Joulupukki tulee Vuolijoelle vaikka läpi rännän ja loskan

Sitä on ehkä vaikea ymmärtää, mutta vaikka joulupukki totta kai on aina yksi ja sama, saattaa hän toisinaan kokea pieniä muodonmuutoksia. Vähän kuin ihminen, jolla on yksi persoona, mutta jonka luonteenpiirteet aika ja erilaiset tilanteet maalaavat eri tavoin esille.

Toisinaan joulupukki ottaa vuolijokelaisen Juhani Hartmanin muodon – tai jotkut ehkä sanoisivat, että Juhani Hartman ottaa joulupukin muodon.  Halutessaan voi myös ajatella, että kuten ”rakkaalla lapsella”, on joulupukillakin monta nimeä, ja siksi häntä kutsutaan joskus tuttavallisesti Juhani Hartmaniksi.

Joka tapauksessa tällä Juhani Hartmanin muodon ottaneella pukilla on ollut jo viiden vuosikymmenen ajan tapanaan piipahtaa Vuolijoen VPK:n pikkujouluissa. Sitä ennen – 1950-luvun alusta 1970-luvun puoliväliin saakka – virkaa hoiti Hartmanin isä.

– VPK:n tunnelmallinen talo on paras mahdollinen paikka harjoitella joulupukin hommia ennen jouluaaton pitkää urakkaa, Juhani Hartmaniksi muuntunut joulupukki kertoo.  – Sitä paitsi olen aina jotenkin pitänyt Vuolijoen kylästä. Täällä on mukavia ihmisiä, niin aikuisia kuin lapsiakin, ja tänne on aina mukava tulla.

Harvinaislaatuinen juhla Suomessa

Vuolijoen VPK:n pikkujoulut ovat monella tapaa kunnioitettavat juhlat. Ne ovat niitä harvoja kylien järjestämiä pikkujoulujuhlia, jotka ovat sotien jälkeen jatkuneet keskeytyksettä vuodesta toiseen.

Maaltapaon aikaan 1960- ja 1970-luvuilla moni kylä lopetti yhteisten pikkujoulujen järjestämisen kokonaan.

– Vuolijoella pikkujoulujuhlat olivat tuolloin aktiivisimmillaan.  Yhtenä vuonna juhliin saapui 160 henkilöä, mikä on kaikkien aikojen ennätys, Hartman kertoo.

1970-luvulla monia seurojen- ja työväentaloja jätettiin oman onnensa nojaan rapistumaan ja säiden armoille. Vuolijoen VPK:n talosta sen sijaan on pidetty hyvää huolta läpi vuosien.

– Se näkyy nyt, kun hylättyjä taloja on alettu kunnostamaan kalliilla rahalla. VPK:n talolle ei tarvitse tehdä mitään.

Vuolijoella käydessään pukki on myös huomannut, että kyläläiset ovat erityisen sitoutuneita toimimaan yhteisen hyvän eteen. Pukin äitimuorikin keitti vuosikausia joulupuuroa pikkujouluihin – viimeisen puuron hän keitti 80-vuotiaana.

– Vähän on tullut sellainen olo, että niistä vapaaehtoishommista pääsee eroon vasta kun muuttaa kylältä pois, joulupukki sanoo ja tuntuu, kuin hän hieman hymyilisi partansa takana.

Tontut näkevät kaiken

Lapsille on yhä vielä yllätys, että joulupukki tietää kaiken heidän elämästään.

– Täällä kylällä on sellainen poika, joka usein ajelee isänsä kanssa traktorilla. Poika oli aivan ihmeissään, kun yksissä juhlissa mainitsin tietäväni heidän traktorinsa merkin. Tiedän minä paljon muutakin, sillä tonttuja on paljon tarkkailutehtävissä pitkin Suomea. He kertovat minulle kaiken, mitä reissuillaan näkevät, joulupukki paljastaa.

Tonttuja todella on kaikkialla. Esimerkiksi VPK:n pikkujouluissa nämä ilomieliset punanutut äityvät joka vuosi esittämään yleisölle tonttuleikin.

– Kerran luulin näkevinäni lavalla jonkun kylänmiehistä. Silloin minua alkoi naurattaa, kun ajattelin, kuinka hassua olisi, jos isot kylänmiehet pukisivat tonttupuvut päälleen, joulupukki hymähtää.

Aiemmin pikkujouluissa esitettiin pitkiä näytelmiä. Nyt ne on korvattu pienoisnäytelmillä ja sketseillä.

Joulupukkia itseään ei ole siunattu näyttelemisen lahjalla. Siksi hän antaa muiden hoitaa näyttelemisen, mutta ottaa kuitenkin toisinaan osaa mieskuoron lauluihin.

Harmaaturkkinen joulupukki

Suomalainen joulupukki on perinteisesti pukeutunut harmaaseen turkkiin. Toisen maailmansodan jälkeen pukki kuitenkin vaihtoi asunsa punaiseen nuttuun yhdysvaltalaisen Santa Claus -joulupukin vaikutuksesta.

Vuolijoella pukki on kuitenkin läpi vuosien pukeutunut perinteiseen harmaaseen lammasturkkiin ja mustaan hattuun.

– Joitakin lapsia tämä perinteikäs asu kyllä hieman pelottaa. On ollut itkua ja on joku joskus mennyt penkin alle piiloon.

Siksi joulupukki on vaihtanut mustan karvahatun punaiseen tonttulakkiin.

Perinteisestä harmaasta turkista pukki ei kuitenkaan hevillä luovu.

– Minun isäni ajoi tämä yllään hevosella metsähommiin. Tämä on minulle tärkeä nuttu, joulupukki sanoo hiljaisella äänellä.

Takki on jo hieman käytössä rispaantunut. Mutta eikös se vielä monta vuosikymmentä kestä, sillä jouluhan on kerran vuodessa vaan.