Väitös: Kalle Vaismaa tietää, mikä lisää kaupunkipyöräilyä

Pyöräily tuo hyvinvointia ja säästää rahaa

Aika ei ollut vielä kypsä, kun Kalle Vaismaan tulevaisuuteen kurkottava diplomityö Tampereen pyöräliikenteestä valmistui vuonna 1995. Vaismaa viehättyi vielä humaanista lopputyön aiheesta, mutta valmistumisen jälkeen liikennetekniikan diplomi-insinööri siirtyi kokonaan toiselle alalle. Reilu kymmenen vuotta myöhemmin kävi kutsu takaisin tekniikan pariin.

– Tarjous tuli täysin puskista. Tamperen teknillisen yliopiston professori soitti ja sanoi, että nyt voisit viedä pyöräilyä isoin harppauksin eteenpäin, Vaismaa muistelee kuuden vuoden takaista puhelua.

Vaismaan diplomityön jälkeen suomalaisissa kunnissa oli herätty pyöräilyn ja kävelyn tärkeyteen eurooppalaisten esikuvien mukaan. Ilmastonmuutos, melu, saasteet, ruuhkat ja niiden tuomat terveysongelmat olivat kärjistyneet suurissa kaupungeissa ja muun muassa EU pyrkii edistämään kaupunkipyöräilyä.

Käytännössä Vaismaa sai assistentin paikan yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernestä. Myöhemmin hän alkoi johtaa Ihmisläheinen kaupunkiliikenne -tutkimusryhmää.  Ensi perjantaina 16.5. tutkimukset huipentuvat Vaismaan osalta väitöstilaisuudessa, jossa tuleva tekniikan tohtori esittelee pyöräilyn kasvuun vaikuttaneita toimenpiteitä eurooppalaisissa kaupungeissa.

– Ei ollut minkäänlaisia vaikeuksia koota tutkijoita ryhmään. Kysyin vain, että haluatko lähteä pyöräilemään ja kävelemään Eurooppaan, ja jäsenet olivat koossa, Vaismaa myhäilee.

 

Laaja kokonaiskuva on tärkeä edellytys hyvään pyöräily- ja kävelyreittien suunnitteluun. Kalle Vaismaa väittelee kaupunkipyöräilyn lisäämisestä.

Laatu ratkaisee, ei määrä

Ryhmä muun muassa haastatteli liikennesuunnittelijoita ja havainnoi kaupunkien pyöräilyinfrastruktuuria, liikenneverkkoa sekä yleistä liikennejärjestelmää. Jos kaupunkiliikenteessä halutaan nostaa pyöräilyn osuutta, tärkeintä on laatu, ei määrä. Esimerkiksi Alankomaissa 50 000 asukkaan Houtenissa pyöräteitä on 21 kilometriä ja puolet matkoista tehdään pyörällä. Tampereella pyöräteitä on 800 kilometriä, mutta matkoista vain 8 prosenttia tehdään kahdella pyörällä.

– Kaupunkipyöräilyn huippukaupungissa Kööpenhaminassa valtaosa pyöräilee siksi, että se on kaikkein helpoin ja nopein tapa liikkua kaupungissa. Vajaa viidennes mainitsee syyksi kuntoilun ja ainoastaan prosentti ympäristösyyt, Vaismaa huomauttaa.

Tulevan tohtorin mukaan pyöräilyn suosio ei ole sattumaa: se on vaatinut päättäjien tahtoa, hyvää suunnittelua ja onnistuneet pyöräilyväylien toteutukset.

Vaismaan mukaan suomalainen kaupunkisuunnittelu on vielä kaukana pyöräilyn huippumaista, joissa päämääränä on autoilun vähentäminen. Silti autollakin pääsee kaikkialle, mutta oikoreittien ansiosta pyörällä pääsee halvemmalla ja helpommalla. Kävely ja pyöräily on erotettu toisistaan, jolloin pyöräilijät pääsevät etenemään vauhdikkaasti pyöräilyväyliä pitkin kaupungin reunamilta suoraan keskustaan.

– Tanskassa pyöräilyn rahallinen arvo on pystytty osoittamaan. 20 miljoonan Tanskan kruunun satsaus pyöräilyyn on tuonut takaisin 35 miljoonaa, kun ihmisten työkyky parantuu ja poissaolot sekä mielenterveysongelmat vähentyvät. Sosiaali- ja terveysmenot sekä ympäristön kuormitus laskevat pyöräilyn lisääntyessä.

Aloittelevat tai nousevat pyöräilykaupungit kannustavat asukkaita pyöräilyyn muun muassa työpaikkojen kilometrikisoilla sekä museo- ja maisemareiteillä. Lasten liikkuminen on avainasemassa.

– Hollannissa lapsia kannustetaan pyöräilemään, ja heille rakennetaan turvalliset väylät kouluun. Suomessa pyöräily saatetaan kieltää alaluokkalaisilta turvallisuuteen vedoten, Vaismaa harmittelee.

Rantaraitti kiehtoo

Pälkäneellä Vaismaa näkee myönteistä kehitystä muun muassa tulevalla Roholan omakotitaloalueella, missä katujen linjaukset ja kavennukset estävät autohurjastelua. Vaismaan mielestä asuinalueelta pitäisikin saada suora reitti Kostianvirran yli kouluihin ja keskustaan.

