Mökkikiinteistö

Luopioisten Osuuspankin toimitusjohtaja, varatuomari Sirpa Leppäkoski vastaa lakipalstalla lukijoiden lainopillisiin kysymyksiin. Kysymyksiä voi toimittaa osoitteeseen sirpa.leppakoski@op.fi.
Luopioisten Osuuspankin toimitusjohtaja, varatuomari Sirpa Leppäkoski vastaa lakipalstalla lukijoiden lainopillisiin kysymyksiin. Kysymyksiä voi toimittaa osoitteeseen sirpa.leppakoski@op.fi.

Lakipalsta

Olemme ystäväpariskunnan kanssa harkinneet yhteisen lomakiinteistön hankintaa. Meillä on harkinnassa loma-asumiseen tarkoitettu kiinteistö, jolla on vielä rakennusoikeutta jäljellä. Ajatuksemme on, että toinen perheistä asuu kiinteistöllä jo sijaitsevalla lomarakennuksella. Toinen perheistä rakentaa puolestaan uuden mökkirakennuksen.

Rannassa sijaitseva sauna ja ranta olisi tarkoitus pitää yhteisenä alueena. Minun perheeni haluaa pitää itsellään uuden, rakennettavan loma-asunnon.

Olemme myös sopineet, että rakentamiskustannukset tulevat täysin minun perheeni maksettavaksi. Koska perheeni maksaa yhteisestä hankinnasta rakentamisen vuoksi enemmän kuin ystäväpariskunnan perhe, haluaisimme, että myös viralliset asiakirjat osoittavat uuden mökin kuuluvan perheelleni. Miten voisimme toimia, että perheeni omistus uuteen mökkiin voidaan todeta?

 

Kiinteistön yhteisomistuksen ja omistuksen kohdistamisen tiettyyn rakennukseen voi ratkaista kahdella vaihtoehtoisella tavalla.

Toinen näistä tavoista on se, että kiinteistön omistajat laativat hallinnanjakosopimuksen.

Hallinnanjakosopimuksessa sovitaan, että kiinteistön toisen puoliosuuden omistajalla on oikeus hallita karttaan piirrettyä aluetta A ja sillä sijaitsevaa rakennusta. Toisella puoliosuuden omistajalla on oikeus hallinta toista karttaan piirrettyä aluetta B ja sillä sijaitsevaa rakennusta.

Sopimuksessa voidaan sopia, että yhteiseksi alueeksi jää ranta-alue, sauna ja muut mahdollisesti sovitut alueet kuten esimerkiksi parkkialue.

Hallinnanjakosopimus voi olla hyvin yksityiskohtainen. Siinä on hyvä sopia esimerkiksi kiinteistöstä aiheutuvista yhteisistä kuluista, sähköliittymän mahdollisesta jakautumisesta kustannuksineen rakennuksille. Myös huolto- ja kunnossapitovelvoitteista voidaan sopia hallinnanjakosopimuksessa.

Hallinnanjakosopimukset ovat hyvin yleisiä kaupunkien paritalorakentamisessa.

 

Toinen mahdollinen tapa ratkaista alueiden jakautuminen, on muodostaa ostettavasta kohteesta Kiinteistöosakeyhtiö. Tällöin kiinteistön ostajana ette toimi te henkilökohtaisesti, vaan rakennus ostetaan perustettavan kiinteistöosakeyhtiön nimiin.

Kun yhtiö perustetaan, te merkitsette ja siten omistatte ne osakkeet, jotka oikeuttavat uuden rakennuksen hallintaan. Ystäväpariskunta taas merkitsee itselleen ne osakkeet, jotka oikeuttavat vanhan rakennuksen hallintaan.

Tämä oikeus hallita tiettyä rakennusta omistamillaan osakkeilla vastaa asunto-osakeyhtiössä olevaa tietyn asunnon omistamista ja hallintaa. Asunto-osakeyhtiössäkin yhtiön osakkeet oikeuttavat hallinnoimaan tiettyä yhtiöjärjestyksessä mainittua huoneistoa.

Yhtiötä perustettaessa yhtiölle tulee laatia yhtiöjärjestys. Yhtiöjärjestyksessä on lain määräämien pakollisten seikkojen lisäksi hyvä määritellä kaikki ne pelisäännöt, joita haluatte noudattaa yhteisen omistuksen hoitamiseksi.

Yhtiöjärjestyksessä määritellään hoitovastike, jota omistajat maksavat kiinteistöosakeyhtiön juoksevien kulujen kattamiseksi. Lisäksi mahdollinen rahoitusvastike ja sen määräytyminen määritellään yhtiöjärjestyksessä.

Velvollisuus rahoitusvastikkeen maksamiseen syntyy, jos kiinteistöosakeyhtiö ottaa lainaa kiinteistön ostamiseksi eikä osakkaat maksa lainaa pois. Tällöin yhtiön lainasta maksettava lyhennys tulee osakkaiden maksettavaksi rahoitusvastikkeen kautta.

Yhtiöjärjestys antaa mahdollisuuden sopia myös esimerkiksi siitä, onko toisella oikeus lunastaa yhtiön osakkeet, jos toinen omistajista myy omistamansa osuuden täysin ulkopuoliselle omistajalle.

 

Hallinnanjakosopimuksella tai vaihtoehtoisesti kiinteistöosakeyhtiön yhtiöjärjestyksellä omistuksen hallinta saadaan jaettua haluamallanne tavoin. Samaan lopputulokseen hallinnan jakamisen ja sovittujen pelisääntöjen osalta päästään kummallakin sopimuksella.

Sopimukset eroavat toisistaan siten, että kiinteistöosakeyhtiön osalta yhtiön pitää pitää kirjanpitoa. Muutenkin hallinnolliset kustannukset ovat suuremmat kiinteistöosakeyhtiön osalta.

Koska kiinteistön omistajia ja hallinnan osalta jaettavia mökkejä on ainoastaan kaksi, lienee järkevintä toteuttaa hallinnanjako hallinnanjakosopimuksin.

Kommentointi on suljettu.