Jos joku saapui torstai-illan tilaisuuteen Aitoon Honkalaan näyttävän draaman toivossa, joutui pettymään. Illan aikana kuultiin toki muutamia puheenvuoroja, joissa verenpaineet ja äänenvoimakkuus kohosivat.
Tiedot muilla paikkakunnilla kärjistyneistä tilanteista saivat järjestäjät varautumaan muutamalla järjestyksenvalvojalla, jotka saivat keskittyä kahvitteluun. Kiihkeimmät netissä mesojat olivat tyypillisesti jääneet kotiin ruutujensa ääreen tai tyytyivät olemaan hiljaa.
Noin 150 paikalle tullutta saivat tuhdin paketin faktaa yleistilanteesta ja siitä, mitä turvapaikanhakijoiden majoittaminen Pälkäneelle tuo tullessaan. Alustuksia kuultiin kunnan, Suomen Punaisen Ristin ja poliisin edustajilta, jotka myös vastailivat yleisön kysymyksiin.
Yleisössä oltiin selkeästi sekä tulijoiden puolesta että vastaan. Monista kommenteista ilmeni pelkoa tulevaa kohtaan ja asian ympärillä pyörivän huhumyllyn aikaansaamia väärinkäsityksiä.
Asukkaat sijoittuvat Onkkaalaan ja Aitooseen
Kunnan hallintojohtaja Jarno Moisala toimi tilaisuuden puheenjohtajana ja valotti taustaa kertomalla, että kunnanhallitus päätti myönteisestä kannasta turvapaikanhakijaperheiden vastaanottamisesta Pälkäneelle ja valtuutti kunnanjohtajan hoitamaan asiaa edelleen.
Viranhaltijat ovat sopineet, että kunta luovuttaa käyttöön 18 vuokrakaksiota ja -kolmiota SPR:n Hämeen piirille, joka on asuntojen vuokralainen. Vuokrasopimukset tehdään marraskuun kolmannelta viikolta alkaen ja ensimmäiset asukkaat tulevat joulukuun alussa. Asuntojen kunnosta ja asumisen asianmukaisuudesta vastaa SPR.
Asunnoista puolet on kuntakeskuksessa Pälkäneentien varressa, toiset puolet Aitoossa Kotisuon ja Lemmittyläntien rivitaloissa.
Asunnot on tarkoitus kalustaa lahjoituskalustein ja -tarvikkein, joiden keräystä paikalliset SPR:n osastot ja organisoivat kovalla touhulla muiden aktiivien kanssa.
Kouluikäisten lasten opetus on suunniteltu keskitettävän Aitoon koululle ensi vuoden alusta alkaen.
Asukkaat vaihtuvat lupapäätösten myötä. Kun Muhammedin perhe saa oleskeluluvan, Ali perheineen muuttaa tilalle. Jos taas heidät käännytetään Irakiin, tulee kolmas perhe.
Vuokrataso on sama kuin muillekin asukkaille, mikä tietää noin 100 000 euron lisätuloa kunnalle vuodessa. Tieto turvapaikanhakijoiden tulosta on nostattanut pienimuotoisen myterin nettipalstoilla, kun jotkut ovat kokeneet tulleensa syrjityksi asuntoa hakiessaan. Pälkäneen Asuntotuotanto Oy:n toimitusjohtaja Jouni Kiviniemi vakuutti, että vielä vapaaksi jäävillä 12-15 asunnolla pystytään vastaamaan paikalliseen kysyntään.
Pälkäneellä odotellaan turvapaikkapäätöstä
Turvapaikanhakijoiden määrä räjähti käsiin tänä syksynä. Aiempana huippuvuonna 2009 tulijoita oli 6000, kun tänä vuonna on jo tullut yli nelinkertainen määrä. Ennusteet vuoden loppuun mennessä liikkuvat tällä hetkellä 30 000 – 35 000 tulijassa. Päivävauhti on nyt 100 ihmistä päivässä. Suurin tulva on Irakin, Somalian ja Afganistanin suunnilta.
Turvapaikkapäätöksen käsittely kesti viime vuonna noin 5 kuukautta. SPR:n Minna Jussilan mukaan voidaan vain arvailla, kuinka pitkäksi aika venähtää nykyisessä tilanteessa. Pälkäneelle ollaan sijoittamassa juuri niitä hakijoita, jotka odottavat turvapaikkahakemuksensa ratkaisua.
Kaivanto paisuu 500-paikkaiseksi transit-vastaanottokeskukseksi marraskuussa, kun sairaala tyhjenee potilaista lopullisesti. Sieltä hakijat siirretään alkutoimien jälkeen muihin keskuksiin odottamaan hakemuksensa käsittelyä.
Pälkäneelle muodostuu hajasijoitettu vastaanottokeskus, jossa asutaan itsenäisesti erillisissä asunnoissa eikä laitostyyppisissä yhteismajoituksissa. Lähin Pälkänettä vastaava keskus on Lammilla, jossa käytössä on 65 Hämeenlinnan kaupungilta vuokrattua asuntoa.
Jussilan mukaan vain harvat jäävät oleskeluluvan saatuaan asumaan pikkukuntiin. Ratkaisevia kriteerejä ovat työ- ja opiskelumahdollisuudet.
Kunta saa täyden korvauksen
Pälkäneen kunta ei maksa mitään keskuksesta koituvia kustannuksia. Raha tulee sisäministeriöstä SPR:n kautta,
eikä toimintaan käytetä myöskään SPR:n Nälkäpäiväkeräyksen tuottoja.
