Tilinpäätös: Ylimääräiset verotilitykset ja ammattikoulukiinteistöt kattoivat alijäämän

Ylimääräiset erät kaunistelevat tulosta

Kamreeri Toni Lehto (etualalla) ja kunnanjohtaja Esko Arasalo toppuuttelivat, että hyvästä tilinpäätöksestä ei kannata riehaantua, sillä se sisältää kertaluonteisia, kunnan toimista riippumattomia tuloeriä.

Pälkäne teki viime vuodelta budjetoitua paremman tilinpäätöksen. Kunnan taloudellinen tilanne ei kuitenkaan ole niin hyvä kuin 0,67 miljoonaa ylijäämäisestä tilinpäätöksestä voisi päätellä.

Pälkäne olisi jäänyt pari sataa tuhatta pakkaselle ilman kertaluonteisia eriä, joista suurin on noin puolen miljoonan euron jäännös- ja kiinteistöverotilitys.

– Viime vuoden puolella maksettiin sellaiset tilitykset, jotka yleensä olisivat tulleet vasta seuraavana vuonna. Verotilityslain lopulliset vaikutukset nähdään tänä vuonna. Olen arvellut, että tältä vuodelta jää puuttumaan noin puoli miljoonaa euroa, kamreeri Toni Lehto sanoo.

Toisen ison laskennallisen erän kunta kuittasi ammattikoululta, kun Pirkanmaan koulutuskonserni purettiin ja kuntayhtymä fuusioitiin Treduun.

– Siinä yhteydessä muodostettiin Pirko kiinteistöt, jonka osakkaisiin Pälkänekin kuuluu. Vaikka raha ei liikkunut mihinkään suuntaan, kunnan tilinpäätökseen tuli 370 000 euron ylimääräinen erä, kunnanjohtaja Esko Arasalo kertoo.

Muissakin Pirkanmaan kunnissa tehtiin Pirko-kiinteistöjen ja verotilitysten syklin muutoksen ansiosta pelättyä parempia tilinpäätöksiä. Pälkäneen tulosta kaunistelee kolmaskin mukava yllätys.

Takavuosina kunnan päättäjät noituivat keskussairaalan laskua. Kahtena viime vuonna erikoissairaanhoito ei ole tarvinnut lisää rahaa, sillä pälkäneläisiä on hoidettu keskussairaalassa odotettua vähemmän.

– Pienessä kunnassa erikoissairaanhoidon menot voivat vaihdella suuresti. Pelkona on, että parin vuoden säästöt maksetaan jonain vuonna takaisin korkojen kera, Toni Lehto sanoo.

 

Säästöpaketti alkaa purra

Pälkäne käänsi vuonna 2010 alkaneen syöksyn säästöpaketilla. Säästötoimista huolimatta vuosikatetta kertyy keskivertokuntaa vähemmän.

Pälkäneen talous oli lähdössä syöksyyn vuonna 2010. Tilanne oikaistiin säästöpaketilla, jonka vaikutukset alkavat näkyä tuloksessa. Esimerkiksi sosiaalitoimen menot pienenivät noin 350 000 euroa edellisvuodesta, kun ulkopuolisia palvelunostoja voitiin vähentää.

Kuluja lisättiin muutenkin maltillisesti: toimintakulujen kasvu jäi viime vuonna 0,9 prosenttiin.

Viimevuotisella uudella säästöpaketilla pyrittiin vastaamaan uusiin valtionosuusleikkauksiin, jotka vievät kunnalta tänä vuonna noin 600 000 euroa.

Hätiköityihin säästöpäätöksiin ei tarvitse turvautua, sillä taseessa on edellisvuosina kerättyä ylijäämää lähes kymmenen miljoonaa euroa.

 

Puhdistamoremontti kasvattaa velkaa

Pälkäneen lainakanta pieneni viime vuonna vajaasta neljästä miljoonasta eurosta 3,27 miljoonaan. Nyt velkaa on 481 euroa asukasta kohti. Jos mukaan lasketaan kaikki velvoitteet yhtiöistä ja kuntayhtymistä, konsernivelkaa on 1348 euroa asukasta kohti.

Tänä vuonna kunta joutuu ottamaan uutta velkaa, kun isot vesihuoltoinvestoinnit huipentuvat Tommolan jätevedenpuhdistamon remontissa.

Viime vuonna puhdistamoa rakennettiin reilulla miljoonalla eurolla. Hermannin päiväkodin laajennus nieli 0,4 miljoonaa euroa ja Lomakodin asuinalueen kunnallistekniikan rakentaminen vajaat 0,3 miljoonaa euroa.

Budjetoidut tuotot eivät toteutuneet viime vuonna, koska Rajalanniemen tontit eivät käyneet odotetulla tavalla kaupaksi. Tommolan ja Lomakodin tontit puolestaan ovat vasta tulossa myyntiin.

Juoksevien menojen jälkeen investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin jäi vuosikatetta puolitoista miljoonaa euroa. Summa on käytännössä sama kuin poistojen määrä.

