Keltainen Talo avaa keväällä Nuijantalolla. Rauniokirkolta uudelle kirkolle muuttava tunnelmien kauppa tuo mukanaan kaikki tutuksi tulleet toiminnot: kahvilan, lahjatavaramyymälän, kotimajoituksen ja kunnan infopisteen. Lisäksi Keltainen Talo ryhtyy vuokraamaan ja kehittämään perinteikästä juhlataloa.
Kahvila ja myymälä asettuvat Nuijan kahvilaan. Infopisteelle remontoidaan huone oven suusta. Yläkerran kaksi pienempää kokoushuonetta muutetaan majoitustilaksi ja liitetään asuntoon. Huoneistoon muuttava Heli Rapatti vuokraa niitä samaan malliin kuin aiempia vierashuoneitaan.
Nuijan nykyiset toiminnot jatkuvat entisellään: taloa vuokrataan edelleen juhla- ja kokoustilaksi. Luja-Lukon huone yläkerrassa sisustetaan parinkymmenen hengen tunnelmalliseksi kokoustilaksi.
Kansanliike puolusti Keltaista Taloa
Ali-Mustalan tilalla Kuulialan kulttuurimaisemissa kuusi vuotta toiminut Keltainen Talo on Heli Rapatin ja hänen sisarensa Sari Yli-Salomäen yhteisyritys.
Keltaisella Talolla vietettiin syksyllä haikeita läksiäisiä, kun yritys sulki ovensa vuokrasopimuksen päättymisen vuoksi.
Pälkäneellä nousi pieni kansanliike, kun reilu vuosi sitten uutisoitiin, että Keltaisen Talon vuokrasopimus umpeutuu ja yrityksen jatko on vaakalaudalla. Keltaista Taloa puolustaneeseen vetoomukseen kertyi nopeasti yli 400 allekirjoitusta.
Sari Yli-Salomäki myöntää, että poikkeuksellinen myötätuntoaalto vaikutti siihen, että yritys pysyy Pälkäneellä.
– Ei maaseudun nostalgia ehkä toimi samalla tavalla kauppakeskuksessa tai kaupungissa.
Keltaiselle Talolle etsittiin uutta kotia valtatien tuntumasta. Kun sopivia tiloja ei löytynyt, ryhdyttiin vakavissaan pohtimaan jo pari vuotta sitten esiin noussutta Nuija-vaihtoehtoa.
– Alkuun Nuija hirvitti kahdellakin tavalla: miten meidän rahkeet riittäisivät niin ison ja perinteikkään talon hoitamiseen. Mutta mitä enemmän kypsyttelimme ajatusta, sitä enemmän siitä innostuimme, Heli Rapatti kertoo.
Yrittäjä osaa markkinoida
Keltainen Talo vuokraa koko Nuijantalon säätiöltä ja ottaa hoitaakseen myös omistajan taloutta rasittaneet sähkö- ja öljylaskut.
Pälkäneen MTK:n, Luja-Lukon ja kunnan muodostama säätiö pelasti perinteikkään talon kuuden vuoden takaisessa remontissa. Samalla urheiluseura vapautui sen voimavaroja sitoneesta rakennuksesta.
Nuijan säätiön puheenjohtaja Jukka Kittilä myöntää, ettei talon toimintaa ole saatu pyörimään suunnitellulla tavalla. Talo on arkisin hiljainen, sillä yläkerran kokoushuoneet eivät ole löytäneet käyttäjiä. Viikonloputkaan eivät enää ole täyttyneet edellisvuosien tapaan häistä ja muista juhlista.
Kittilä uskoo, että talon toiminnan kehittämiseen ja markkinointiin saadaan aivan uutta puhtia, kun sitä tehdään yrittäjävoimin.
Sari Yli-Salomäki on Häät-lehden päätoimittaja. Hän tietää, mitä juhlatalolta odotetaan ja mitkä ovat tämän hetken trendit. Nykyisin Nuijaa ei ole osattu esimerkiksi markkinoida kanavissa, joista häätaloja etsitään.
