Parjatun betonikentän kääntöpuoli unohtuu

Olemme Humuspehtoorissa tottuneet vuosien varrella kylän ”kohujulkkiksen” maineeseen. Eikä siitä päästä nytkään. Kummasti löytyy asioista vain se negatiivinen puoli, vaikka näinä aikoina ehkä kannattaisi kaivaa vaikka tikulla niitä positiivisia puolia.

Olemme suunnitelleet nykyisen Pälkäneen toimipaikkamme viereen rakennettavaksi 20 000 neliömetrin aluetta betonimurskeesta. Kentällä on tarkoitus varastoida lavoja, puutavaraa, energiapuuta ja valmistaa multaa tarpeen mukaan savesta, hiekasta ja Humuspehtoorin valmiista tuotteista.

Ongelmaksi on muodostunut mahdollisesti aiottu mullanvalmistus, josta pelätään valuvan ravinteita vesistöön.

Multaa valmistetaan ympäri maakuntaa, suuriakin määriä, ylijäämämaista ja valmiista komposteista sekä turpeesta. Myös meidän tapauksessa valmis tuote vastaa nurmikkomultaa.

Kuinka monesta multakasasta yleensä ajatellaan syntyvän vesistöhuuhtoutumia? Pitäisikö kaikille maakunnan multakasoille hakea ympäristölupa, jonka saaminen kestää vuosia?

Kun mullanvalmistaja vastaanottaa kompostituotetta, joka on kompostoitu ympäristöluvan alaisissa oloissa, ei mullanvalmistaja tarvitse itse ympäristölupaa, sillä suurimmat käsiteltävät massamäärät ovat hiekka, turve ja rakennuskohteiden ylijäämämaat.

Kompostia mullan sekaan käytetään maksimissaan kolmannes. Näin on tarkoitus menetellä tässäkin tilanteessa, eli ravinnejae kompostoidaan entiseen tapaan asfaltoidulla kentällä. Kompostoinnin jälkeen tuote voidaan myydä toiselle mullantekijälle tai käyttää omassa valmistuksessa.

Tieasiasta mainittakoon, että yksityistiellä liikuttaessa toimitaan yksityistielain mukaisesti. Yrityksemme maksaa täysien ympäristölupatonnien mukaan yksiköityä korvausta tienkäytöstä. Se osuus ajosta, joka menee yksiköinnin yli, hoidetaan yksityistielain mukaan.

Betoni pulveroidaan kaivinkoneella 150 millimetrin kokoon syntykohteessa. Betonirakentamista säätelee asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maanrakentamisessa eli MARA-asetus. MARA-asetuksessa määritellään miten luvitetaan, kenelle tiedotetaan, millaista betonia saadaan käyttää sekä muut rakentamiseen liittyvät ehdot.

MARA- asetuksen mukaan toimenpideluvan rakentamiselle antaa kunnan rakennustarkastaja, jonka jälkeen ilmoituksen rekisteröi paikallinen ELY-keskus. Olemme mm. Janakkalassa toisessa kohteessa hyödyntäneen MARA-asetuksen mukaista menettelyä.

Asetuksella säädetään jätteiden käytöstä, jotta käyttökelpoiset jätevirrat saataisiin järkevämmin hyötykäyttöön.

Ajatellaan asiaa kunnan ja liiketoiminnan kantilta.

Betonitehtaille ylimääräisen betonin hävittäminen on ongelma, sitä syntyy aina, kun tehdas toimii, mutta vastaanottokohteita on vähän. Kaikki betoni menee yleensä rakentamiseen.

Purkukohteissa betonille on löydettävä vastaanottokohde. Mikäli kohdetta ei ole, ajetaan betoni kaatopaikalle, jätevero 50 euroa tonnilta ja kaatopaikan vastaanottomaksu sekä rahti päälle, yhteensä ehkä noin 150 e/tonni.

Purkukohteesta tulee mojova lasku esimerkiksi kunnalle, kun puretaan vanhoja kiinteistöjä. Maksupuoli jää sitten kuntalaisten harteille. Ehkä kannattaisi edistää sitten niitä edullisempia, järkeviä keinoja?