Kunta järjestää Aitoon kouluun valmistavan luokan opettajineen tulijoiden lapsille ja saa korvauksena oppilaskohtaisen valtionosuuden kaksinkertaisena. Pakettiin kuuluu opetus, matkat, oppimateriaali, ruokailu ja vanhempainillat.
Valmistavan opetuksen valtionosuuden laskentaperusteet muuttuvat vuodenvaihteessa. Kaksinkertaista korvausta maksetaan oppilaista, jotka ovat osallistuneet lukuvuoden aikana opetukseen yli kahdeksan kuukautta. 4–8 kuukautta opiskelleista valtionosuus on puolet pienempi eli sama kuin normaalioppilaista vuodessa. Alle neljän kuukauden mittaisesta jaksosta valtionosuutta ei makseta.
SPR ostaa paikkakunnalta mielellään äitiys- ja lastenneuvolapalvelut täydellä hinnalla.
Muita talousvaikutuksia ovat vuokrien lisäksi muun muassa asukkaiden ostokset paikallisista liikkeistä, mahdolliset terveyskeskuskäynnit, jotka korvataan täysimääräisinä ja liikenneyrittäjien saamat tulot.
Turvapaikanhakijoille annettavista käyttörahoista on liikkeellä monenlaista näkemystä. Totuus on, että Kaivannon tyyppisessä laitoksessa, jossa ruoka on ilmaista, käyttörahan määrä on 92,65 euroa henkeä kohti.
Pälkäneelle tulevien perheiden vanhemmat saavat noin 270 euroa ja lapset noin 180 euroa henkeä kohti, riippuen hieman perheen koosta. Summalla pitää ostaa ruoka, vaatteet, omat matkat, puhelinkulut ja muut arkitarpeet.
Kokonaiskulut valtiolle ovat jokseenkin 35 euroa vuorokaudessa henkeä kohti.
Kaikkea ei kannata uskoa
Vilkas yleisökeskustelu toi kuuluviin pälkäneläisten huolen siitä, miten oma ja läheisten turvallisuus pystytään takaamaan. Aitoon koulujen oppilaista kannettiin myös huolta.
SPR:n Jussila tyynnytteli kertomalla, että kuuden vuoden aikana on ongelmia ollut todella vähän. Poliisia on joskus tarvittu asukkaiden keskinäisiä nahinoita selvittämään, mutta esimerkiksi seksuaalirikoksia ei Hämeen keskuksissa ole koko aikana tullut ilmi.
Poliisin edustajan Virpi Kaltion mukaan keskukset eivät aiheuta heille lisäpartioinnin tarvetta. Heidän näkökulmastaan uhka kohdistuu enemmänkin ulkopuolelta majoitusyksiköihin.
Kaltio kehotti lukemaan ja kuuntelemaan kriittisesti toisten juttuja etenkin sosiaalisessa mediassa. Hän on asukastilaisuuksia kiertäessään todennut, että samat ihmiset kiertävät paikkakunnalta toiselle kertomassa hurjia tarinoita tekeytyen paikallisiksi asukkaiksi.
–Kokekaa mieluummin asiat itse, nähkää ja ajatelkaa itse, Kaltio neuvoi.
Vähätelläänkö ongelmia?
Vierasmaalaisten tapa tulla lähelle ihmisiä ja kosketella puhutti myös. Eräs rouva oli kuullut, että miehet olivat ympäröineet Kaivannossa bussia odottaneen työntekijän, joka oli kokenut tilanteen pelottavana.
– Meidän kulttuurissamme ihmisten reviiri on paljon laajempi kuin tiheästi asutuissa maissa. Suomalaiset eivät tykkää varsinkaan vieraiden liian lähelle tuppautumisesta. Kyse on kulttuurierosta, Kaltio tähdensi.
Jussila neuvoi ottamaan kännykän esiin, ottamaan kuvan ja sanomaan topakasti ”poliisi”-sanan, jos tilanne alkaa ahdistaa.
Ongelmien vähättelystä syyteltiin useammallakin suulla. Kaivannossa vapaaehtoistyötä tekevä Pirkko-Liisa Ollila vastasi syytöksiin kertomalla, että vähättelyyn ei ole ollut tarvetta.
– 15-vuotias pojantyttäreni on ollut mukanani. Tyttöä pelotti alussa, mutta pian hän totesi, että Kaivannon miehet ovat kauhean kilttejä ja ystävällisiä. Kaivantoon ei ole tarvinnut kertaakaan poliisin tulla pillit huutaen. Kertoisin heti, jos jotain pelon aihetta olisi ollut.
Osa väestä kiitteli kuntaa siitä, että saadaan vieraan kulttuurin edustajia paikkakunnalle. Kyseltiin, millaista apua paikalliset voisivat antaa vieraiden sopeuttamisessa uuteen ympäristöön.
Kysyttävää riitti tulijoiden perehdyttämisestä suomalaiseen kulttuuriin, naisen asemasta islamilaisissa yhteisöissä, järjestäytyneen rikollisuuden aiheuttamasta terroriuhasta, tulijoiden lähtömaista, tuberkuloosivaarasta ja avustuskeräysten järjestämisestä myös suomalaisten hyväksi.
Muutamat puheenvuorot palkittiin reippailla aplodeilla.
Kommentointi on suljettu.