Pälkäneen seurakunnan lähetystyö käynnistyi vuonna 1858, kun torppari Erik Humaloja Sappeesta kokosi ensimmäisen lähetyskolehdin, 25 hopearuplaa.
Nykyään Pälkäneen seurakunta tekee lähetystyötä monella suunnalla: Seija Frearsin kautta Englannissa aasialaisten opiskelijoiden parissa, Mirja Himasen ja Mekonnen Mulatin kautta kuurojen parissa Etiopiassa, Etu-Aasiassa sekä Kodomo No Ie -lastenkodissa Japanissa.
Lisäksi seurakunta tukee Pilistveren ystävyysseurakuntaa Virossa, Pipliaseuran Lähi-idän raamattutyötä sekä Sanansaattajien Medialähetystyötä Turkissa, Japanissa ja Thaimaassa. Kerhojen kautta lähetystyötä tehdään myös Hosainanan kuurojen koulussa. Laitikkalan diakonipiirillä, Salmentaan diakoniapiirillä, Tehdään yhdessä piirillä on omia kummilapsia ja -oppilaita.
Pälkäneen pappilassa vietetään kahdesti vuodessa seuroja lähetyksen hyväksi. Perjantaina kello 18.30 alkavien seurojen tapahtumapaikan perinteet ovat vielä paljon lähetystyötä pidemmät.
Pälkäneen kirkkoherran pappila on sijainnut aina nykyisellä paikalla. Niin kauan kuin seurakunnassa on ollut oma pappi, hän on asunut nykyisellä tontilla – eli seurakunnan syntymävuodesta 1409 alkaen.
Nykyisen pappilan rakentamisesta päätti pitäjänkokous 29.12.1852. Rakennuspiirustukset ja kustannusarvion laati tamperelainen muurari E.J.Wennerqvist, joka toimi kaupungin rakennusmestarina. Työ annettiin 1350 ruplasta akaalaiselle rakennusmestari K.G.Grönlundille.
Perjantaina 24.7. kello 18.30 pappilassa (Pappilantie 29) alkavissa seuroissa ovat mukana kasvatustyönsihteeri Mauno Nivala Lahdesta, pastori Pentti Marttila Lähetysyhdistys Kylväjästä, pastori Mirja Lassila Tervakoskelta, kirkkoherra Jari Kemppainen ja kanttori Ritva Huomo. Kahvit juodaan lähetyksen hyväksi.
