Vello Salum syntyi 5.7.1933 Elistveressä. Vello Salumin isä August Johannes Salum oli ammatiltaan eläinlääkäri ja toimi kansanedustajana kaksi kautta. Perheen älymystöystäväpiiriin kuului myös pappeja. Vello muisteli, kuinka hän oli marssinut 3-vuotiaana poikasena keppi kädessä tomerana tuvan lattialla ja kylässä ollut pappi oli sanonut, että tuosta pojasta tulee piispa. Ei tullut piispaa, vaan tuli legendaarinen pappi. Vellon kerrotaan sanoneen joskus että ”suuret on puheet, mutta missä teot” ja ”sanasta miestä, sarvesta härkää”. Hän oli mies, joka toteutti unelmansa. Vellon elämän johtoajatus oli ”elämän tarkoituksen täytyy olla suurempi kuin elämä itse”.
Vello opiskeli ja työskenteli maanviljelyksen parissa, mutta aloitti uskonnon opiskelun aikana, jolloin teologisten aineiden opiskelu oli vähiten arvostettua valtion taholta. Papiksi Vello valmistui 1970 ja toimi pappina Amblassa, Järva-Madisessa ja Pilistveressä.
Vellolle oli itsenäisyysaate kaikki kaikessa. Käännekohdaksi Vellon elämässä osoittautui 9.5.1959, jolloin hän keräsi Põltsamalla kaikki punaliput ja laittoi paikalliseen jokeen likoomaan. Siitä seurasi ensimmäinen pakkohoitojakso ja työn loppuminen maataloudessa. Vuonna 1980 julkaistiin ulkomailla Vellon kirjoitus ”Kirkko ja kansa”, josta seurasi taas poliittinen vaino ja pakkohoitojakso. Vello oli perustamassa toisten samanmielisten kanssa ensimmäistä julkista ei-kommunistista puoluetta 20.8.1988 Pilistveren kirkossa. Puolueen nimeksi tuli Viron Kansallisen Itsenäisyyden Puolue eli ERSP.
Vello oli rakennuttamassa neljää kirkontornia (Põltsamaa, Ambla, Kursi, Pilistvere), sillä hänen mielestään kirkon piti myös näkyä kauas. Pilistveren kirkontorni kohoaa yli 70 metriin ja on maakirkkojen torneista korkein.
Vello rakennutti myös uuden, kauniin pappilan vanhan pappilan perustusten päälle. Lupa pappilan ja leirikeskuksen rakentamiseen heltisi vasta, kun Vello lupasi kaivattaa järviä Navestijokea apunaan käyttäen. Vello toteutti senkin hankkeensa.
Vellolle oli tärkeää, ettei unohdeta Viron kansalaisia, jotka joutuivat kärsimään kommunistien vainoa. Niinpä hän perusti ja rakennutti kommunistisen kansanmurhan uhrien muistomerkin Kivikangurin. Pappilassa on museo, jossa on kuvin ja sanoin kerrottu Viron kansan kärsimyksistä vainojen aikana.
Vellolle luonto oli hyvin tärkeä. Hän kasvatti pappilan ja kirkon pihassa sekä pellolla ruokaa ja silmäniloksi kukkasia. Saimmekin nykyiseltä kirkkoherralta Herman Kalmusilta Vellon kukkasipuleita laatikollisen ja toivomme, että narsissit kukkivat ensi keväänä eri puolilla puolella Pälkänettä Vellon muistoksi ja kertovat meille myös Jumalan rakkaudesta luotujaan kohtaan.
Meillä pälkäneläisillä on ollut ilo ja kunnia tuntea Vello ja saada tehdä yhteistyötä leirien, retkien ja juhlien merkeissä. Pälkäneläisten yhteydet Vello Salumiin ja Pilistveren kanssa alkoivat jo Neuvostoaikana v.1991 kulttuuri- ja nuorisosihteeri Kaija Turusen ja pastori Vesa Parikan toimesta. Siitä käynnistyi Pälkäneen ja Pilistveren ystävyysseurakuntatoiminta. Olemme saaneet seurata Pilistveren seurakunnan vaiheita ja kehitystä. Iloitsemme, että Vellon työ jatkuu kirkkoherra Hermann Kalmusin toimesta.
Hautaan siunaamisen toimitti Pilistveren kirkossa 10.12.2015 Viron arkkipiispa Urmas Viilma, avustajinaan eläkkeellä oleva arkkipiispa Andres Põder, piispa Joel Luhamets Tartosta ja n 30 pappia ympäri Viroa. Papit vuorollaan toimivat kunniavartiossa arkun äärellä. Siunaus tapahtui virolaiseen tapaan avoimen arkun äärellä. Jokainen paikalla ollut jätti jäähyväiset vuorotella arkun vierellä. Papisto kantoi parin kilometrin matkan arkun kalmistoon, jossa hauta luotiin umpeen, havutettiin ja laskettiin kukat. Parituntisessa muistotilaisuudessa pidettiin sen kestäessä koko ajan muistopuheita. Vello Salumia muisti mm. Viron eduskunta, maakunta, kaupunki, puolue, kirkko sekä seurakuntalaiset ja ystävät. Pälkäneen seurakunnan tervehdyksen viron kielellä toi Paula Eloranta.
Oli hieno asia saada saattaa Vello ystävä haudan lepoon ja nähdä totella puhutteleva hautaus perinteisin menoin! Toivomme Jumalan siunausta ja huolenpitoa Pilistverelle ja koko Eestin maalle.
Paula Eloranta
Kristel Muru-Tanila
Jari Kemppainen
