Kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Laesterä: Kunnan kehittäminen edellyttää henkilöstöresursseja

Kunnantalolle tarvitaan lisäkäsiä

Pälkäneelle on kertynyt korjausvelkaa. Hauraat vesijohdot katkeilevat ja vuokra-asunnot alkavat olla purkukunnossa.

Pälkäneen kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Laesterä esittelee reilun parinkymmenen kohdan listaa. Siihen on koottu vireillä olevia isoja hankkeita kuntaliitosselvityksestä alkaen.

Viimeinen sarake on varattu vastuuhenkilön nimelle. Kenelle kunnantalolla kuuluu esimerkiksi äkisti esiin noussut valokuituhanke?

Pätkivät sähköjohdot puretaan kuntakeskuksessa pois ja sähköjohdot kaivetaan maassa tuhanteen taloon. Samalla pälkäneläisille voitaisiin viedä valokuitu, joka mahdollistaa huippunopeat nettiyhteydet.

Kunta ei ole lähdössä rakentamaan laajakaistayhteyksiä, mutta sillä on iso rooli, mikäli tilaisuuteen aiotaan tarttua. Kunta ei ole myöskään rakentamassa loma-asuntomessualuetta, mutta sen pitää toimia hakijana, mikäli jättitapahtuma aiotaan saada Sappeeseen.

Tällaisia isoja hankkeita nousee esiin vähän väliä. Vetovastuu niistä kuuluu kunnanhallitukselle ja johtaville viranhaltijoille. Lista ei kuitenkaan lyhene, koska tekeviä käsiä on liian vähän.

 

Työt eivät lopu liitosselvitykseen

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Laesterä antaa arvosanaksi vähintäänkin hyvä, kun hän tekee välitilinpäätöstä valtuustokauden puolivälissä.

– Käsittelyssä on ollut paljon isoja asioita. Erimielisyyksiä on ollut vähän, ja toiminta ollut sujuvaa ja asiaperusteista.

Työtä ovat hallinneet isot selvitykset. Kunta on ottanut kantaa sote-malleihin ja tehnyt siltä velvoitettua kuntaliitosselvitystä. Kangasalan ja Kuhmoisen kanssa laadittava liitosselvitys valmistuu maaliskuun aikana.

Laesterä korostaa, etteivät työt lopu siihen, kun valtuusto päättää liitoksesta. Suurten hankkeiden lista ei lyhene monellakaan kohdalla, mikäli päädytään liitokseen.

– Silloin asioita vain pohditaan uuden kunnan kokonaisuuden kannalta, Laesterä sanoo.

Jos Pälkäne päättää jatkaa itsenäisenä, kunnan kehittäminen on entistä tärkeämpää. Kehittäminen ei kuitenkaan hoidu ilman ihmisresursseja.

Kunnantalon yläkerta on uusiutunut ja nuorentunut muutaman vuoden aikana. Johtavista viranhaltijoista monet ovat kuitenkin sijaisia. Kunnan kehittäminen on helpompaa, kun palaset saadaan kohdalleen ja taloon vakituiset viranhaltijat.

– Kunnanjohtaja Janita Koivisto ja uudet viranhaltijat ovat olleet kovilla ja joutuneet ottamaan nopeasti haltuun uusia asioita. Porukka on selvinnyt hyvin kovassa paineessa, Laesterä kiittää.

 

Lisätarve jopa kaksi viranhaltijaa

Nykyiset päättäjät perivät edellisiltä pitkän listan keskeneräisiä hankkeita, ja lisäksi listalle nousee kaiken aikaa uusia asioita. Osa listasta on kertynyt jo ajalla, jolloin viranhaltijoita oli nykyistä enemmän. Nyt organisaatio on kalvettu niin ohkaiseksi, että tekeviä käsiä tarvitaan lisää, mikäli kuntaa aiotaan jatkossakin kehittää.

Eero Laesterä sanoo suoraan, että suman purkaminen vaatii jopa kahta johtoryhmätasoista viranhaltijaa.

– Jos hallintojohtajan virkaan löydetään kokenut ja aikaansaava henkilö, niin elinkeinopäällikön palkkaaminen saattaa riittää, Laesterä sanoo.

