Valtuuston budjettikeskustelu: Pienen kunnan konstit ovat vähissä

Jaossa niukkuutta

Onko meidän tarpeen pitää yllä näivettyvää lukiota, Rainer Zeitlin kysyi.

Euroopan ja Suomen taloustilanne tuntuu Pälkäneen kunnan taloudessa. Yrityksillä menee heikosti, ja yhteisöverotulot hiipuvat. Työttömyys lisääntyy, ja työllistämistoimissaan epäonnistunutta kuntaa rankaistaan reilun 200 000 euron lisälaskulla.

Kunnanvaltuusto hyväksyi joulun alla ensi vuoden talousarvion. Säästöpaketista ja kunnallisveron korotuksesta huolimatta budjetti jää puoli miljoonaa euroa alijäämäiseksi.

– Säästöpaketin konstit eivät pure täysimääräisesti ensi vuonna. Niukkuutta on jaossa tulevaisuudessakin, kunnanjohtaja Esko Arasalo sanoi.

Rainer Zeitlin (kok) oli huolissaan verokertymän hiipumisesta.

– Paikallisen ja maakunnallisenkin taloudellisen toimeliaisuuden pitää ripeästi alkaa kohentua.

Hän huomautti, että säästöpaketista huolimatta kunnan menot kasvavat puolitoista prosenttia. Säästöpaketissa kovinta keskustelua herätti Laitikkalan ja Epaalan koulujen lakkauttaminen. Zeitlin muistutti, että vakituisten työntekijöiden työsuhteet jatkuvat ja koululaiset saavat opetusta entiseen malliin.

– Muutos ei lopulta ole taloudellisesti ja objektiivisesti arvioiden kovin suuri.

Zeitlin olisi valmis pohtimaan myös lukion tulevaisuutta.

– Lukion pieni oppilasmäärä on tosi huolestuttava. Onko meidän todella tarpeen pitää näivettyvää lukiota yllä, kun naapurikunnissa ja keskuskaupungissa on lukuisia mahdollisuuksia saada monipuolista lukio-opetusta? Lukion ei pitäisi olla paikka, jossa pohditaan kolmen vuoden ajan, mitä isona aletaan tehdä, vaan opiskelun pitäisi tähdätä aktiivisesti korkeakouluopintoihin.

Rainer Zeitlin sivusi puheenvuorossaan valtuustoa vuosi sitten puhuttanutta ensihoitopäätöstä. Silloin Aitoon ambulanssipäivystystä puolustaneet pälkäneläispäättäjät epäilivät, ettei lupailtua mediheliä tulla Sydän-Hämeen ilmatilassa juuri näkemään. Vuoden aikana kopteri on kuitenkin vieraillut onnettomuus- ja sairaustilanteissa niin tiheään, että esimerkiksi Puutikkalan syksyisen kolarin jälkeen mielipidepalstalla ihmeteltiin jo kopterin tarvetta pikkuonnettomuuksissa.

Zeitlin laski, että ensihoito maksaa 25 euroa pälkäneläistä kohti, kun kustannuksista vähennetään Kela-korvaus.

– Ensihoidon hinta on maan alhaisimpia. Hoidon saatavuus ja palvelutaso ovat parantuneet oleellisesti. Tänä vuonna on kyetty pelastamaan kuolemalta yli 50 henkeä.

 

Kunta hoitaa likaiset päätökset

Kaikki mitä EU:ssa säädetään, lisää meidän maksutaakkaamme, Jukka Kittilä purnasi.

Jukka Kittilä (kesk) ei lähtenyt ruotimaan budjetin yksityiskohtia, vaan synkisteli isommalla pensselillä. Niitty-Seppälän isäntä ei puhunut nykymallin mukaisesti haasteista, vaan uhkatekijöistä, joista Pälkäneen kannalta suurimpiin kuuluu puusilmäinen ELY-keskus.

– Pohjavesialueen laajentaminen koko keskustaan teurastaa toimivia yrityksiä ja estää kehittymisen.

Pälkäne on Pirkanmaan ruoka-aitta. Maatalouden merkityksestä kertovat myös tilastot: pälkäneläistilan keskimääräiset verotettavat tulot ovat Pirkanmaan suurimmat.

Jukka Kittilän mukaan ympäristöministeriöstä on tulossa arkielämälle vieraita säädöksiä, jotka uhkaavat maatilojen tulevaisuutta.

– Me olemme EU:n ravintoketjussa alimmalla tasolla. Kaikki mitä EU:ssa säädetään, lisää meidän maksutaakkaamme. Me saamme tehdä likaiset päätökset: leikata ja lopettaa kouluja.

Myönteisenä asiana Kittilä näki sen, että kunnalla on edellisvuosilta reilut kymmenen miljoonaa euroa ylijäämää, jonka turvin kestetään hetken aikaa huonompia aikoja. Myös Pälkänevedentien ja Kostianvirran välille Lahdentien tuntumaan kaavoitettava Roholan asuinalue on tärkeä kunnan kasvun kannalta.

