Veroprosentit: Valtuusto myöntyi korottamaan veroja ”pitkin hampain” mutta yksimielisesti

Puoli prosenttia tasoittaa mutta ei korjaa alijäämää

Jukka Kittilä (kesk.) muistutti, että verojen korottaminen on nyt useimpien Suomen kuntien tie selvitä valtion tiukkenevista vaatimuksista.

Pälkäneen kunnanvaltuusto päätti vuoden 2015 tuloveroprosentiksi 21, mikä tarkoittaa puolen prosentin nousua viime vuodesta.

Kiinteistöveroprosentteja korotetaan siten, että nykyinen yleinen kiinteistöveroprosentti 0,80 nousee ensi vuonna 1,00:een, vakituisten asuinrakennusten nykyinen prosentti 0,40 nousee 0,45:een ja muiden asuinrakennusten 1,00 nousee 1,05:een.

Korotus tasoittaa uhkaamassa olevaa alijäämää mutta ei riitä korjaamaan sitä. Yhteensä kunnallis- ja kiinteistöverojen korotus tarkoittaa noin 727 000 euroa lisätuloa vuodelle 2015. Siitä huolimatta talousarviokehyksen alijäämä tulee olemaan noin -532 000 euroa.

Kunnanhallituksen tekemä esitys vuoden 2015 veroprosenteista hyväksyttiin sellaisenaan.

Eveliina Hakala (kesk.) teki verotuksesta oman esityksensä, jonka mukaan tuloveroprosentti olisi jätetty nykyiseen 20,50:een ja korotettu kiinteistöveroja hallituksen esittämällä tavalla. Esitystä ei kannatettu, joten se raukesi.

Olavi Seppälä (kok.) moitiskeli, että kiinteistöveroja pitäisi nostaa tasaisemmin. Hänen mukaansa yleisen kiinteistöveron muita roimempi korotus osuu eniten niihin, jotka esimerkiksi tarjoavat työpaikkoja. Seppälä ei kuitenkaan esittänyt muutosta kunnanhallituksen esitykseen.

Säästöjä tarvitaan avuksi

Eveliina Hakala (kesk.) olisi halunnut säilyttää kunnallisveroprosentin nykyisellään ja korottaa vain kiinteistöveroja.

Valtuutettu Timo Ailio (sd.) totesi, että tarvittaisiin vähintään kokonaisen prosentin korotus, ennen kuin ensi vuoden talous saataisiin tasapainoon.

– Jos Onkkaalaan aletaan rakentaa liikuntahallia, tarvittaisiin vielä puoli prosenttia lisää, hän arveli.

Ailion mukaan SDP:n valtuustoryhmä hyväksyy verojen korotuksen pakon edessä ja pitkin hampain, mutta hyväksyy, koska parempaakaan tapaa ei ole.

Hän listasi konkreettisia säästökohteita, joilla veronkorotuspainetta voitaisiin jatkossa tasoittaa. Hän jakoi myös kiitoksia Pälkäneen kunnalle siitä, että Luopioisten kirkonkylän hakelämpövoimala ja vuokratontit on saatu valmisteluun. Se osoittaa Ailion mukaan säästöhalukkuutta, jota kunta tarvitsee nyt välttämättä.

Esimerkkeinä mahdollisista pitkäkestoisista säästöistä Ailio mainitsi led-lamppujen vaihtamisen katuvalaistukseen, aurinkoenergian hyödyntämisen kunnan keittiöillä kesäaikana, kunnan keittiöiden vähentämisen nykyisestä 7:stä sekä Pälkäneen vanhojen vesijohtojen pikaisen uusimisen.

– Vanhat putket vuotavat kuin seula. Yhden ainoan kohdan korjaus vähensi hukkaan vuotavaa vettä 50–100 kuutiota vuorokaudessa. Voi miettiä, mitä tarkoittaisi koko verkostossa, Ailio vertasi.

 

Jatkumoa valtion vaikeuksista

Tero Ahlqvist (ps.) muistutti, että taloutta on tasapainotettu jo kahdesti erilaisilla säästötoimilla, mutta verojen korotuspaine on silti kova.

– Täytyy ensin tarkkailla, miten säästöt purevat, ennen kuin niitä tehdään lisää, hän vaati.

Veroprosentin nostaminen ei ollut mieleistä perussuomalaisillekaan, mutta hekin hyväksyvät sen Ahlqvistin mukaan pitkin hampain. Hän sanoi, että kerran lakkautettuja palveluja saadaan harvoin takaisin, mutta veroprosentin alentaminen on mahdollista, jos ajat paranevat.

Timo Ailio huomautti, että todelliset tilanteet, joissa mikään kunta laskisi veroprosenttiaan, ovat äärimmäisen harvinaisia.

Jukka Kittilä (kesk.) mainitsi, että veroja on pakko maksaa ja korotuspaine koskee nyt lähes jokaista Suomen kuntaa. Kittilä muistutti, että kun valtion tilanne on vaikea, sen jatkumona kuntienkin tilanne luonnostaan vaikeutuu, eikä kaikista velvoitteista selvitä ilman lisärahoitusta.

 

 

 

Kommentit (3)

  1. tosi on !

    Olen valtuutettu Ailion kanssa samaa mieltä siitä, että kunnan älyttömän kalliiksi tulevia keittiöitä on kiireesti vähennettävä.
    Keittiöväen työtehoa ja -motivaatiota on tehostettava, tai sitten ulkoistettava aterioiden valmistaminen ja hankkiminen. Hukkaan heitettävän ruoan määräkin saattaisi vähentyä ulkoistuksen myötä.

  2. No voe tokkiinsa...

    Ailio voisi perehtyä kunnan ruoka- ja siivoushuollon toimintaan ja henkilöstörakenteeseen ihan vaikka tosissaan. Voisi ne silmät aueta ihan toisella tapaa. Miten saadaan kustannuksia alas jos esimiesasemassa olevia, sihteereitä ja muita varsinaiseen suorittavaan portaaseen kuulumattomia on kohta enemmän kuin suorittavaan portaaseen kuuluvia? Hallinnon kasvattaminen herättää epäilyksen onko omien töiden jakaminen muille se paras tapa säästää kustannuksissa?
    Keittiöväen työtehoa ja motivaatiota ei kasvateta lisäämällä esimies- ja paperinpyörittäjävoimia.

    Mikäli tätä kallista osa-aluetta hoidettaisiin järkeistämällä ja naamakertoimet unohtaen, voisi kustannusten taso yllättää positiivisesti jopa Ailion. Otappa Timo urakaksi tutkia mikä mättää.

  3. Elviira ja kassi-Alma

    Eikös ruoka-ja siivoushuolto ole teknisen alaisuudessa, joten sen tehtävä olisi puuttua tiedossa oleviin epäkohtiin ja tarkkailla muutenkin aktiivisesti tätä kallista po. organisaatiota. Kuka valvoo teknisen tekemisiä/tekemättömyyksiä ?

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?