Elinkeinoasioista vastaavan vakanssi pitäisi perustaa kevään aikana, jotta viranhaltija saataisiin jo kesällä taloon.

Laesterä tietää, että uusien virkojen perustaminen herättää helposti kritiikkiä. Osa päättäjistäkin ajattelee, että kunnantoimistolla on väkeä niin, että päät kolisevat yhteen.

– Toisaalta valitetaan, kun kunta ei markkinoi ja kehitä. Jos halutaan kehittää, niin tarvitaan tekijöitä. Ja panostaminen maksaa.

 

Muuttoliike kääntynyt Pälkäneeltä pois päin

Laesterän mielestä Pälkäneellä ei enää voida laittaa päätä pensaaseen.

– Asukasluku on kääntynyt oikeasti laskuun. Eikä se enää johdu ikärakenteesta eli siitä että vanhuksia kuolee enemmän kuin vauvoja syntyy, vaan nyt myös muuttoliike on kääntynyt Pälkäneeltä pois päin.

Pitkään podettu tonttipula on helpottamassa, sillä kunta on tehnyt keskustassa puolenkymmentä tonttikauppaa alueista, jotka soveltuvat asuin- tai yritystonteiksi. Laesterä antaa tästä suuren kiitoksen isoille maanomistajille, jotka ovat kaupoilla mahdollistaneet sen, että kuntaa voidaan kehittää myös jatkossa.

Elinvoimaa ja veronmaksajia ei saada vain maata hankkimalla ja tontteja kaavoittamalla. Tarvitaan myös markkinointia, että Pälkäne palaa kartoille.

Laesterä epäilee, että tekemättömien töiden lista on kasvanut myös siksi, että ongelmia on lakaistu maton alle. Esimerkiksi talven putkirikkojen yhteydessä hän törmäsi ”mitäs me sanottiin” -viisasteluun.

– Rapistuville putkille olisi jo pitänyt tehdä jotakin, jos niiden kunto on ollut tiedossa. Korjausten hinnalla olisi rakennettu melkoinen määrä uusia putkia, Laesterä sanoo.

Kunnanhallitus on pyytänyt selvityksen putkien kunnosta ja siitä, miten niiden uusimista voitaisiin vauhdittaa.

 

 

Sote vaikuttaa liitossuuntaan ja -tarpeeseen

Maan johtaviin kuntatalousasiantuntijoihin kuuluva Eero Laesterä on tarkastellut sote- ja kuntauudistusta sekä kunnan että ministeriön kuvakulmasta. Hän joutui myrskyn silmään laskettuaan, mitä sote-uudistus kullekin kunnalle merkitsee.

Laesterän mielestä kaikki päättäjätkään eivät ymmärrä, että uudistuksessa on kyse ”kurjuuden tasaamisesta” ja palveluiden keskittämisestä. Kun sosiaali- ja terveydenhoitokulut jaetaan isomman alueen kesken, ikärakenteeltaan nuoret kunnat saavat lisää maksettavaa.

Esimerkiksi Kangasalla väki on vasta vanhenemassa siihen ikään, että hoiva muuttuu kunnalle kalliiksi. Siksi sosiaalikulut eivät ole vielä yhtä korkeat kuin vaikka vanhusvoittoisemmalla Pälkäneellä.

– Se, että jonkun kehyskunnan kuntalaiset joutuvat maksamaan lisää yhteiseen pottiin, ei johdu välttämättä siitä, että kunta on hoitanut sosiaalitoimensa ja terveyskeskuksensa erityisen hyvin. Eikä Pälkäneen lasku pienene siksi, että täällä asiat olisi hoidettu huonosti tai tehottomasti. Kehyskuntien kuntalaisten lasku kasvaa joka tapauksessa, siirryttiin sitten maakuntamalliin tai isomman sote-alueen malliin, Laesterä sanoo.

Nyt näyttää siltä, että seuraavalle hallitukselle siirtyvä sote-ratkaisu tuo mukanaan kolmannen verottajan. Kunta ja valtio saavat rinnalleen maakunnan tai sote-alueen, joka kerää veroina hoitoon tarvittavat rahat. Tämä vähentää verotusta ja päätösvaltaa peruskunnassa.

