Poikkeuksellinen talvi koettelee mansikoita ja syysviljoja. Pitkä lauha jakso ja helmikuun vesisateet tuskin ovat aiheuttaneet vaurioita, sillä maa on pysynyt roudassa. Sen sijaan tammikuun lopun pakkasjakso saattoi tehdä tuhoja, koska kasvien suojana ei ollut lumikerrosta. Mikäli pakkaset vielä palaavat, viljelijät toivovat pelloille ennen sitä riittävästi lunta.
– Tammikuun lopulla oli parin viikon pakkasjakso, ja maassa oli vain muutama sentti lunta. Se on mansikoille kaikkein pahin. Vaikka arimmat lajikkeet on suojattu harsolla, siitä ei ole paljon apua, kun pakkasta on 27 astetta, eikä kasvien päällä ole muuta suojaa, pälkäneläisen Niitty-Seppälän tilan isäntä Jukka Kittilä sanoo.
Mansikanviljelijöillä on huonoja kokemuksia kylmistä, lumettomista talvista.
– Pahimmillaan pakkanen tappaa taimet tai niistä tulee kitukasvuisia. Yhtenä vuonna näytti talven pakkasista huolimatta suhteellisen hyvältä, mutta taimet antoivatkin poimia vain kerran. Kun juuret eivät olleet kehittyneet, niin kasvi lopahtaa nopeasti.
Sydän-Häme ei ole ainoa maankolkka, jossa talvi uhkaa mansikkapeltoja.
– Mansikanviljelijät ovat varautuneet pahimpaan ja lykänneet lannoitteiden ostoja sekä muita investointeja. Varautuminen näkyy myös taimikaupassa: tuhojen paikkausta varten on ostettu ylimääräisiä taimia.
Keväällä istutettavista pelloista ei kuitenkaan saada vielä tulevana kesänä kunnon satoa.
– Mansikan viljely on pitkäjänteistä puuhaa. Pellon on oltava valmisteltuna, jota istutus onnistuu. Ravinteiden pitää olla kunnossa, eikä siinä saisi olla rikkaruohoja, Kittilä sanoo.
Mansikkapellosta poimitaan satoa noin neljän vuoden ajan, joten osa Niitty-Seppälän pelloista on jo valmisteltu lisäistutuksia varten. Mikäli talvi on tehnyt laajoja tuhoja, keväästä tulee suunniteltua kiireisempi.
– Jos tietäisikin satavarmasti, niin osaisi valmistautua. Mutta nyt ei auta kuin odottaa.
Myös lopputalven ja kevään kelit vaikuttavat tuhojen laajuuteen.
– Maaliskuulla voi tulla vielä kovia pakkasia. Taimien päälle kaivattaisiin nyt lunta, sillä se suojaa kevätauringoltakin, eivätkä kasvit heräile kevääseen liian aikaisin. Vesisateet eivät ole mansikoille pahin; tosin seisovasta vedestä taimet eivät tykkää.
Syysviljan uhkana rouste ja lumihome
Syysviljapellot ovat olleet tänä talvena villin näköisiä, sillä muutaman sentin mittainen vihreä kasvusto on peittynyt vain hetkellisesti lumen alle.
Sahalahtelainen Juha-Pekka Toukola ei lähde keskellä talvea arvailemaan, miten syksyllä kylvetyt viljapellot lauhasta talvesta selviävät. Syysvilja kestää pakkasia paremmin kuin mansikka, mutta vaarana ovat lumihome- ja roustevauriot.
– Maatalous on tällaista. Kun muutaman vuoden jälkeen luulee, että homman osaa, niin sitten tuleekin tällainen talvi. Ensi vuoden kalenteriin pitää ilmeisesti merkitä lumihomeaineiden levitys tammikuulle, Toukola vinoilee.
Lumihomeelta suojaava aine pitäisi levittää juuri ennen talven tuloa. Toukola pyöri pelloilla lokakuussa, mutta pellot olivatkin paljaana vielä tammi- ja helmikuussa.
– Se hyvä puoli pakkaskeleistä oli, että maa on aika vahvasti jäässä. Pitkä lauha jakso ja vesisateet ovat sulattaneet vain vähän pintaa. En usko, että maa ehti sulaa juurien alapuolelta. Silloin vaarana on juurien katkeilu. Yleensä roustevaurioita syntyy keväällä, kun maa vuoroin sulaa ja jäätyy.
Vaikka syysviljan viljely tuntuu tällaisena talvena riskialttiilta puuhalta, tavanomaisina vuosina se palkitsee viljelijän.
– Syysvilja antaa varmasti satoa, koska se käyttää tehokkaasti hyödykseen kevään kosteuden. Siitä on suuri etu etenkin kuivina keväinä. Ja isännälle silläkin on merkitystä, että syysviljan ansiosta saa kevään kiireisimmiltä viikoilta hommia pois.
Kasvit voivat herätä liian varhain
Pitkän ajan ennusteiden mukaan lämpötila pyörii lähiviikot nollan tuntumassa: päivällä pari astetta plussalla ja yöllä saman verran pakkasella. Pilviset päivät ovat lonkeronharmaita, eikä lunta juuri tule. Välissä voi olla aurinkoisempia päiviä, joiden mittarilukemat poikkeavat lähinnä yölämpötilojen osalta: kirkkaalla kelillä pakkasta on enemmän.
Lauha keli voi herätellä kasveja liian varhain kevääseen.
– Jos herukka luulee kevään tulleen, ja nestekierto lähtee päälle, silmut ja kukka-aiheet ovat vaarassa. Ne paleltuvat, jos pitkän lauhan jakson jälkeen tuleekin vielä pakkasia, Eila Rönni sanoo.
Jos pahin tapahtuisi, Rönnvikin viinitila tekisi viininsä pakkasiin säilötyistä varamarjoista.
– Tuskin vaurioita on vielä tullut, vaikkei pensaiden suojana ole lunta. Herukka ei ole pakkasille yhtä arka kuin vaikka mansikka. Se kestää jopa kukka-aikaan ohimenevät pakkaset.
Kevään pakkaset ovat tuhoisampia jo heräilleille marjapensaille.
– Eikä silloin ole oikein mitään tehtävissä, sillä pensaita on mahdoton suojata pakkaselta.
Pakkanen ei tapa pensasta, vaan yhden vuoden sadon.
– Marjoja ei tule, jos kukka-aiheet paleltuvat. Uudet kukka-aiheet muodostuvat vasta seuraavana syksynä. Joskus on käynyt myös niin, että lumen päällä olevat oksat ovat paleltuneet, eikä kuiviin varsiin ole puhjennut ollenkaan silmuja.
Rönnvik on pyrkinyt hankkimaan kotimaisia lajikkeita, koska ne kestävät talvea paremmin kuin ulkomailla jalostetut pensaat.
Kommentointi on suljettu.