Keittiö tuo uusia mahdollisuuksia
Erilaisten tilaisuuksien järjestäminen Nuijalla helpottuu, kun talo on aina lämmin ja pullantuoksuinen. Pitopalvelua Keltainen Talo ei ota hoitaakseen, vaan häiden ja muiden ruokajuhlien järjestäjät tuovat mukanaan omat kokkinsa ja tarjoilijansa.
Keittiö on juhlajärjestäjien valitseman catering-yrityksen käytettävissä tarjoilukeittiönä. Keltaisen Talon kahvihuone ja myymälä järjestetään niin, että keittiöhenkilöstö pääsee kulkemaan kahvion läpi saliin.
Suunnitelmissa on, että Nuijalla Keltainen Talo palvelee Nuijalla pientä talvitaukoa lukuun ottamatta ympäri vuoden. Tähän saakka toiminta on keskittynyt kesän ja joulun aikaan.
– Haaveilemme siitä, että Nuijasta tulee taas pälkäneläisten yhteinen olohuone. Kahvilaan on helppo poiketa, kun pidämme pannun kuumana ja talossa on tilaa istua ja rupatella, Heli Rapatti sanoo.
Keittiö mahdollistaa myös aivan uusia aluevaltauksia – esimerkiksi lähiruokalounaan.
– Alkuun on kuitenkin tarkoitus lähteä tutulla konseptilla ja katsoa sitten, mihin rahkeet riittävät, Keltaisen Talon markkinoinnista vastaava Sari Yli-Salomäki toppuuttelee.
Hän kannustaa muita yrittäjiä ja yhteisöjä olemaan rohkeasti yhteydessä Keltaisen Talon väkeen siitä, miten Nuijan toimintaa voisi yhteistyössä kehittää.
Salissa riittää lisätilaa
Keltainen Talo asettuu Nuijalle vuodenvaihteesta alkaen. Sisustus ja pienet muutostyöt hoidetaan talven aikana, ja ovet on tarkoitus avata keväällä.
Talon uusilla emännillä on valmiit suunnitelmat myös pihan ja ympäristön kohentamisesta. Kunta on luvannut hoitaa oman osuutensa ja laittaa kuntoradan parkkipaikan kuntoon.
Nuija tarjoaa Keltaiselle Talolle kasvun mahdollisuuksia, sillä tilaa on reilusti enemmän kuin rauniokirkon maisemissa. Vanhassa talossa oli hankaluuksia palvella esimerkiksi bussiryhmiä. Kehnolla kelillä ryhmän kahvit piti kattaa piharakennukseen. Nuijalla kahvila voi laajentua tarpeen mukaan salin puolelle. Myös pihaa ja terassia on tarkoitus hyödyntää.
– Viranomaisilla ei ollut mitään sitä vastaan, että kahvion nurkkaan tehtäisiin toinen ovi terassille, sillä se palvelisi samalla hätäpoistumistienä, Sari Yli-Salomäki kertoo.
Kaksi vahvaa brändiä yhdistyy
Keltaista Taloa pitäessään Sari Yli-Salomäki ja Heli Rapatti ovat uppoutuneet myös talon historiaan. Sen tarinoita on koottu talteen ja jalostettu jopa tuotteiksi. Nuijan historia tarjoaa yrittäjille aivan uudenlaisen aarreaitan, sillä siihen liittyy monta merkkihenkilöä ja -tapahtumaa.
Keltaisen Talon muuton myötä Nuijalla yhdistyy kaksi vahvaa brändiä. Yritys jatkaa edelleen vanhalla nimellä, mutta Nuija tulee näkymään ainakin osoitteessa.
Nuijan ulkoseinät ovat kellertävät, joten kaikki on kohdallaan väriä myöten.
– Olen varma, että taloon syntyy hieno tunnelma. Nuijan maine on niin vankka, että kun sana kiirii, niin tänne osataan poiketa, vaikkei talo näykään Lahdentielle, Sari Yli-Salomäki uskoo.
Keltainen Talo palkittiin pari vuotta sitten Vuoden kehittyvänä maaseutumatkailuyrityksenä. Vilkkaimpaan loma-aikaan kahvila ja myymälä ovat vetäneet lähes 10 000 kävijää kuukaudessa.
Kommentointi on suljettu.