Kangasala tuottaa nykyisin Pälkäneelle terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen palvelut. Sote-uudistus siirtää ne isomman alueen hoitoon. Tämä muutti myös kuntaliitosselvityksen pohjaa. Sekä liitossuunta että -tarve näyttäytyvät nyt uudessa valossa.

– Kun selvitystä ryhdyttiin tekemään, uskoimme että Kangasala pystyy jatkossakin tuottamaan palvelut. Jos sote-palvelut tuottaa joku muu, niin Valkeakosken suunta voi monien mielestä olla yhtä luonteva.

Laesterän mielestä Pälkäne tekee kuitenkin selvitystä oikean kumppanin kanssa, sillä asiointi suuntautuu selkeästi Kangasalle ja Tampereelle.

 

 

 

Eero Laesterä (oikealla) sanoo, että Pälkäneen viranhaltijat ovat olleet kovilla. Hallintokoordinaattorin sijainen Aleksi Saukkoriipi on keskittynyt viime kuukaudet kuntaliitosselvitykseen ja kunnanjohtaja Janita Koiviston käsissä on valtava määrä isoja hankkeita.
Kuntaliitosta selvittävä Aleksi Saukkoriipi esitteli tähän mennessä tehtyä työtä. Valtuuston puheenjohtaja Petri Urkko (vasemmalla), kunnanjohtaja Janita Koivisto ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Laesterä pääsivät tässä vaiheessa vähillä kysymyksillä ja kommenteilla.

Pälkäneen isoja hankkeita

Kuntaliitos

Pälkäneen, Kangasalan ja Kuhmoisten kuntaliitosselvitys valmistuu maaliskuun lopussa. Kunnanvaltuustot päättävät liitoksesta touko-kesäkuussa.

 

Kuntastrategia

Kuntalaki edellyttää uudenlaisen strategian laatimista. Strategiassa vedetään linjat sille, miten kuntaa jatkossa kehitetään.

 

Elinkeinoasiat

Pälkäneeltä puuttuu viranhaltija, joka hoitaa yritysneuvontaa ja markkinoi aktiivisesti yritystontteja. Keväällä on tarkoitus perustaa elinkeinoasioista vastaavan virka. Vakanssin lisäksi tarvitaan riittävästi resursseja kehittämistoimiin.

 

Rekrytointi

Hyvien viranhaltijoiden pestaaminen on kauaskantoinen ratkaisu. Nykyisin osa keskeisistä viranhaltijoista on sijaisia. Parhaillaan kuntaan haetaan muun muassa hallintojohtajaa.

 

Sote

Terveyskeskus ja sosiaalitoimi ovat Kangasalan hoidossa ja sairaalasta vastaa kuntayhtymä. Jatkossa kokonaisuuden järjestämisvastuu siirtyy entistä isommalle alueelle. Nykylaskelmien mukaan muutos ei kasvata Pälkäneen maksuosuutta, mutta päätösvalta kaventuu entisestään.

 

Talouden tasapaino

Kunta on tehnyt kaksi säästöpakettia. Kunnan kulut kasvavat silti menoja nopeammin, joten talouden tasapainotuksesta on tulossa jatkuva prosessi.

 

Työllisyys

Pienyritysvaltainen Pälkäne erottui pitkään työttömyystilastoissa edukseen. Nyt työttömien määrä on kasvanut maan keskiarvon tuntumaan 14 prosenttiin. Kunta hakee rahoitusta Kostiakeskus-hankkeelle. Ideana on perustaa kierrätyskeskus, jossa työllistetään nuorisoa ja pitkäaikaistyöttömiä. Lisäksi sinne on tavoitteena luoda sähköisen asioinnin toimipiste.

 

Maakuntakaava

Pirkanmaan kehitystä vuosikymmeniksi eteenpäin linjaava maakuntakaava on parhaillaan nähtävänä. Syrjänharjuun on merkitty pohjavesialue Tavase-tekopohjavesihankkeen vuoksi. Muuten Pälkäneen toiveita on kuultu ja ehdotus on ensimmäistä versiota parempi.