– Siitä tulee hieno asuinalue, jos se suunnitellaan hyvin. Toivottavasti vasara alkaa oikeasti paukkua ja alue rakentua. Sen turvin Onkkaalaan saadaan riittävästi asuntotontteja, mutta yritystontit puuttuvat vielä.

Kittilä oli hyvillään myös siitä, että kunta päivittää rakennusjärjestystään niin, että mökin muuttaminen vakituiseksi asunnoksi helpottuu.

 

Strategiat eivät oikein pure

Kalliilla rakennetut kaava-alueet eivät ole tuoneet toivottuun tapaan hyviä veronmaksajia, Timo Ailio sanoi.

Timo Ailio (sd) kiitteli vuoden istunutta valtuustoa vastuullisuudesta.

– Päättäjät ovat olleet harvinaisen yksimielisiä säästämisen tarpeesta.

Ailio muistutti, ettei tehty säästöpaketti riitä vielä tasapainottamaan taloutta, vaan lisää tarvitaan.

– Kunnan tulee panostaa säästäviin ja työllisyyttä parantaviin kohteisiin, esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon ennaltaehkäisevään työhön. Veronkorotukset ovat viimeinen, eivät ensimmäinen keino tasapainottaa taloutta.

Ailio kiinnitti huomiota myös kunnan henkilöstön jaksamiseen.

– Saikulla ei synny tulosta.

Budjettiin sisältyy miljoonien edestä uudisrakennuskohteita. Ailio huomautti, ettei vanhojen kiinteistöjen myynnillä hoideta niiden poistoja, mutta pienennetään kuitenkin kiinteistöjen hoitokuluja.

– Kunnan väkiluku laskee neljättä vuotta. Kalliilla rakennetut kaava-alueet eivät ole tuoneet toivottuun tapaan hyviä veronmaksajia. Myyntituloilla ei kata edes rakennuskuluja. Strategiat eivät oikein pure.

Tero Ahlqvistin (ps) mielestä ei riitä, että kunnalla on myyntikelpoisia tontteja; niitä on osattava myös markkinoida.

– Ensi vuonna kunta tavoittelee 2,5 miljoonan euron myyntituloja eli miljoona enemmän kuin tänä vuonna, vaikka nytkin jäi 700 000 euroa toteutumatta.

Ahlqvist huomautti, että kunta sai reilun 200 000 euron lisälaskun työllistämistoimien epäonnistumisen vuoksi. Kunnanjohtaja Esko Arasalo myönsi, että Pälkäne oli vajonnut työllistämistoimissa maakunnan tilastojen pohjille, mutta nyt työpaja ja kuntouttava työtoiminta ovat jo paremmassa jamassa.

Vanha valtuusto vakinaisti vuosi sitten viimeisinä päätöksinään kehittämispäällikön viran. Tero Ahlqvist muistutti, että kehittämispäällikön piti ottaa hoitaakseen myös yritysneuvojan tehtävät.

– Mutta nyt budjetissa on varat osa-aikaiseen yritysneuvojaan, Ahlqvist ihmetteli.

Olavi Seppälä (kok) piti tärkeänä, että kuntaan saadaan yritystontteja ja työpaikkoja. Ne tuovat mukanaan myös asukkaita.

Kommentit (3)

  1. Raimo Giren

    Herätys nyt lukion kehitysryhmä. Jos tämä ryhmä ei nyt saa minkäälaista esitystä aikaan niin kohta sille ei enää ole tarvetta. Kirjoitin vuosi sitten blokissani että lukiolla on tasan kaksi mahdollisuutta, joko lopetta toiminta tai rohkeasti erikoistumalla kehittää toimintaansa. Erkoistumista ei ole kannettavien tietokoneiden jakainen opplaille, vaan rohkea linjaus paikallisten vahvuuksian hyväksi käyttämiseen.

  2. Missä on Esko Koskenvesa mahtavine juttuineen?

    Missä on lukion kehittämisryhmän Esko Koskenvesa, jolla on niin paljon mahtavia ideoita lukion kehittämiseksi? Ei ole yhtään hyvää ideaa kuulunut neljäöän vuoteen! Nyt Esko astu esiin ja tuo se lupaamasi ehdotus? Kehitä nyt sitä lukiota ennen kuin siellä ei ole yhtään oppilasta. Jos tällaiseen homaan mies ryhtyy, pitää sitä miehen lailla hoitaa!

  3. Yllättää?!

    Ei kukaan varmaan kyseisen ryhmän kokoonpanon nähtyään odottanut mitään. Eikä saatu muuta kuin surkuhupaisaa pullistelua ja vanhojen aikojen muistelua. Huoh, kannattaisi lopettaa tämä ”kehittäminen” ja kysyä ihmisiltä jotka oikeasti tietävät jotain koulutuksesta..

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?