Heli Rapatti (vasemmalla) ja Sari Yli-Salomäki sopivat viime viikolla Nuijan vuokrauksen viimeisistä yksityiskohdista kunnanjohtaja Esko Arasalon sekä Nuijan säätiön edustajien Eero Laesterän ja Jukka Kittilän kanssa.
Keltainen Talo avaa keväällä Nuijantalolla. Rauniokirkolta uudelle kirkolle muuttava tunnelmien kauppa tuo mukanaan kaikki tutuksi tulleet toiminnot: kahvilan, lahjatavaramyymälän, kotimajoituksen ja kunnan infopisteen. Lisäksi Keltainen Talo ryhtyy vuokraamaan ja kehittämään perinteikästä juhlataloa.
Kahvila ja myymälä asettuvat Nuijan kahvilaan. Infopisteelle remontoidaan huone oven suusta. Yläkerran kaksi pienempää kokoushuonetta muutetaan majoitustilaksi ja liitetään asuntoon. Huoneistoon muuttava Heli Rapatti vuokraa niitä samaan malliin kuin aiempia vierashuoneitaan.
Nuijan nykyiset toiminnot jatkuvat entisellään: taloa vuokrataan edelleen juhla- ja kokoustilaksi. Luja-Lukon huone yläkerrassa sisustetaan parinkymmenen hengen tunnelmalliseksi kokoustilaksi.
Kansanliike puolusti Keltaista Taloa
Ali-Mustalan tilalla Kuulialan kulttuurimaisemissa kuusi vuotta toiminut Keltainen Talo on Heli Rapatin ja hänen sisarensa Sari Yli-Salomäen yhteisyritys.
Keltaisella Talolla vietettiin syksyllä haikeita läksiäisiä, kun yritys sulki ovensa vuokrasopimuksen päättymisen vuoksi.
Pälkäneellä nousi pieni kansanliike, kun reilu vuosi sitten uutisoitiin, että Keltaisen Talon vuokrasopimus umpeutuu ja yrityksen jatko on vaakalaudalla. Keltaista Taloa puolustaneeseen vetoomukseen kertyi nopeasti yli 400 allekirjoitusta.
Sari Yli-Salomäki myöntää, että poikkeuksellinen myötätuntoaalto vaikutti siihen, että yritys pysyy Pälkäneellä.
– Ei maaseudun nostalgia ehkä toimi samalla tavalla kauppakeskuksessa tai kaupungissa.
Keltaiselle Talolle etsittiin uutta kotia valtatien tuntumasta. Kun sopivia tiloja ei löytynyt, ryhdyttiin vakavissaan pohtimaan jo pari vuotta sitten esiin noussutta Nuija-vaihtoehtoa.
– Alkuun Nuija hirvitti kahdellakin tavalla: miten meidän rahkeet riittäisivät niin ison ja perinteikkään talon hoitamiseen. Mutta mitä enemmän kypsyttelimme ajatusta, sitä enemmän siitä innostuimme, Heli Rapatti kertoo.
Yrittäjä osaa markkinoida
Keltainen Talo vuokraa koko Nuijantalon säätiöltä ja ottaa hoitaakseen myös omistajan taloutta rasittaneet sähkö- ja öljylaskut.
Pälkäneen MTK:n, Luja-Lukon ja kunnan muodostama säätiö pelasti perinteikkään talon kuuden vuoden takaisessa remontissa. Samalla urheiluseura vapautui sen voimavaroja sitoneesta rakennuksesta.
Nuijan säätiön puheenjohtaja Jukka Kittilä myöntää, ettei talon toimintaa ole saatu pyörimään suunnitellulla tavalla. Talo on arkisin hiljainen, sillä yläkerran kokoushuoneet eivät ole löytäneet käyttäjiä. Viikonloputkaan eivät enää ole täyttyneet edellisvuosien tapaan häistä ja muista juhlista.
Kittilä uskoo, että talon toiminnan kehittämiseen ja markkinointiin saadaan aivan uutta puhtia, kun sitä tehdään yrittäjävoimin.
Sari Yli-Salomäki on Häät-lehden päätoimittaja. Hän tietää, mitä juhlatalolta odotetaan ja mitkä ovat tämän hetken trendit. Nykyisin Nuijaa ei ole osattu esimerkiksi markkinoida kanavissa, joista häätaloja etsitään.
Keittiö tuo uusia mahdollisuuksia
Erilaisten tilaisuuksien järjestäminen Nuijalla helpottuu, kun talo on aina lämmin ja pullantuoksuinen. Pitopalvelua Keltainen Talo ei ota hoitaakseen, vaan häiden ja muiden ruokajuhlien järjestäjät tuovat mukanaan omat kokkinsa ja tarjoilijansa.