 

Maapoliittinen suunnitelma

Miten kunta hankkii maata? Sekä kunnan että maanomistajan on helpompi toimia, kun kunta linjaa keinot, joilla maanhankinnassa edetään. Kunta päättää esimerkiksi siitä, milloin turvaudutaan pakkolunastukseen. Jatkossa myös yksityisten kaavahankkeiden kunnalle aiheuttama lisätyö aiotaan laskuttaa maanomistajilta.

 

Maanhankinta

Pitkään jäissä ollut maanhankinta on saatu vauhtiin. Kunta on ostanut keskustasta puolenkymmentä asuin- ja yritystonteiksi soveltuvaa aluetta. Maata pyritään hankkimaan edelleen, jotta alueen elinvoimaan voidaan kehittää.

 

Tonttikauppa ja isot kaavat

Tapahtui kuntaliitos tai ei, niin Pälkäneellä asuminen ja yrittäminen kehittyy vain, jos tarjolla on tontteja. Keskustan kehittymisen painopiste siirtyy Lahdentien varteen Luopioisten risteykseen. Roholan kaava tuo suuren pientaloalueen Pälkänevedentien ja Kostianvirran väliin. Kunta on hankkinut tien toiselta puolelta ja vanhan Vendin hallin tuntumasta maata, joka on kaavoitettu tai kaavoitetaan yritysalueeksi.

 

Rakennusjärjestys

Kunnan rakennusjärjestys on osin vanhentunut, sillä se ei tue loma-asuntojen kehittämistä ja muuttamista vakituisiksi asunnoiksi. Rakennusjärjestystä on päätetty uudistaa ulkoisin voimin, jotta asiaan saadaan ulkopuolista näkemystä.

 

Maaseutupuisto ja kevyen liikenteen reitit

Paavolanharjusta Syrjänharjuun kulkeva lenkki- ja kulttuuripolku edistää liikkumista. Mallasveden rantoja pitkin kulkeva reitti esittelee myös historiallisia ja luontokohteita. Pälkäneläinen Kalle Vaismaa tutki väitöskirjassaan pyöräilyn lisääntymiseen vaikuttaneita toimenpiteitä. Vaismaa on ehdottanut kevyen liikenteen kehittämistä Pälkäneellä.

 

Yhteiskoulun remontti

Vajaat 20 vuotta sitten tehty remontti epäonnistui ilmanvaihdon osalta, ja edessä on isoja korjaustöitä. Sisäilmaongelmien vuoksi koulun alakerta on suljettu ja pihalle tuotu väistötila saattaa muuttua vakituiseksi ratkaisuksi.

 

Liikuntahalli

Liikuntahallihanketta vie eteenpäin erillinen työryhmä ja konsultti. Tänä vuonna laaditaan hankesuunnitelma. Rakentaminen on tällä hetkellä edullista, koska taloustilanteen vuoksi rakennusliikkeillä on pulaa urakoista. Liikuntahalli on tärkeä vetovoimatekijä aktiiviselle paikkakunnalle. Hallia on kaavailtu yhteiskoulun viereen, purettavien rivitalojen paikalle.

 

Kunnan vuokra-asunnot

Elävässä kunnassa on oltava vuokra-asuntoja, joita tarvitaan muun muassa ensiasunnoiksi. Luopioisissa osa vuokra-asunnoista on päässyt purkukuntoon, ja Pälkäneellä lähestytään samaa tilannetta. Korjausvelan määrää ei tiedetä. Kunnasta puuttuu mekanismi, jolla estettäisiin kiinteistöjen ja infrastruktuurin rapistuminen.

 

Vesijohdot

Keskustan vesijohdoista osa on vanhoja asbestibetonista valmistettuja putkia. Hauraat putket ovat pettäneet monta kertaa. Esimerkiksi Muikkutien putkea on paikkailtu jo kolmesti. Vanhojen putkien uusiminen aloitettiin viime kesänä Sahantien ja Myllärintien alueelta. Tänä vuonna työtä on tarkoitus jatkaa Kostianvirran toisella puolella. Kunnanhallitus on pyytänyt selvityksen kiireisimmin korjaamista tarvitsevista putkiosuuksista ja siitä, miten niiden uusimista voitaisiin kiirehtiä.

