Pyynnistä

Viime kirjoituksessani käsittelin metsästyslain mukaista metsästysoikeutta ja sen siirtämistä kolmannelle. Tässä kirjoituksessa käsittelen metsästyslain pyyntiä koskevia määräyksiä.

Metsästyslaki jakaa eläimet riistaeläimiin ja rauhoittamattomiin eläimiin. Rauhoittamattomia eläimiä ovat muun muassa metsämyyrä, peltomyyrä, kotihiiri, varis ja harakka. Myös villiintyneeseen kissaan sovelletaan samoja säännöksiä kuin rauhoittamattomiin eläimiin.

Alueen tai rakennuksen omistajalla taikka haltijalla on oikeus pyydystää ja tappaa rauhoittamaton eläin vaikka varsinainen metsästysoikeus olisi luovutettu toiselle. Esimerkiksi talon vuokranneella asukkaalla on oikeus tapaa rauhoittamaton eläin, joka liikkuu vuokratulla alueella.

Riistaeläinten osalta säädökset ovat tiukempia. Riistaeläimiksi luokitellaan muun muassa villikani, metsäjänis, rusakko, susi, kettu, supikoira, saukko, minkki, norppa, hirvi, metsäpeura, tietyt hanhet ja sorsat.

Riistaeläinten pyyntiä kutsutaan laissa metsästykseksi. Riistaeläinten kannan suojelemiseksi metsästyksen vuotuista saalismäärää voidaan säädellä pyyntiluvin ja kiintiöin.

Metsästyslaki itsellään määrää hirvieläinten metsästyksen olevan pyyntiluvan alaista. Lain mukaan maa- ja metsätalousministeriö voi myös asetuksella säätää myös muiden riistaeläinten pyynnin luvan alaiseksi riistaeläinkannan säilyttämiseksi. Pyyntilupa tarvitaan myös euroopanmajavan, itämerennorpan ja peltopyyn metsästykseen.

Yleisin pyyntilupa on hirvenmetsästyslupa.

Pyyntiluvan riistaeläimen metsästykseen myöntää hakemuksesta riistainhoitopiiri. Lupaa myönnettäessä huolehditaan siitä, että eläinkanta ei metsästyksen johdosta vaarannu.

Hirvieläimen luvan myöntämisen edellytyksenä on, että luvanhakijalla on käytettävissään metsästykseen sopiva yhtenäinen alue. Hirven metsästyksessä metsästysalueen pinta-alan tulee lain mukaan olla vähintään 1 000 hehtaaria. Muiden hirvieläinten metsästyksessä pinta-alan tulee olla vähintään 500 hehtaaria.

Hakijan tulee pystyä esittämään metsästysoikeus alueella. Metsästysoikeus voidaan osoittaa esimerkiksi alueen lainhuudon osoittamalla omistusoikeudella tai metsästysvuokrasopimuksin (Metsästysoikeudesta kirjoitettiin Sydän-Hämeen Lehdessä 10.2.).

Samalle alueelle voidaan myöntää pyyntilupa vain yhden hakemuksen perusteella. Useammalla metsästysoikeuden haltijalla ei siten voi olla yhtäaikaista pyyntilupaa vireillä. Samassa hakemuksessa voi kuitenkin hakea pyyntilupaa useamman eläimen pyynnille.

Pyyntilupahakemuksessa tulee nimetä metsästykseen ampujina osallistuvat henkilöt. Lupahakemukseen liitettävä ampujaluettelo on alustava luettelo. Lupahakijan tulee kuitenkin varmistua siitä, että luettelon mukaiset ampujat antavat suostumuksena nimeämiseen. Lupahakemusta täytettäessä kannatta olla huolellinen. Huolimattomasti täytetty hakemus voi johtaa luvan hylkäämiseen.

Jos kaatunut hirvieläin on vahingoittunut tai sairas siten, että siitä enemmän kuin puolet on ihmisravinnoksi kelpaamatonta eikä vahingoittuminen ole johtunut pyyntiluvan saajasta, poliisi voi myöntää maksutta uuden pyyntiluvan vanhan luvan tilalle. Tällöin uutta riistanhoitopiiriin lupahakuprosessia ei tarvitse käynnistää.

Hirvieläimen pyyntiluvan saajan tulee nimetä metsästyksen johtaja. Metsästyksen johtajalle on asetettu tiettyjä velvollisuuksia ja oikeuksia.

Metsästyksen johtajan tärkeimpänä velvollisuutena on antaa määräyksiä metsästykseen osallistuville. Hän on vastuussa metsästyksen turvallisuudesta ja suunnittelee passipaikat siten, ettei ampumisessa aiheudu henkilövahinkoja. Määräysten antamistavasta ei ole säädöksiä, mutta suositeltavaa on, että määräykset annetaan kirjallisena.

Metsästyksen johtajan velvollisuutena ei ole tarkastaa metsästykseen osallistuvan henkilön ampuma-aseen hallussapitolupaa. Lupien voimassaolosta vastaa metsästykseen osallistuva itse. Metsästyksen johtajalla on oikeus (ei velvollisuutta) pyytää nähtäväksi riistanhoitomaksun ja ampumakokeen suorittamista koskevat asiakirjat.

Metsästyksen johtajalla on oikeus kieltää metsästykseen osallistuminen, jos metsästäjä ei näytä riistanhoitomaksua tai ampumakokeen suorittamista koskevaa asiakirjaa tai jos metsästyksen johtajan antamia määräyksiä ei noudateta.

Metsästys on metsästyslaissa säädeltyä toimintaa. Metsästyslain säädöksen rikkominen voi aiheuttaa sakkorangaistuksen ja vahingonkorvausvastuun.

Myös metsästyksen johtajan velvoitteiden laiminlyönti voi johtaa sakkorangaistukseen. Luvaton pyynti tai laittoman saliin kätkeminen on säädetty rikoslain alaiseksi rangaistavaksi teoksi.