Kappaleiden sanoja pitää hioa, hioa ja hioa

Axu Wiipuria eli oikealta nimeltään Markku Lainetta on kutsuttu lapsesta asti Axuksi. Sukunimen Wiipuri otti käyttöönsä, koska hänen äitinsä oli kotoisin Viipurista. – Olin kolme ja puoli vuotta äidin omaishoitajana. Äiti oli minulle äärimmäisen rakas ja tärkeä ihminen.

Yli 20 vuotta trubaduurina ja lauluntekijänä toiminut Axu Wiipuri tietää, että sanoitus syntyy harvoin yhdeltä istumalta.

– Ajatus iskostui päähäni vielä vahvemmin, kun opiskelin Ikaalisissa lauluntekijäkurssilla. Sanoittamien opetuksesta vastannut muusikko Heikki Salo kertoi useilla esimerkeillään, kuinka biisien tekstejä pitää kerta toisen jälkeen hioa, hioa ja hioa.

Wiipurin mukaan Suomessa on paljon hyviä soittajia ja laulajia, mutta hyvistä sanoittajista on pulaa. Hän puhuu kunnioituksella edesmenneistä Reino Helismaasta ja Tapio Rautavaarasta, joiden sanoitukset ja sävellykset ovat vailla vertaansa.

–Rautavaaran Isoisän olkihattu on maailman upein kappale. Ja Helismaan Päivänsäde ja menninkäinen on saanut lähes kansallislaulun aseman. Joillakin keikoilla äidymme yleisön kanssa laulamaan sitä yhteislauluna.

 

Maailman paras biisi

Isoisän olkihatun– ja mahdollisesti myös Päivänsäteen ja menninkäisen –Wiipuri esittää myös ensi lauantaina Pälkäneen pääkirjastossa, jossa hän vetää noin tunnin mittaisen akustisen keikan. Soittimina hänellä on piano ja kitara, ja nokkahuilua osassa kappaleista soittaa Kati Lähde.

– Kirjastossa on äärettömän hyvä akustiikka. Sen huomaa heti, kun siellä puhuu. Pidän yleensäkin akustisista keikoista, koska silloin pääsee lähemmäksi yleisöä. Usein mikrofonin käyttö tuo turhaa etäisyyttä yleisön ja esiintyjän välille, Wiipuri selittää.

Wiipuri kertoo myös mielellään juttelevansa kappaleiden välillä.

– Mielestäni on tärkeää, että yleisö pääsee muutenkin kuin kappaleiden kautta hahmottamaan, että kuka se esiintyjäoikein on miehiään.

 

Virsiä ja rakkauslauluja

Kuten sanottu, omien kappaleiden ohella Wiipuri esittää kirjastolla myös Helismaan ja Rautavaaran lauluja. Lisäksi kuullaan ainakin yksi venäläinen laulu, Vladimir Vysotskin Ystävän laulu.

Pääosin Wiipurin omat kappaleet ovat mollivoittoisia. Esimerkiksi kaihoisa duettona esitettävä Rakkaus ei kuole koskaan on Wiipurin keväällä ilmestyneen pitkäsoittolevyn nimibiisi.

Kokonaisuudessaan miehen repertuaari on varsin monipuolinen. Esimerkiksi hänen tekemänsä virren Oi valtias taivaan ja maan kantaesittivät Heini ja Pentti Hietanen kolme vuotta sitten Kangasalan Majataloillassa. Lisäksi hän on tehnyt joitakin Karjala-aiheisia kappaleita.

– Lähiaikoina tulen äänittämään sinkkubiisin Lapsuuskotiin pälkäneläisen Mikko Huuhtasenkotistudiossa. Lapsuuskotiin on tuleva läpimurtokappaleeni, Wiipuri hymyilee.

 

Axu Wiipuri esiintyy Pälkäneen pääkirjastolla lauantaina 16.11 kello 14. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

 

 

Kommentointi on suljettu.