Keittiö on juhlajärjestäjien valitseman catering-yrityksen käytettävissä tarjoilukeittiönä. Keltaisen Talon kahvihuone ja myymälä järjestetään niin, että keittiöhenkilöstö pääsee kulkemaan kahvion läpi saliin.
Suunnitelmissa on, että Nuijalla Keltainen Talo palvelee Nuijalla pientä talvitaukoa lukuun ottamatta ympäri vuoden. Tähän saakka toiminta on keskittynyt kesän ja joulun aikaan.
– Haaveilemme siitä, että Nuijasta tulee taas pälkäneläisten yhteinen olohuone. Kahvilaan on helppo poiketa, kun pidämme pannun kuumana ja talossa on tilaa istua ja rupatella, Heli Rapatti sanoo.
Keittiö mahdollistaa myös aivan uusia aluevaltauksia – esimerkiksi lähiruokalounaan.
– Alkuun on kuitenkin tarkoitus lähteä tutulla konseptilla ja katsoa sitten, mihin rahkeet riittävät, Keltaisen Talon markkinoinnista vastaava Sari Yli-Salomäki toppuuttelee.
Hän kannustaa muita yrittäjiä ja yhteisöjä olemaan rohkeasti yhteydessä Keltaisen Talon väkeen siitä, miten Nuijan toimintaa voisi yhteistyössä kehittää.
Salissa riittää lisätilaa
Keltainen Talo asettuu Nuijalle vuodenvaihteesta alkaen. Sisustus ja pienet muutostyöt hoidetaan talven aikana, ja ovet on tarkoitus avata keväällä.
Talon uusilla emännillä on valmiit suunnitelmat myös pihan ja ympäristön kohentamisesta. Kunta on luvannut hoitaa oman osuutensa ja laittaa kuntoradan parkkipaikan kuntoon.
Nuija tarjoaa Keltaiselle Talolle kasvun mahdollisuuksia, sillä tilaa on reilusti enemmän kuin rauniokirkon maisemissa. Vanhassa talossa oli hankaluuksia palvella esimerkiksi bussiryhmiä. Kehnolla kelillä ryhmän kahvit piti kattaa piharakennukseen. Nuijalla kahvila voi laajentua tarpeen mukaan salin puolelle. Myös pihaa ja terassia on tarkoitus hyödyntää.
– Viranomaisilla ei ollut mitään sitä vastaan, että kahvion nurkkaan tehtäisiin toinen ovi terassille, sillä se palvelisi samalla hätäpoistumistienä, Sari Yli-Salomäki kertoo.
Kaksi vahvaa brändiä yhdistyy
Keltaista Taloa pitäessään Sari Yli-Salomäki ja Heli Rapatti ovat uppoutuneet myös talon historiaan. Sen tarinoita on koottu talteen ja jalostettu jopa tuotteiksi. Nuijan historia tarjoaa yrittäjille aivan uudenlaisen aarreaitan, sillä siihen liittyy monta merkkihenkilöä ja -tapahtumaa.
Keltaisen Talon muuton myötä Nuijalla yhdistyy kaksi vahvaa brändiä. Yritys jatkaa edelleen vanhalla nimellä, mutta Nuija tulee näkymään ainakin osoitteessa.
Nuijan ulkoseinät ovat kellertävät, joten kaikki on kohdallaan väriä myöten.
– Olen varma, että taloon syntyy hieno tunnelma. Nuijan maine on niin vankka, että kun sana kiirii, niin tänne osataan poiketa, vaikkei talo näykään Lahdentielle, Sari Yli-Salomäki uskoo.
Keltainen Talo palkittiin pari vuotta sitten Vuoden kehittyvänä maaseutumatkailuyrityksenä. Vilkkaimpaan loma-aikaan kahvila ja myymälä ovat vetäneet lähes 10 000 kävijää kuukaudessa.
Toivottavasti muuttavat kiskurihintojaan. Samat tavarat saa muualta paljon halvemmalta. Palvelukin ollut monesti niin ja näin. Hankin lahjani ja kahvitteluni muualta. Mutta hyvä että Nuijan talo saa käyttöä.
Hienoa, että Nuijan talo saa toimintaa vihdoin! Keltaisen talon menekkiä en kyllä valitettavasti ymmärrä, kiskurihinnoissa tuotteet kun samat saa muualta paljon edullisemmin. Mutta ostaa ken haluaa.
Ihanaa! ”No jaa”: mitä kukakin arvostaa; itse olen valmis maksamaan kauniista esillepanosta, ihanien kokonaisuuksien suunnittelusta ja tunnelmasta, jota on vaikea tavoittaa Tiimarin laarilla 😀
Jos trafiikki on noin iso, niin nyt ois aika laittaa Nuijantalon ympäristön tieasiat kuntoon. Pururadan pysäköintialue ja syrjänharjuntie päiväkodille asti tulisi ehdottomasti päällystää, koska moinen väkimäärä lisännee myös pururadan parkkipaikan käyttöä. Nykyiselläkin Syrjänharjuntien, sekä pururadan parkkipaikan käytöllä ympäristön asukkaat joutuvat altistumaan tiepölyn haitoille.