Meidän tapauksessa tarvitaan kaivinkoneyrittäjä valmistelemaan pohjatöitä ja vastaanottamaan betonia. Paikkakunnalta löytyy sopivia. Ehkä olisi myös töitä yhdelle kaverille lisää.

Muutenkin rakentaminen taitaa olla aika hiljaista näinä päivinä ja harvassa ovat kuljetusyrittäjät, jotka kehuisivat töiden paljoutta.

Entä se massojen kierrätys, suuri kiertotalous, josta ministeri Tiilikainenkin monesti on maininnut puheissaan? Jatkammeko kaatopaikkojen täyttöä vielä pitkäänkin? Eikö käyttökelpoinen, vaaraton aines tulisi käyttää hyödyksi järkevällä tavalla? Esimerkiksi lannat, betoni, metsäteollisuuden sivutuotteet, tiilimurska, soveltuvat tuhkat, puhtaat ylijäämämaat, jnejne.

Valitettavasti Pälkäneen kunta kärsii muuttotappiosta. Yrityksiä ja työpaikkoja saisi olla enemmän, jotta olisi halukkaita asukkaitakin. Kangasala vetää paljon paremmin, olemme ehkä vähän ”väliinputoajia” Tampereen ja Hämeenlinnan välissä. Onneksi kunta on herännyt asiaan, mutta suuria houkuttimia ei liene keksityn.

Heitän villin ajatuksen; olemme täällä Aukeasuolla melko syrjässä. Vieressä on vanha kaatopaikka, joten ehkä se kertoo jotain sijainnista. Meillä olisi täällä tilaa muille vastaaville yrittäjille, tai ei tarvitsisi olla edes saman alan yrittäjä, jotkin toiminnot vain tarvitsevat välimatkaa asutukseen.

On suunniteltu uutta tielinjaa ja liittymää Lahden tielle, siinä kulkisi isompikin liikenne. Kunnalla ei ole ylijäämämaiden hyötykäytölle paikkaa (niin, ehkä tässäkin kunnassa rakennetaan vielä joskus), eikä paikkaa pihojen risujen ja lehtien vastaanotolle.

Nämäkin toiminnot voitaisiin järjestää tänne metsään. Alueella ei ole kaavaa, mutta ehkä asian järjestäminen olisi halusta ja ilmapiiristä kiinni.

Valitettavasti ainaisella valituksella ja negatiivisella asenteella saadaan hyviinkin asioihin paskan maku. Eikä tätä viitsi oikein edes ääneen ehdottaa.

Toimipaikkaa hakevat yritykset karistavat Pälkäneen tomut jaloistaan ja siirtyvät muualle. Ja taas saa kuntalainen maksaa.

 

ystävällisin terveisin

tuore yrittäjä

Suvi Mantsinen

Humuspehtoori Oy

0504651191

Kommentit (2)

  1. Piilonsuolle Janakkalaan???

    ”Heitän villin ajatuksen; olemme täällä Aukeasuolla melko syrjässä. Vieressä on vanha kaatopaikka, joten ehkä se kertoo jotain sijainnista. Meillä olisi täällä tilaa muille vastaaville yrittäjille, tai ei tarvitsisi olla edes saman alan yrittäjä, jotkin toiminnot vain tarvitsevat välimatkaa asutukseen.”

    Viitataan välimatkaa asutukseen, mikä ei tule kyllä toteutumaan Piilonsuon hankkeessa, jos tulisi etenemään YVA-vaiheeseen. Asutusta on huomattava määrä, ja vielä lähellä mahdollisesti rakennettavaa käsittelyaluetta.

    On hyvä, että Humuspehtoorikin on samaa mieltä, että tällaiseen toimintaan vaaditaan etäisyyttä asutukseen.

    1M€ liikevaihdolla toimiva yritys ei tule ikinä tekemään tulosta niin paljon, kuin Piilonsuon läheisyydessä olevien kiinteistöjen arvo tulee laskemaan. Tämä olisi anteeksiantamaton ratkaisu, jos viranomaiset joskus päätyisivät luvan myöntämään. Onneksi ELY-keskuskin puuttui asiaan, ja pakotti hankkeen YVA-menettelyn piiriin. Muuten se olisi jollain ilveellä kunnassa ajettu läpi.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?