Kommentit (14)

  1. joo

    Kunnassamme on viime vuosina hölmöilty todella monissa hankkeissa ja toiminnoissa. Kaipaan taloustaitokuntavuosia, jolloin vielä järkikin oli käytössä. Nyt virkamiehet eivät välitä pätkääkään toimiensa tuloksista/tuloksettomuudesta ja sinisilmäisiä valtuutettuja viedään kuin pässiä narussa.

  2. Nimetön

    Muinaisesta Veikka Neuleen hallista saisi aivan oivan urheiluhallin. Vaan mitä tekee Pälkäneen pönöttävä valtuusto? Tehdään uusi urheiluhalli ja reilusti lisää velkaa.
    ” Ja lopuksi yleensä ja erikseen. Varjele noita Pälkäneen päättäjiä, etteivät he toista kertaa löisi päitänsä urheiluhallinsa lattiaan. Amen.”

    • joo joo

      Urheiluhallista tulee rankat vuotuiset kiinteät kulut kunnalle valmistumisesta maailman tappiin. Onko mietitty miten halli edes kustantaisi itse itsensä. Kuolettaisi rakennuskulut ja kattaisi vuotuiset pakolliset menot. Melkoinen yhtälö tällä väestömäärällä. Olisikohan tarpeelisempia käyttökohteita rahalle, jos sitä edes sattuisi olemaan. Viime vuoden taloushan on oikeasti miinuksella, sillä kertaluontoisiin eriin ei kannata takertua.

      • Jäitä hattuun

        On päätetty vasta esiselvityksen teosta. Ei muusta.

        Mikähän kiinteistö kunnassa tuottaa niin paljon että käyttömenot peittyvät ? Aika harva, jos yhtään. Verovaroilla niitä ylläpidetään.

  3. joo joo

    Kannattaako tällä väestöpohjalla tehdä edes esiselvitystä liikuntahallista? Kuntalaisten verorasitusta ei ole enää yhtään varaa nostaa. Verovaroja hallin ylläpitämiseen ei ole ja juuri siksi meidän onkin syytä edellyttää sen tuottavan vähintään menojensa verran, jos tällaista hanketta edes mietitään. Eikös se Rego -halli jo ole liikuntakäytössä ainakin osittain ja koulujen liikuntasalit.
    Epaalan ja Laitikkalan koulujen lopetukset taloudellisiin syihin vedoten tuntuvat naurettavilta verrattuna mahdollisen liikuntahallin kokonaiskuluihin. Ja valtuutetut…voi teitä. Kuka enää jaksaa edes äänestää seuraavissa vaaleissa?

  4. Mielipide!

    Olen sitä mieltä,että Laesterän ja Zaitliinin kuningasidea on haudattava liikuntahallin osalta.Ei semmoiseen ole VARAA.Mielummin pitäisi rakennuttaa tämä senioritalo ajatellen kunnan väestöä.Muistakaapa valtuutetut!Tulee vielä seuraavatkin kunnallisvaalit.

  5. Nimetön

    Kuinka moni kuntalaisista tarvitsisi liikuntahallia? Ja kuinka moni ei koskaan? Suhteettoman suuri investointi vähemmistön tarpeisiin. Urheilla kun voi ulkonakin. Taitaa olla kunnanisien hymistelyhanke, jolla voi reteillä naapureille.

  6. hyvinvointia lisäämään

    Mielestäni liikuntahalli tulee selkeästi tarpeeseen. Jokaisessa tämän kokoisessa kunnassa ympäri Suomen on varmaan liikuntahalli. Liikuntapuoli on muutenkin totaalisen aliresurssoitu Pälkäneellä. Liikuntapuolella taitaa olla palkkalistoilla Ketolan Petri ja Munnen Pasi. Herrat yrittää ja ihmiset tahtoo liikkua, mutta siihen on annettava mahdollisuus.

    Liikuntaan sijoitetut rahat tulevat vielä korkojen kera takaisin terveempinä ihmisinä ja hyvinvoivana nuorisona. Liikuntahallin yhteyteen voisi suunnitella enemmänkin nuorisolle suunnattuja toimitiloja, esim. bändi-, media- tai taideharrastuksille.

  7. Varatkaa rahaa Lukion remonttiin

    Kun tilille on kerätty ylijäämää kymmen miljoonaa SÄÄSTÄMÄLLÄ JULKISTEN RAKENNUSTEN AJANMUKAISESTA REMONTOINNISTA, pitää nyt varata nuo rahat lukion ja muiden rakennusten täysremonttiin.

  8. se vaan on näin..

    ”Koirat haukkuu ja karavaani kulkee.” Tarkoitan, että investoinneista tehdään mitä tahansa, kun on juna lähtenyt liikkeelle sitä ei pysäytetä. Kunnassa pitää katsoa kokonaisuutta, päätökset on tehtävä kuntalaisille, ei yksittäin joidenkin mielipiteiden perusteella.
    Liikuntaan sijoitetut rahat kyllä tulevat korkojen kera, mutta ennen kaikkea pitää muistaa kunnan imago, millä saadaan kuntaan asukkaita ja nuoret pysymään täällä, vaikka olisi hiukan pidempi työmatka.
    Jokaisen ihmisen pitäisi ymmärtää liikunnan merkitys ja sitä myös saa aivan ilmaiseksi vaeltamalla luonnossa.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?