Kauniin pihan salaisuus

Oikein suunniteltu piha on talon jatko luonnossa. Sen pitäisi olla kaunis, viihtyisä ja tarjota suojaa.

Hoidon ja kunnossapidon tulisi olla mahdollisemman helppoa. Missään tapauksessa piha ei saisi aiheuttaa stressiä – taas pakko leikata nurmikkoa – en jaksa enää. Isot puut ovat hyviä, koska nuorten taimien kasvaminen vie aikaa.

Kaikki maksaa, mutta pelkällä rahalla ei saa hyvää tulosta. Olisi hyvä tietää oman puutarhan kasvit, niiden vaatimukset ja kuinka isoksi ne kasvavat.

Kaikki elämässä muuttuu, myös pihassa. Tulee uusia ideoita, jotain on korjattava, jotain poistettava ja niin edelleen.

A ja O on pihan koko – on täysin eri juttu suunnitella 500, 5000 tai 50000 neliömetrin piha.

Puut ja pensaat

Luonnonmukaisuus on ensisijalla. Kannattaa hankkia ja istuttaa sellaista, mikä kestää Suomen olosuhteita eikä vaadi erikoishoitoa.  Jotkut ihailevat erikoisuuksia, mutta Hollannin taimistoilla kasvatetut taimet tarjoavat usein vain istutusriemua.

Havupuut ovat parhaita, sillä ne ovat kauniita läpi vuoden. Omia suosikkejani ovat tavallinen mänty, kuusi (ehkä kuusiaitana sittenkin!), siperianpihta (vaati erittäin vähin tilaa), harmaapihta, serbiankuusi, douglaskuusi, lehtikuusi ja kaikki katajat.

Lehtipuitakin pitäisi varmasti olla, mutta kannattaa ottaa huomion kuinka isoksi ne tulevat 20 tai 40 vuoden päästä.

Pensaista suosittelisin sellaisia, jotka kukkivat. Juhannusruusu, jasmiini, kurtturuusu, alppiruusu, pensashanhikki ja angervot (etenkin norjanangervo) ovat ihania läpi vuoden, ei vaan kukkiessa.

Kukat ja nurmikko

Ilman kukkia ja nurmikkoa ei yleensä voi puhua kauniista pihasta.

Nurmikko vaatii kyllä ruohonleikkurityötä, mutta jos kaikki on hyvin suunniteltu, se ei ole iso vaiva. Tarjolla on kuivuutta, varjoa tai polkemista kestäviä siemenseoksia.

Kukkia kannattaa istuttaa isoihin penkkeihin, lisäksi myös pensaita. Periaate on, että kukkiminen alkaa jopa maaliskuussa (lumikello ja jouluruusu) ja loppuu joulukuussa (pensashanhikki). Talven koristeena toimivat katajat ja kääpiömuotoiset kuuset ja männyt.

Suosikkini ovat sipulikukat. Esimerkiksi nurmikossa keväisin kukkivat krookukset ovat aika hienoja. Kun ruohonleikkuu alkaa, ne ovat lopettaneet kasvun.

Perennat vaativat enemmän huolta, mutta ei pelkillä kesäkukilla tavallisesti pärjää. Kesäkukkia kannattaa vaihtaa, jos joku lopettaa kukkimisen. Uusi lajike vaan tilalle.

Hedelmäpuut ja -pensaat

Minusta on hyvä, jos omasta pihasta on mahdollisuus saada omia omenoita ja marjoja. Vähintään yksi omenapuu voisi olla, siihen voi varttaa useampia lajikkeita, eli tehdä niin sanotun perheomenapuun. Yksi karviainen ja yksi viherherukka/mustaherukkakin ei olisi paha.

Viinirypäle tulee Suomessa yhä tutummaksi. Voi olla, että parinkymmenen vuoden päästä joka toisen omakotitalon eteläseinustalla on oma viiniköynnös. Lajikkeista aluksi on varmasti paras latvialainen Zilga, joka kestää 40 asteen pakkasen ja tuottaa satoa joka tapauksessa.

Kasvihuone

Kasvihuone jatkaa kasvikautta ja mahdollistaa monen vihanneksen (tomaatti, paprika) kasvatuksen. Jos on tilaa ja halua, suosittelisin isompaa ja kestävämpää kasvihuonetta, jossa voisi olla jopa vaativimpia viinirypäleen lajikkeita kasvamassa.

Kasvilava on unohdettu kasvihuoneen pikkuvariantti, mutta kannattaa ottaa uudestaan käyttöön.

Työkalut

Ilman kunnollisia työkaluja työnteko on vaikeaa, jos ei jopa mahdotonta. Vaihtoehtoja on tarjolla paljon ja se oikea voi olla vaikea löytää.

Ei ehkä kannata valita hyllyn halvinta, vaan turvautua tunnettuun merkkiin kuten Fiskarsiin tai Gardenaan. Mutta jokaiselle on paras juuri se, mikä tuntuu mukavalta, kevyeltä, terävältä ja kätevältä. Neuvoa saa Rautian myyjiltä Pälkäneellä ja ehkä myös naapureilta.

Kaunista kevättä ja kesää!

Raimo Saar
puutarhuri ja pihasuunnittelija