 

Senioritalo

Pitkään suunniteltu hanke herätti ennakkokyselyssä runsaasti kiinnostusta. Myös tarkennettuun kyselyyn vastasi 40 henkilöä, joista yli 20 oli senioritalosta kiinnostunut. Talo rakennetaan keskustan palveluiden äärelle.

 

Ruokahuolto

Päiväkotien, koulujen ja vanhainkotien lisäksi ruokaa toimitetaan kotona asuville vanhuksille pitkin kuntaa. Ruokahuollossa on saatu säästöjä organisaatio- ja toimintatapauudistuksilla. Organisaatio on ohennettu minimiin ja kotipalvelun kylmät ateriat toimitetaan nykyisin Turusta. Ruokahuolto, siivous ja pesulapalvelut siirrettiin teknisen toimen alaisuuteen, kun Kangasala otti sosiaalitoimen hoitoonsa. Muutos ei ole toiminut kitkatta.

 

Valokuitu

Laajakaistahankkeet eivät ole tuoneet kaivattuja yhteyksiä kyliin. Laitikkalassa osuuskunta vetää valokuitua samalla kun sähköjohtoja muutetaan maakaapeleiksi. Myös Pälkäneen keskustassa on mahdollisuus samaan, sillä kesän aikana siirretään noin tuhannen talon sähköjohdot maahan. Valokuitu nostaa asuntojen arvoa ja varmistaa yrittäjille, asukkaille ja kesäasukkaille riittävät tietoliikenneyhteydet pitkälle tulevaisuuteen. Kunta ei ole ryhtymässä rakentajaksi, mutta sen kiinteistöt ovat liittymistä kiinnostuneita. Valokuitua käsitellään Nuijalla torstaina 19.3. kello 18 alkavassa tilaisuudessa, jossa Elenia ja Eltel Networks esittelevät sähkölinjojen maakaapelointia.

 

Markkinointi

Kunnan brändi uudistetaan. Kunnalle on tehty uusi esite, joka korostaa aktiivisuutta ja tekemisen meininkiä. Kunta ryhtyy julkaisemaan tiedotelehteä. Sen ensimmäinen, elokuisen Pälkäne tuottaa ja palvelee -näyttelyn alla ilmestyvä numero keskittyy aktiivisiin kyliin, vapaa-aikaan ja yrityselämään.

 

Loma-asuntomessut

Pälkäne on esitellyt Sappeeta mahdollisena loma-asuntomessukohteena. Hankkeen eteneminen edellyttää rantatontteja ja messuidean kirkastamista: mikä on se juttu, jolla alue ja esiteltävät huvilat erottuvat. Messujärjestelyt edellyttäisivät kunnalta isoa satsausta ja useaa henkilöä projektin ajaksi.

 

Kesäasukkaat

Pälkäneen rannoilla viettää vapaa-aikaa valtava määrä aktiivisia ja laajalti verkostoituneita ihmisiä, jotka suhtautuvat lämpimästi mökkipitäjäänsä. Pälkäneelle perustetaan kesäasukasneuvosto, joka tuo kesäasukkaiden tietämystä ja näkemystä kunnan kehittämiseen. Toisaalta kunta voi hyödyntää kesäasukkaidensa verkostoja.

 

Sappeen matkailualue

Sappee kehittyy ympärivuotisena matkailualueena. Kunta on mukana kehittämisyhdistyksessä, joka rakensi muun muassa kesäteatterin.

Kommentit (13)

  1. velvoitteet ensiksi

    eikö tässä todella haasteellisessa investointitilanteessa olisi vihdoin järkevää luopua oman lukion kituuttamisesta? varsinkin kun aloittavien opiskelijoiden määrä jää jälleen alle kahdenkymmenen?

  2. RMZ

    Jaa lisää tuotttamattomia virkamiehiä kunnallispolitiikkaan???, eikös siellä ole luopioisten kunnantalon virkamiehet suojatyöpaikoissaan mukana. Otetaanpas järki käteen ja mennään siitä suon yli että heilahtaa.

  3. Savuverho

    Tonttipula?

    Kylässä on ollut myynnissä jo pitkään lukuisia omakotitaloja ja keskusraitilla on ollut tyhjillään jo pitkään lukuisia liiketiloja.

