Joulukuusi ruukussa tai pihapuuna

Joulukuusen tarkoitus on luoda tunnelmaa, on se sitten koristeiden, valojen tai kynttilöiden ja tuoksun kanssa tai vain siksi, että sen olemassaolokin on tärkeä.

Paljon on puhuttu, että ei saa käyttää metsäkuusta tai taimistossa kasvatettua, koska sen käyttöaika on vain viikko tai kaksi ja sitten se yksinkertaisesti hylätään tai poltetaan. Minun mielestäni sitten pitäisi luopua kukistakin, niiden käyttöaika on lähes sama. Mutta kukkia ei kuitenkaan kyseenalaisteta.

”Vihreiden” mielestä paras vaihtoehto on tietysti muovikuusi, jota saa käyttää monta vuotta. Onko se sitten todella vihreä ratkaisu? Öljyä menee, tehdaskulut, kuljetus Kiinasta, kauppakulut? Hyvä, kuluttaja maksaa sen kaiken. Mutta silti?

Tarjoan pikkuisen paremman vaihtoehdon – oma joulukuusi ruukussa tai pihassa.

Ruukussa joulukuusta on ollut myynnissä vuosia, mutta se ei ole suosittu, koska hinta on kalliimpi ja koko on pienempi. Jotkut ovat yrittäneet istuttaa sen keväällä pihalle, mutta usein se ei ole lähtenyt kasvamaan ja ihmiset ovat luulleet, että heitä on huijattu: ehkä kuusi ei ollutkaan elossa.

Syy on kuitenkin siinä, että ruukkukuusi on ollut ostaessa lepotilassa ja vietynä sisään se yksinkertaisesti luulee, että kevät on tullut ja lähtee nopeasti kasvamaan. Versot ja uudet juuret kehittyvät nopeasti. Tammikuun alussa vietynä pihalle tuoreet juuret ja versot eivät kestä pakkasta tai edes plusasteita, koska lämpötilaero on liian iso shokki. Juuret ovat erittäin herkkätuntoiset, tavallisesti kuusen juuren lämpötila luonnossa ei putoa yleensä alle -10 asteen.

Onko ongelmalle ratkaisua? On! Älä vie ruukussa oleva kuusta sisälle niin pitkäksi, että se rupeaa kasvamaan. Mikä on maksimiaika? Ei ole tieteellistä vastausta: ehkä pari yötä kerrallaan, sen jälkeen pihalle tai parvekkeelle ja taas takaisin.

Jos ruukkukuusi on ostettu, seuraa kysymys, mihin se keväällä istutettaan. Ehdottaisin vaihtoehtoa, että laitetaan se kasvamaan ruukussa (tarkista, ovatko reiät pohjassa riittävän isot) vaikka keskelle nurmikkoa. Seuraavana jouluna otetaan ulos, viedään jouluaattona sisään ja 26.12. yöksi tai pariksi taas pihalle. Kesällä on mahdollisuus kasvattaa (leikata, lannoittaa ja kastella) se itse niin hienoksi, että sellaista ei torilta edes saa. Ruukkua todennäköisesti on pakko vaihtaa isompaan tai jopa saaviin. Jos kuusi tulee nyt niin isoksi, että ei jaksa kantaa, on pakko istuttaa se vakituiselle paikalle tai myydä.

Pihalla kasvava joulukuusi on myös hyvä ratkaisu. Sitä saa koristaa valoilla, mutta ei ole estettä käyttää muitakin koristeita. Ainoa ongelma on, sitä ei saa viedä sisään. Mutta jos olohuoneen ikkunasta näkee hienosti koristetun kuusen, joulutunnelma on taattu. Lisäksi voi tuoda sisälle ruukkukuusen tai ostaa tavallisen kuusen tai käyttää muovikuusta.

Jos nyt tuo pihakuusi on tullut liian isoksi ja varjostaa pihaa, tarvitaan vain moottorisaha ja uusi tilalle, jos pihakuusi tuntuu olevan hyvä ratkaisu. Kaikissa kaupungeissa vaihdetaan puistikoissa puita, esimerkiksi kuuluisalla Champs Elisee´lla Pariisissa kymmenen vuoden välein. Myös metsähoidossa on tärkein väline moottorisaha. Puut ovat osa luontoa ja luonnossa on jokaisella oma elinikä. Loppuiässä olevasta puusta tulee vähemmän happoa kun nuoresta elinvoimaisesta. Pihapuulla on erittäin tärkeä rooli kotikonnun istutuksissa.

Joulupuuna käytetään eri puolella maailmaa aika monenlaisia puita, vain Pohjoismaissa käytetään tavallista kuusta. Kuusiakin on monta eri lajia, Suomessa on tunnettu mustakuusi, serbiankuusi sekä hopeakuusi. Yhä enemmän käytetään joulupuuna maassamme pihtoja. Niitä on hyvin monta eri lajia, mutta tunnetuin on siperianpihta. Pihdan neulaset eivät putoa ja ovat pienille lapsille hauskoja, koska ne eivät pistä.

Saksassa, mistä joulupuutavan luullaan saaneen alkunsa, käytetään yleensä pihtaa. Saksankielisissä joululauluissakin joulupuun nimi on Tannenbaum – eli pihta.

Kommentointi on suljettu.