Kasvamisen eväät hukassa

Timo Ailio (sd.) ihmetteli, miksi Pälkänettä ei saada kasvamaan, vaikka vain 40 kilometrin päässä oleva Tampere on hyvässä kasvussa.

Pälkäneen kunnanvaltuusto sai viime viikon kokouksessaan hyväksyä taas yhden ”onnenkantamoisilla” kaunistetun tilinpäätöksen. Kunnan viimeisin tilikausi muodostui 666 527 euroa ylijäämäiseksi, mutta se johtuu lähinnä satunnaisista tuotoista ja poistoista. Plussalle pääsy ei siis kerro kunnan talouden elpymisestä, kuten monet valtuutetut huolestuneina totesivat.

Rainer Zeitlin (kok.) ihmetteli, miten monta vuotta kunta aikoo vielä saada onnenkantamoisilla tilinpäätöksensä plussalle. Ylijäämä on laskennallinen – tosiasiassa tilinpäätös näyttää hänen mukaansa miljoonan euron alijäämää.

– Kunnassa tarvitaan tuloja ja työpaikkoja. Ja täällä on tekemätöntä työtä. Miten ihmeessä kunta maksaa sakkoja siitä, että se ei hoida työllistämisvelvoitettaan, kun samaan aikaan esimerkiksi urheilupaikat ja piha-alueet ovat huonossa kunnossa ja kaipaavat hoitoa? Zeitlin kysyi.

Hän peräänkuulutti kunnan markkinoinnin tehostamista nopealla aikataululla. Kunnan väkiluku vähenee nyt 60 asukkaan vuosivauhtia.

Timo Ailio (sd.) ja Jukka Kittilä(kesk.) yhtyivät huoleen väkiluvun pienenemisestä.

Rajalanniemen kunnallistekniikka tuli kunnalle kalliiksi. Vielä kalliimmaksi tulee, jos arvokkaat rantatontit eivät tuokaan toivottuja veronmaksajia.

– Olemme 40 kilometrin päässä Tampereesta, joka kasvaa. Miksi me emme? Ailio kysyi.

Kittilä kaipasi myös järkeä kunnan säästötoimiin. Hän kummasteli, miksi ollaan valmiita maksamaan esimerkiksi 200 000 tuhannen euron sakkomaksuja, mutta samaa rahaa ei käytetä työllistämiseen, jonka seurauksena verotulot kasvaisivat. Sen sijaan on teetetty näyttäviä raportteja ja katsauksia, joihin on uponnut sievoinen summa.

– Onko niistä loppujen lopuksi iloa? Maailma ja kunta eivät parane sillä, että tehdään loputtomasti raportteja, Kittilä ironisoi.

Hidas päättäminen ärsyttää

Kunnan taloudelliset vaikeudet näkyvät tammi-huhtikuun ajan talouden ja toiminnan seurantaraportista, jota valtuusto käsitteli. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Laesterä (kok.) arveli, että hallituksessa joudutaan jälleen harkitsemaan uutta tasapainopakettia.

Hänen mukaansa kunta on kahden hankaluuden loukussa: vielä voidaan leikata vähän, mutta jos miljoona euroa ylitetään, tullaan jo kovalle kipurajalle. Nopeaa tulonmuodostusta ei voida odottaa, joten taloutta ei voi tämän tilikauden aikana hoitaa juuri muuten kuin leikkauksin.

Jotkut valtuutetut alkavat ärsyyntyä ”kattellaan ny vähän aikaa” -henkiseen päätöksentekoon. Asioita paikkaillaan vähän sieltä ja täältä, mutta kunnassa kaivattaisiin selkeitä kokonaisnäkemyksiä, jotka auttaisivat ripeämpiin toimiin. Selvimmin sanoin ärähti Jarkko Pihkala (kok.):

– Tätä kuntaa vaivaa päättämättömyys!

– Jostakin on vähennettävä, eikä asioiden uudelleen järjestely aina tarkoita, että palvelut huononisivat. Veroja ei voi aina nostaa, mutta kun täällä on sellainen henki, että mitään ei saisi muuttaa, Timo Ailio puolestaan ripitti.