No en minä Tiimarissa käykään. Kattauksia näkee joka kaupassa, niitä näkee kun kaupoissa kiertelee katsomassa vaikka ei ostaisikaan. En minä maksa jostain esim.kehyksestä yli 20 € että se on hienosti laitettu, kun tismalleen saman saan muualta alle 10 €. On meinaan vähän isommat erot Kiskuritalon hinnoissa kuin pari euroa. Sillä erolla juon paremmat kahvit ja leivokset muualla =)
Jos Nuijan kahvioon tulee Keltaisen Talon myymälä ja kahvila, niin juhlien järjestäjien on syytä ottaa huomioon, että juhlien ruokatarjoilu tulee salin puolelle, ja jos on vähän isommat pidot, niin se buffetpöytä haukkaa salista aika ison tilan..ei hyvä minun mielestäni ja se on taas pois salin käyttöalasta. Samaa mieltä, riistohinnat niillä tavaroilla, mitähän ne sitten maksavat, kun talon naiset ottavat sähkö- ja öljylaskut hoitaakseen, asiakkaitten kontolle ne jossain muodossa tulevat.
Hyvä idea, hienoa Heli ja kumpp. Paikkahan on ennen kaikkea tunnemien kauppa ja kahvila, matkakohde sekä kunnan infopiste, halpaa hinta hakevat voinevat jatkaa ostoksilla Löyttärissä ja juoda kahvit kotona:)
En minäkään niillä hinnoilla sieltä ole ostanut kun kerran pakosta kun en muualle kerennyt ja niillä hinnoilla jäi viimeiseksi. Enkä mä nyt sitä tunnelmaakaan niin hehkuttaisi. Normaali pikkukauppa, myyjät ei tervehdi sisään tullessa. Ystävällisempi tunnelma on vaikka siellä Löyttärissä, missä kassat tervehtii ja vaihtaa aina muutaman sanan.
Hyvä uutinen! Onnea uuteen ja mahtavaa, että uusi paikka löytyy Pälkäneeltä. Tullaan ostoksille varmasti! Ihana Joulupuoti varmasti tulossa.
Arvostan, että ette vastoinkäymisistä lannistu! Hyvä naiset!
Kiitos palautteista. Muutamme Nuijantalolle joulukuun lopussa ja aloitamme kaupan ja kahvilan pystyttämisen sekä tutustumme muutenkin uuteen taloon. Tänä vuonna ei siis joulukauppaa vielä ole. Salia ja kokushuonetta tulemme vuokraamaan yrityksille, yhteisölle ja yksityisille. Tuotamme varmaankin myös omaa ohjelmaa jossakin vaiheessa. Salin kapasiteettia mietimme myös peremmin tammi-helmikuussa.Olemme jo saaneet asiaa valaisevaa palautetta Nuijantalolla juhlineilta.
Onneksi meillä on paikkakunnalla myös iso juhlapaikka Honkala, jossa on tilaa isolle tapahtumalle. Kontula Sahalahdella ja Nuijantalo ovatkin sitten sopivia 70-140 hengelle. Liikaa pakattu juhlatila ei ole kenenkään ilo. Myös turvallisuusasiat on juhlan järjestäjän otettava huomioon ja niistä ovat kiinnostueita myös palo- ja pelastusviranomaiset.
Toiveeni on, että saamme kehitettyä Nuijantalosta mukavan pistäytymispaikan niin paikkakuntalaisille kuin kauempaa tuleville vieraille. Pälkäne ei tarvitse toista Löyttäriä missä on tosiaankin kiva asioida.
Hyvää joulunaikaa kaikille ja kiitos kaikesta tuesta ja kannustuksesta, jota olemme paljon saaneet. Kritiikistä otamme oppia ja olen todella pahoillani jos en ole aina tervehtinyt tai palvellut iloisesti.
.
Olen samaa mieltä siitä, että suurempien juhlien järjestelyt Nuijan talolla vaikeutuvat, kun tarjoilupöytä on katettava salin puolelle. Nyt tuntuu siltä, että salin vuokrauksesta ei ollakaan kovin kiinnostuneita. Onko se vain välttämätön paha kaikkien muiden suunnitelmien ohella?
Ehdottaisin, että vielä uudelleen mietittäisiin mahdollisuutta suurempien juhlien aikana järjestää tarjoilu muualla kuin salissa. Ottakaa joku rakennuspuolen asiantuntija mukaan suunnitteluun, niin tämä tärkeä asia ehkä voidaan ratkaista isojen tilaisuuksien järjestäjätkin huomioiden. Se varmasti lisää Nuijan talon kiinnostavuutta ja käyttöä.
Kiinnostunut