Heinäkuun lopussa Pälkäneen pelloissa ja puutarhoissa kasvaa perunaa, maissia ja viinirypäleitä. Mikä niitä yhdistää? Ne kaikki ovat vieraslajeja, eivät tosin luontoon karanneita.
Peruna tuli Suomeen 200 vuotta, maissi 50 vuotta ja viinitaimet parikymmentä vuotta sitten. Viinitaimien tulon tekivät mahdolliseksi Amerikassa, Kanadassa ja Latviassa kehitetyt hybridilajikkeet, jotka kestävät jopa 40 asteen pakkasia. Eurooppalaisten aitoviinien kasvatus Suomessa ei vielä onnistu kovin hyvin, ehkä pitäisi odottaa vielä, että ilmasto lämpenee.
Henkilökohtaisesti epäillen syvästi, että ilmaston lämpeneminen riippuisi ihmisestä. Kaikki on sittenkin kiinni auringosta, valtamerien virtatauksista, tulivuorista ja asteroideista. Ihmisvaikutus voi tulla kysymyksen ehkä ydinaseiden massakäytön jälkeen.
Maapallon ilmasto on ollut joskus hyvin lämmin, sitten on seurannut jääkausi, taas lämmin ja taas viileneminen. Ihmisvaikutus on ollut hyvin pieni tai jopa olematon.
Yleinen käsitys on, että kaikki vieraslajit ovat pahoja ja niitä yritetään jopa poistaa kitkemällä. Lupiinia esimerkiksi. Tietysti yritykseksi se jää. Olisiko mahdollista tehdä lupiinista hyötykasvi?
Eläimistä pahoina tulokkaina pidetään amerikan-majaavaa, täplärapua, supikoiraa, rusakkoa ja vasta tullutta villisikaa. Ne eivät varmasti ole tietoisia, ettei niiden toivota leviävän, ne vain tarttuvat heille tarjottuun mahdollisuuteen.
Yksi erittäin hyvä esimerkki on uusi vasta ”itsekehittynyt” uusi laji – harmaaruskea citykani Helsingissä. Se pärjää aika hyvin kaupunkimaisemassa. Viimeinen sana on tietysti luonnolla, sillä on voima ja valta.
Peruskysymys on, mikä pitäisi ottaa lähtökohdaksi eli mihin vedetään viiva. Onko se dinosaurusten (200 miljoonaa vuotta), mammuttien (100 000 vuotta) vai ensimmäisten ihmisten aika (10 000 vuotta). Vai ehkä 200 tai 50 vuotta sitten?
Keitä ovat alkuasukaat? Onko havupuu kuusi (tullut 5000 vuotta sitten) vieraslaji vai perussuomalainen puu?
Ajan kuluessa kaikki on muuttunut, niin taimet, eläimet kuin ihmisetkin.
Kaikki täällä meidän maanpallolla muuttuu ja meidän ainoa tehtävä on kärryillä pysyminen. Tosin, saastuttaminen on pakko saada kuriin ja uudet energialähteet keksittävä nopeasti.
Ihminen ei välttämättä voi vaikuttaa ilmastoon, mutta valtioiden ja yhteiskunnan toimintaan kyllä. Pelkoa herättää Afrikasta ja monista ongelmallisista maista tulevien pakolaisten tulva. Onko se sitten sataprosenttisesti huono?
Tarvitsemme lisätyövoimaa ja ennen kaikkea uusia geenejä. Monikulttuurisuus on ehkä rikkaus – ei uhka.
Nykymaailmassa yleinen kieli on englanti. Jos yritämme kääntää kaikki ja kaikkialla EU-maissa 28 eri kielelle, on se mielestäni umpikuja. Ulospääsy on ottaa käyttöön joka puolella toisena kielenä englanti.
Vain kaksi maata vastustavat sitä jyrkästi: Ranska ja Venäjä. Ranskan kielen juna on jo mennyt ja ranskalaiset alkavat jo ymmärtää tosiasiat. Venäläisten neuvostoaikainen haave – kansojen väliseksi kieleksi venäjä – on ehkä pelkkä menneisyyden haave.
Maahanmuuttajat Suomeen? Tärkein ja ensimmäinen askel – suomen kielen opetus, sen jälkeen annetaan onki, eikä kalaa.
Raimo Saar
Kommentointi on suljettu.