Hänestä tärkeää olisi myös entistä parempi pyöräily-yhteys Aapiskukolta Kankaanmaalle. Tällöin juoksu- ja pyörälenkit sujuvat samoin kuin työmatkapyöräily teollisuusalueelle. Hieno mahdollisuus odottaa myös Maaseutupuiston rantaosuudella.

– Toivottavasti saadaan kunnollinen rantareitti Kuusistosta Pakarannalle ja edelleen siltaa pitkin Nenäpään puolelle. Silta mahdollistaisi entistä turvallisemman koulureitin sekä liittäisi Kostianvirran pohjoispuolen houkuttelevasti maaseutupuistoon. Myös Onkkaalantiestä saisi erilaisilla muutoksilla viihtyisän kulku- ja oleskelureitin. Pälkäneellä on paljon kauniita maisemia, joiden avulla voi kannustaa ihmisiä liikkumaan jalan ja pyörällä, Vaismaa sanoo.

 

 

Päästään pyörällä

Kalle Vaismaan polut ovat vähintäänkin mielenkiintoisia. Pelkästään siirtyminen diplomi-insinöörin uralta pappismieheksi ja takaisin kutkuttaa uteliaisuutta. Väitöskirjan lisäksi mies on kirjoittanut tietoteoksia kaupunkipyöräilystä, kirjan Pekka Simojoesta, keikkaillut muusikkona itsekin, lukenut papiksi ja työskennellyt Kansan Raamattuseurassa (KRS).

Kurikkalaisilla Vaismaan veljeksillä, Kallella, Jaakolla ja stand up -koomikkona esiintyvällä Mikolla, on kristillinen tausta kotoa. Veljesten Wiseguys-yhtye kiersi seurakunnissa esiintymässä, joten tausta ohjasi Kalle Vaismaan vapaa-aikaa myös teekkarina Tampereen teknillisessä yliopistossa.

 

– ­­ Innostuin opiskeluaikoina kristillisestä opiskelijatyöstä ja päätin opiskella papiksi. Suoritin kuitenkin diplomi-insinööriopinnot loppuun vuonna 1996 ennen kuin minut kutsuttiin KRS:än töihin Helsinkiin, Vaismaa kertoo uran vaihdoksesta.

Mies luki kolmessa vuodessa papiksi ”kirjekurssilla” työn ohessa ja siirtyi Kansan Raamattuseuran valtakunnallisen nuorisotyön johtoon. 12 vuotta kului reissatessa, erilaisten strategioita pohtien ja tapahtumia järjestäen.

– ­­ Olen ehkä sittenkin enemmän asia- kuin ihmiskeskeinen. Jokin hengenahdistus siinä tuli. Lapset olivat pieniä, reissaaminen ei houkuttanut enää, ja aloin mielessäni etsiä jotain uutta, Vaismaa kertoo murrosvaiheesta.

Kauneus veti Pälkäneelle

Pälkäneelle Vaismaan perhe päätyi seitsemän vuotta sitten. Lohjalla asuneet Kalle ja Marketta Vaismaa ryhtyivät lapsineen etsimään uutta kotia Pirkanmaalta, olihan siellä paljon tuttuja ja sukulaisia.

Kalle Vaismaa oli keikkareissuillaan usein ajanut Pälkäneen ohi, joten hänellä oli mielikuva Aapiskukosta ja rauniokirkosta. Kesäkuun alussa 2007 Vaismaat lähtivät katsomaan myynnissä ollutta puutaloa. Kun perhe lähestyi kylää Kantokylän suunnasta, sireenit kukkivat raitin varrella. Pihaan saavuttua muutto oli enää pelkkä muodollisuus. Toinen sellainen oli työpisteen siirtäminen Tampereelle. Vuotta myöhemmin, kun tuttu professori soitti ja tarjosi tutkijan paikkaa yliopistolta, palaset loksahtelivat paikoilleen. Ensi perjantain väitöksen jälkeen työ yliopistolla jatkuu tutkijan arkena.

Vaismaan tutkimukset kaupunkipyöräilyn edistämisestä on huomattu, sillä aiheesta puuttuvat kattavat kansainväliset tutkimukset. Alan kansainvälisissä seminaareissa Vaismaa on huomannut, että tutkimukset on huomattu yliopistopiirien ulkopuolellakin

– ­­ Olihan se mukava kuulla, kun Wienin apulaiskaupunginjohtaja kertoi parhaillaan lukevansa Parhaat eurooppalaiset käytännöt pyöräilyn ja kävelyn edistämisessä -kirjan englanninkielistä versiota, Vaismaa myöntää.

 

Yksi kommentti

  1. Lainsuojaton

    Ei välttämättä tuo hyvinvointia, eikä säästä rahaa pyöräilijältä. Vaikkakin kaupunki säästää joka pennin kunnossapidosta.

    Käytännön toimintaa Tampereella kuvaa hyvin virkamiesten asennoituminen pyöräteiden turvallisuuteen tämän videon esimerkissä:

    http://youtu.be/jc3eNhDEaEg

    Kyseisen risteyksen turvallisuudelle ei tehty mitään, vaikka tapahtunut onnettomuus paljasti vaaranpaikan. Kaupunki ja poliisilaitos olivat tyytyväisiä, kun tapaus saatiin kirjattua yksin pyöräilijöiden liikenteen vaarantamiseksi

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?