Aika ei ollut vielä kypsä, kun Kalle Vaismaan tulevaisuuteen kurkottava diplomityö Tampereen pyöräliikenteestä valmistui vuonna 1995. Vaismaa viehättyi vielä humaanista lopputyön aiheesta, mutta valmistumisen jälkeen liikennetekniikan diplomi-insinööri siirtyi kokonaan toiselle alalle. Reilu kymmenen vuotta myöhemmin kävi kutsu takaisin tekniikan pariin.
– Tarjous tuli täysin puskista. Tamperen teknillisen yliopiston professori soitti ja sanoi, että nyt voisit viedä pyöräilyä isoin harppauksin eteenpäin, Vaismaa muistelee kuuden vuoden takaista puhelua.
Vaismaan diplomityön jälkeen suomalaisissa kunnissa oli herätty pyöräilyn ja kävelyn tärkeyteen eurooppalaisten esikuvien mukaan. Ilmastonmuutos, melu, saasteet, ruuhkat ja niiden tuomat terveysongelmat olivat kärjistyneet suurissa kaupungeissa ja muun muassa EU pyrkii edistämään kaupunkipyöräilyä.
Käytännössä Vaismaa sai assistentin paikan yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernestä. Myöhemmin hän alkoi johtaa Ihmisläheinen kaupunkiliikenne -tutkimusryhmää. Ensi perjantaina 16.5. tutkimukset huipentuvat Vaismaan osalta väitöstilaisuudessa, jossa tuleva tekniikan tohtori esittelee pyöräilyn kasvuun vaikuttaneita toimenpiteitä eurooppalaisissa kaupungeissa.
– Ei ollut minkäänlaisia vaikeuksia koota tutkijoita ryhmään. Kysyin vain, että haluatko lähteä pyöräilemään ja kävelemään Eurooppaan, ja jäsenet olivat koossa, Vaismaa myhäilee.
Laatu ratkaisee, ei määrä
Ryhmä muun muassa haastatteli liikennesuunnittelijoita ja havainnoi kaupunkien pyöräilyinfrastruktuuria, liikenneverkkoa sekä yleistä liikennejärjestelmää. Jos kaupunkiliikenteessä halutaan nostaa pyöräilyn osuutta, tärkeintä on laatu, ei määrä. Esimerkiksi Alankomaissa 50 000 asukkaan Houtenissa pyöräteitä on 21 kilometriä ja puolet matkoista tehdään pyörällä. Tampereella pyöräteitä on 800 kilometriä, mutta matkoista vain 8 prosenttia tehdään kahdella pyörällä.
– Kaupunkipyöräilyn huippukaupungissa Kööpenhaminassa valtaosa pyöräilee siksi, että se on kaikkein helpoin ja nopein tapa liikkua kaupungissa. Vajaa viidennes mainitsee syyksi kuntoilun ja ainoastaan prosentti ympäristösyyt, Vaismaa huomauttaa.
Tulevan tohtorin mukaan pyöräilyn suosio ei ole sattumaa: se on vaatinut päättäjien tahtoa, hyvää suunnittelua ja onnistuneet pyöräilyväylien toteutukset.
Vaismaan mukaan suomalainen kaupunkisuunnittelu on vielä kaukana pyöräilyn huippumaista, joissa päämääränä on autoilun vähentäminen. Silti autollakin pääsee kaikkialle, mutta oikoreittien ansiosta pyörällä pääsee halvemmalla ja helpommalla. Kävely ja pyöräily on erotettu toisistaan, jolloin pyöräilijät pääsevät etenemään vauhdikkaasti pyöräilyväyliä pitkin kaupungin reunamilta suoraan keskustaan.
– Tanskassa pyöräilyn rahallinen arvo on pystytty osoittamaan. 20 miljoonan Tanskan kruunun satsaus pyöräilyyn on tuonut takaisin 35 miljoonaa, kun ihmisten työkyky parantuu ja poissaolot sekä mielenterveysongelmat vähentyvät. Sosiaali- ja terveysmenot sekä ympäristön kuormitus laskevat pyöräilyn lisääntyessä.
Aloittelevat tai nousevat pyöräilykaupungit kannustavat asukkaita pyöräilyyn muun muassa työpaikkojen kilometrikisoilla sekä museo- ja maisemareiteillä. Lasten liikkuminen on avainasemassa.
– Hollannissa lapsia kannustetaan pyöräilemään, ja heille rakennetaan turvalliset väylät kouluun. Suomessa pyöräily saatetaan kieltää alaluokkalaisilta turvallisuuteen vedoten, Vaismaa harmittelee.
Rantaraitti kiehtoo
Pälkäneellä Vaismaa näkee myönteistä kehitystä muun muassa tulevalla Roholan omakotitaloalueella, missä katujen linjaukset ja kavennukset estävät autohurjastelua. Vaismaan mielestä asuinalueelta pitäisikin saada suora reitti Kostianvirran yli kouluihin ja keskustaan.
Hänestä tärkeää olisi myös entistä parempi pyöräily-yhteys Aapiskukolta Kankaanmaalle. Tällöin juoksu- ja pyörälenkit sujuvat samoin kuin työmatkapyöräily teollisuusalueelle. Hieno mahdollisuus odottaa myös Maaseutupuiston rantaosuudella.
– Toivottavasti saadaan kunnollinen rantareitti Kuusistosta Pakarannalle ja edelleen siltaa pitkin Nenäpään puolelle. Silta mahdollistaisi entistä turvallisemman koulureitin sekä liittäisi Kostianvirran pohjoispuolen houkuttelevasti maaseutupuistoon. Myös Onkkaalantiestä saisi erilaisilla muutoksilla viihtyisän kulku- ja oleskelureitin. Pälkäneellä on paljon kauniita maisemia, joiden avulla voi kannustaa ihmisiä liikkumaan jalan ja pyörällä, Vaismaa sanoo.
Kommentointi on suljettu.