin aihe sekä sairastuneelle että omaisille. Yksin sen kanssa ei tarvitse jäädä, sillä monia asioita voidaan hoitaa, helpottaa ja taudin etenemistä hidastaa, Jyrki Rintala muistutti.

Muistiluento oli osa Tampereen Diabetesyhdistyksen Voi hyvin -hanketta, joka on käynnissä Pälkäneen, Kuhmalahden, Oriveden ja Juupajoen alueella. Geriatri Jyrki Rintala työskentelee Terveystalo Oy:ssa Hämeenlinnassa, ja muistisairauksien diagnosoiminen tai poissulkeminen on hänelle jokapäiväistä työtä.

Tällä viikolla vietetään Muistiliiton organisoimaa Muistiviikkoa, jonka yhteydessä on myös Maailman Alzheimer-päivä 21.9. Viikon teemana on välittäminen.

 

Mistä se tulee?

Tervetulosanat lausunut Pekka Laine tuntee omaisen epätoivon, kun muistisairaan tilanne pahenee. Hänen nimeään kantavasta rahastosta tuetaan omaisia, jotka jaksavat toimia vertaistukena oman omaisensa kuoleman jälkeen.

Etenevään muistisairauteen voi sairastua jo työikäisenä, eikä kaikkia syitä siihen voida osoittaa. Ihmisellä voi olla alttius muistisairauteen jo syntyessään. Jos hän perii molemmilta vanhemmiltaan ApoE4-geenit, riski sairastua on 8–10 kertaa niin suuri kuin muilla.

Korkea ikä on itsessään muistisairausriski: seitsemällä kymmenestä 100-vuotiaasta on jokin muistisairaus. Todettuja tapauksia on enemmän kuin aikaisemmin yksinkertaisesti siksi, että iäkkäitä ihmisiäkin on enemmän.

Suurimpaan osaan muistisairauden aiheuttajista voi kuitenkin vaikuttaa itse. Todettuja riskitekijöitä ovat esimerkiksi hoitamaton korkea verenpaine, diabetes, pään vammat, vähäinen liikunta, runsas alkoholin käyttö, matala koulutustaso, pitkäaikainen stressi ja masennus, sekä, vähän yllättävästi, hoitamattomat ientulehdukset.

Auttavia tekijöitä ovat vastaavasti huolellinen sairauksien hoito, pään suojaaminen, riittävä liikunta, terveellinen ravinto, alkoholin ja tupakan välttäminen sekä opiskelu, harrastaminen ja muu aivojumppa.

 

Tupakka pois, vältä alkoholia

Kaikkien aikojen vanhimmaksi elänyt ihminen, jonka ikä voidaan varmasti todistaa, oli ranskalainen Jeanne Calment, joka kuoli vuonna 1997 122-vuotiaana. Tupakoinnin hän lopetti 114-vuotiaana, koska ei enää nähnyt kääriä sätkää.

Calment oli monella tavalla poikkeusihminen, ja hänen täytyi olla immuuni tupakan myrkyille.

– Hänelle en olisi sanonut, jos hän 114-vuotiaana olisi poikennut vastaanotolleni, että sinun täytyy lopettaa tupakointi tai kuolet pian. Muille sen sijaan sanon, että tupakalla ei ikäennätyksiä lyödä, Jyrki Rintala totesi.

Tupakka ja alkoholi ovat todistettavasti aivoja vahingoittavia aineita, joiden välttäminen on selkeästi muistisairauksien ennaltaehkäisyä. Tupakoitsijalla on selvästi kohonnut riski saada etenevä muistisairaus verrattuna tupakoimattomaan, ja alkoholin liikakäyttö turmele ihmisen aivoja joka iässä. Lisäksi humalahakuinen juominen aiheuttaa muistihäiriöitä ja sekoittaa unirytmin.

 

Muistitreeni kannattaa aina

– Jos seuraat Kauniita ja rohkeita ja tiedät, kuka siinä on tai on ollut kenenkin kanssa naimisissa, se käy oikein hyvin muistiharjoituksesta, Jyrki

Muistviikon teema on välittäminen.

Rintala vakuutti.

Muistia kannattaa harjoittaa, vaikka aktiivinen työelämä ei enää vaatisi muistiponnistelua ja vaikka muistisairaudesta ei näkyisi merkkiäkään. Harjoitus ehkäisee muistisairauksia tai lieventää jo alkaneen sairauden oireita.

Sana- ja muut ratkaistavat ristikot, juonellisten kertomusten lukeminen ja uusien asioiden oppiminen, vaikka vain numerosarjojen ulkoa opettelu, ovat kaikki muistitreeniä, joka kehittää ja pitää kunnossa aivoja.

Kyllä: aivot kasvavat ja kehittyvät vanhanakin eikä oppiminen ole nuorten yksioikeus. Kaikenikäiset aivot ottavat vastaan signaaleja ja kehittävät uusia hermoratoja.

– Oppiminen ei ole iästä kiinni, Jyrki Rintala muistutti.

Myös sosiaaliset kontaktit ja ihmisten kanssa seurustelun tuomat virikkeet aktivoivat aivoja. Siinäkään mielessä yksinäinen ei voi hyvin – aivot tuulettuvat parhaiten, kun on seuraa ja vaihtelua.

Vanhusten kerhot, keskusteluryhmät, olopäivät ja saunareissut ovat aivojen hoitoa; samaten se, jos yksinkertaisesti naapuri poikkeaa kylään.

 

Tuttu huomaa muutoksen

Muistiviikon teema Välitä Muista viestittää, että jokainen voi auttaa. Muistisairas saa sitä tehokkaamman avun, mitä aikaisemmin hänen sairauttaan päästään hoitamaan, joten puuttuminen on tässä tapauksessa välittämistä.

– Omaisen kannattaa luottaa omaan intuitioonsa, koska hänellä on herkkyys tunnistaa muutokset läheisessään. Ne jotka saadaan ajoissa diagnosoitua, selviytyvät muita pitempään hyväkuntoisina, Jyrki Rintala muistutti.

Kunnan terveyskeskuksen kautta löytää muistihoitajan, joka ohjaa eteenpäin ja toimii sairastuneen ja tämän omaisten tukena. Häneltä voi kuka tahansa kysyä neuvoja. Suomessa toimii myös monia erilaisia Muisti- Alzheimer ja dementiayhdistyksiä, joiden kautta löytää tietoa ja vertaistukea.

Tuki ei aina ole kaukana. Mitä enemmän muistisairaudet yleistyvät, sitä tiheämmäksi käyvät auttavat verkostot. Esimerkiksi Luopioisissa alkaa ensi viikolla muistiryhmä, johon voivat osallistua myös omaiset.

Honkalan tuolirivit olivat täynnä, kun geriatri Jyrki Rintala luennoi.

Luopioisten muistiryhmä

  • Mikä: Vertaistukiryhmä muistisairausdiagnoosin saaneille ja heidän läheisilleen.
  • Koska: Alkaa 25.9., kokoontuu joka toinen keskiviikko klo 17–18
  • Missä: Mikkolan Navetan kokoustila, Keskitie 5, Luopioinen
  • Maksaa: Ei mitään, kahviraha vapaaehtoinen
  • Kuka järjestää: Pirkanmaan Muistiyhdistys ry. yhteistyössä Voi hyvin -hankkeen kanssa

Yksi kommentti

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?