    Kuka niitä uusia tontteja nyt sitten tarvitsee?

    Onko tämä tonttipulakin vähän kuin koko Suomen kattava työvoimapula (kun olemme ”pulassa” kohta 600 000 työttömän kanssa?)

  4. Paavo Mustonen

    Työvoimapulasta edellisen kanssa samaa mieltä, tosin ihmisten saattaminen työkuntoon vastaamaan nykyisiin vaatimuksiin työelämässä tulee olemaan vaikeaa. Munasin itseni taannoin Viialassa kun arvostelin vastaavaa tonttihanketta. Muutaman vuoden se kesti, mutta nyt alueella on komeita taloja, ja kaikki tontit rakennettu. Nuoret eivät halua ostaa vanhoja omakotitaloja, niistä on liikaa kielteistä julkisuutta, on kaikenmaailman energiatodistuksia ja homeongelmia. Taitaa se muusta eliöstöstä tuttu pesänrakennusviettikin vaivata….jotain omakohtaista tuli mieleen.

  5. Savuverho

    Nimenomaan uusissa taloissahan vaaditaan energiatodistukset ja passiivirakenteet tekevät niistä homepommeja heti jos ilmastointi pettää tai huolto laiminlyödään…

    Oli miten oli, ei uusien eikä vanhojen tonttien, talojen tai liiketilojen kauppa Pälkäneellä nähdäkseni mitenkään ”hektistä” ole ollut pariin viimeiseen vuoteen.

    Siksi toivoisinkin että edes nykyistä infraa ylläpidettäisiin paremmin eikä upotettaisi vaan koko ajan uutta rahaa uusiin alueisiin jotka sitten seisovat myymättömänä pitkään ja kulut kustantaa kunta/veronmaksajat (esim. kalliiksi hinnoitellut tontit pakanrannan liepeillä, mutta hieno kunnallistekniikka siellä nyt seisoo tyhjän panttina)

    • Paavo Mustonen

      Keski-ikäisen muisti hapertuu, menin kyllä sinne saunan taakse, mutta siellä en enää muistanut tuloni syytä. Nimimerkki ’Savuverho’ masensi minua aamulla, nyt sen muistan. Savuverho puhuu passiivitaloista jotka ovat uusi juttu rakentamisessa, tuskinpa niistä yksikään on ehtinyt homehtumaan. Rakennuskannasta passiivitalojen osuus on promillen osia. Energiatodistuksistakaan ei tullut oikeaa tietoa; todistus vaaditaan nyt 1980 rakennetuista ja tätä nuoremmista omakotitaloista. Vuonna 2017 vaaditaan todistus kaikilta taloilta. Mikäli nuoripari ostaa nyt 1970- luvun talon ajatuksena myydä se muutaman vuoden kuluttua tulee heidän huomata tuo säädösmuutos. Ainakin pitäisi huoma, savuverho on tässä ajattelussa haitallista.

  6. Paavo Mustonen

    Tänään piti sahata polttopuita muutama tankillinen, mutta kyllä synkältä näyttää….taidan kävellä saunan taakse…eihän mistään mitään tule…saunakin sopivasti työmaan vieressä. Tyhjän saa pyytämättäkin.

  7. Paavo Mustonen

    Pälkäneen passiiveja en tunne, aihe kyllä kiinnostaa, vaikka asun itse 150v rossipohjaisessa hirsitalossa. Taitaa olla niin, että rakentamisen laatu ratkaisee tässäkin asiassa, ja tietysti alati toimiva tekniikka. Saksassa on passiivitaloja ollut kauemmin, eikä sieltä ole huonoja uutisia kuulunut. Oulussa on ollut nyt 7v koetalot pystyssä, ja niissä on anturit kaikissa rakenteissa. Kosteutta ei ole kertynyt edes Oulun meri-ilmastossa. Saatan muistaa väärin, mutta mielestäni Oulun talot on eristetty selluvillalla. Luin jostain joskus, että puukuitueriste sietää paremmin kosteutta, ja eristääkin paremmin hieman nihkeänä. Sitä kosteutta ei tietenkään kukaan toivo.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?