Kunnallishallinnon osaaja haussa

Pälkäneen kunnnanvaltuusto on siirtynyt digitaaliaikaan. Kokousasiakirjat toimitetaan kaikille sähköisesti.

Kuten tilinpäätöksen käsittely valtuustossa osoitti, Pälkäneen kunnalla on edessään paljon hallinnollisesti vaikeita asioita. Useiden viranhaltijoiden vaihtuminen lyhyessä ajassa on sekoittanut pakkaa entisestään.

Hallinnon jämäköittämiseksi kuntaan tarvitaan osaava johtaja. Lähivuosina joudutaan tekemään pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavia ratkaisuja poikkeuksellisen monimutkaisessa tilanteessa.

Viime viikolla Pälkäneen kunnanhallitus nimesi kunnanjohtajan viran hakijoista viisi haastateltavaa ehdokasta, jotka ovat hallintotieteiden maisteri Aleksi Heikkilä, hallintotieteiden maisteri Anne Heusala, hallintotieteiden maisteri, hallintotieteiden maisteri Anitta Hietaniemi, yhteiskuntatieteiden maisteri Janita Koivisto sekä hallintotieteiden lisensiaatti Pirjo Mäkinen.

Puheenjohtaja Eero Laesterä perusteli valintaa valtuustolle toteamalla, että kunnan nykyisessä tilanteessa täytyy painottaa ennen kaikkea ehdokkaiden kunnallishallinnollista kokemusta. Haastattelujen jälkeen valitaan ehdokkaat soveltuvuustestiin ja heidät kutsutaan testin jälkeen kunnanvaltuuston kuultaviksi. Uuden kunnanjohtajan nimi on tiedossa elo- syyskuussa.

 

Tonttimyynti on kompastuskivi

Kunnan kokonaan hiipunut tonttimyynti huolestutti valtuutettuja erityisen paljon, ja myös tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa huomautetaan siitä

Lomakodin alueella on tontteja, mutta ostajat puuttuvat.

erikseen. Vuonna 2013 Pälkäneen kunta ei myynyt yhtäkään tonttia. Tonttien kysynnän puute johti investointitulojen huomattavaan alentumiseen.

Pälkäneen kunnalla on myynnissä kymmeniä omakotitontteja, joista muutamat ovat arvokkaita rantatontteja. Lomakodin alue, jonka 11 omakotitontista 10 on yhä varaamatta, sijaitsee aivan Pälkäneen keskustassa lähellä Mallasveden rantaa. Tulevaisuudessa tonttitarjontaa kasvattaa huomattavasti vielä kaavoittamaton Roholan alue, joka sijaitsee lähellä keskustaa.

Sekä kunnanvaltuutetut että tarkastuslautakunta vaativat ratkaisuksi kunnan markkinoinnin tehostamista ja uusien vetovoimatekijöiden löytämistä. Jukka Kittilä (kesk.) muistutti, ettei ole monta vuotta siitä, kun Pälkänettä vaivasi kova pula asuntotonteista. Yksityistaloudetkaan eivät vain helposti investoi talouden laskukauden aikana ja siitä seuraa, että väki ei liiku.

Timo Ailion (sd.) mielestä kunnassa on hirttäydytty liiaksi tonttikauppoihin, ja odotetaan muutamien arvotonttien houkuttelevan hyviä veronmaksajia sen sijaan, että tarjottaisiin kohtuuhintaisia asuntoja ja työtä, joiden perässä nuoret perheet muuttavat.

– Ei kunta tonttikaupoilla rikastu. Ei tänne niin varakasta väkeä tulekaan, että se pelastaisi meidät. Sitä paitsi, jos kuntaa markkinoidaan rannoilla ja järvillä, pitäisi olla myös venepaikkoja ja vastaavia palveluja, Ailio totesi.

Kellään ei kuitenkaan ollut viisastenkiveä siihen, miten kuntaa pitäisi markkinoida, jotta tontit alkaisivat käydä kaupaksi.

Kommentointi on suljettu.