Koleassa räntä- ja raekuurojen höystämässä kevätsäässä MEP-ehdokas Sirpa Pietikäisen vierailu ei houkutellut suurta kansanjoukkoa Pälkäneen torille, mutta paikalle saapuneiden ja erityisesti Evita-koiran suoma vastaanotto oli lämmin.
Paikallisten kokoomusaktiivien lisäksi telttakahvilan ympärillä risteili vain muutama kiinnostunut. Pälkäneläisten raskaimmat huolenaiheet ehdittiin silti purkaa kokeneen poliitikon ja entisen ympäristöministerin kuultavaksi.
Keskustelun polttopisteeseen nousi odotetusti Tavase, jolta yksikään kunnassa vieraileva poliitikko ei välty. Sirpa Pietikäiselle aihe tuttu jo pitkältä ajalta, eikä hänellä ollut tekopohjavesilaitoksesta juurikaan positiivista sanottavaa.
– Olen seurannut prosessia huolestuneena. Siihen liittyy isoja ongelmia ja pahinta on, että asia on ennakkopäätetty kuulematta täkäläisiä ihmisiä, Sirpa Pietikäinen sanoi.
– Tässä ei ole katsottu tarpeeksi sitä, tarvitaanko koko laitosta ylipäätään. Se on kuitenkin peruuttamaton päätös: jälkeenpäin sitä ei voi korjata, hän huomautti.
Vesiongelma vaanii lähellä
Maailmanlaajuinen puhtaan veden ongelma, viemäröinti- ja kasteluvesijärjestelmien puute ja pohjavesivarojen niukkuus ovat yleisesti tiedossa, mutta me suomalaiset uskomme silti edustavamme vesiasioissa suurin piirtein eurooppalaista normaalitasoa.
– Emme edusta, vakuutti Sirpa Pietikäinen.
Hän totesi, että Suomessa eletään veden suhteen puhtauden yltäkylläisyydessä. Suuret ongelmat ovat paljon lähempänä kuin uskomme.
– Pohjavesien pinnat laskevat ja pilaantuneet pohjavesialueet laajenevat. Juomaveden laatu on monin paikoin huono keskellä Eurooppaa, Pietikäinen kertoi.
Hänen mukaansa vesikysymykseen ei suhtauduta tarpeeksi vakavasti, ja hän laittaisikin mielellään remonttiin koko vesihuoltoideologian eikä pelkkiä järjestelmiä.
– Jätevedet pitäisi puhdistaa lähdekohtaisesti eikä suurissa puhdistuslaitoksissa, joissa sotketaan sekaisin kaikki laitosten ja kotitalouksien jätevedet. Osa jätevesistä voitaisiin hyvin ottaa lannoitekäyttöön, mutta kuka haluaa pelloilleen lietettä, joka sisältää esimerkiksi raskasmetalleja? Pietikäinen kysyi.
Hän haluaisi ottaa nykyistä laajemmin käyttöön kompostoivat käymälät sekä ainakin isoimmissa asutuskeskuksissa ja harmaan veden järjestelmän. Täysin puhdas vesi säästettäisiin juomavedeksi.
– Puhdas vesi on rajallinen luonnonvara. Meilläkään ei ole sitä pilattavaksi asti – hyvää teknologiaa pintavesien puhdistamiseksi on kyllä olemassa, Pietikäinen muistutti.
Belgian kuntamalli Suomeen?
Pieniä maaseutukuntia kiertävältä europarlamenttiehdokkaalta tivataan usein, voisiko hän seitsemän ja puolen sadan muun mepin seassa tehdä mitään sellaisille suomalaisten ongelmille, kuin oman ruuan tuotannon turvaamiselle tai maaseudun palvelujen säilyttämiselle.
Kuuluvatko suomalaisen maaseudun asukkaiden äänet koskaan Brysseliin asti?
– On totta, että palvelujen karkaaminen pitkien matkojen päähän on suomalainen murhe. Euroopassa kohtalotovereita löytyy esimerkiksi vuoristoseuduilta, mutta mikään suuri yhteinen ongelma se ei ole, Pietikäinen myönsi.
Hän uskoi kuitenkin, että esimerkiksi tiheään asutun Belgian kuntamalli, jossa kunnat ovat hyvin pieniä itsenäisiä alueita, voisi toimia Suomessakin.
– Niissä on tehokas keskushallinto, joka hoitaa suurimmat ja kalleimmat asiat, kuten terveydenhuollon. Kunnilla on tehtäviä sopivasti, mutta ei liikaa, ja asukkaille tärkeä paikallisidentiteetti säilyy. Minäkin asun Ixelles’n kunnassa, vaikka käyn töissä siinä vieressä Brysselissä, Pietikäinen kertoi.
Sen sijaan kaikissa maissa ruuan olisi parasta tulla läheltä. Se olisi turvallisinta ja ekologisinta ja turvaisi elintarvikealan työpaikkojen säilymisen.
– Olen tehnyt paljon työtä julkisten hankintojen direktiivin kanssa. Sen mukaan pelkällä hinnalla ei saa enää kilpailuttaa, vaan julkisissa hankinnoissa on otettava huomioon paikallisuus. Se on tärkeää, koska esimerkiksi erilaiset suurkeittiöt ovat joutuneet kilpailuttamaan ostokset ja valitsemaan halvimman vaihtoehdon. Pahimmillaan päästään siihen, että ostetaan Nigeriassa tuotettua Kiinan kautta kierrätettyä riisiä lähellä kasvatetun viljan sijaan, Pietikäinen kärjisti.
EU turvaa jäseniään
Samana aamuna, kun Sirpa Pietikäinen vieraili Pälkäneellä, uutiset Ukrainan kriisistä muuttuivat raporteiksi kymmenistä kuolemista väkivaltaisuuksissa ja onnettomuuksissa.
Koska kriisin yhtenä osapuolena on Venäjä, kaikki tapahtuu koko Euroopan naapurissa, mutta erityisesti huoli turvallisuudesta kasvaa rajavaltioissa kuten Suomessa, Baltian maissa ja Puolassa.
– Nyt tarvitaan lyhyesti sanottuna viisautta, Pietikäinen totesi.
Hän piti oikeana EU:n linjaa, jossa pelataan pienillä maltillisilla pakotteilla mutta jätetään ovi raolleen neuvotteluihin. Uhittelusta on harvoin apua.
– Neuvotteluvaraa pitää olla aina. Kiukkupäissä ei politiikkaa pidä tehdä, hän sanoi.
Pietikäinen ei täysin torjunut ajatusta Suomen Nato-jäsenyydestä joskus tulevaisuudessa, mutta hän muistutti, että puolustusliittoon kuulumisen etuja ei pitäisi mielikuvissa ylimitoittaa. Käytännössä Nato-jäsenyys tarkoittaa vahvaa sitoutumista Yhdysvaltoihin, mikä aiheuttaisi omat ongelmansa.
– EU on Suomen paras turvatakuu. Unioni ei katsele laajamittaista hyökkäystä mihinkään sen jäsenmaahan, vaikka rajakahakoihin ei heti lähdettäisikään mukaan, hän uskoi.
Kommentointi on suljettu.