Kaivannon vastaanottokeskus ja Herttualan ryhmäkoti ajetaan alas

Kaivannon vastaanottokeskus perustettiin syksyllä pikavauhtia. 390-paikkainen yksikkö ajetaan alas kesään mennessä.
Kaivannon vastaanottokeskus perustettiin syksyllä pikavauhtia. 390-paikkainen yksikkö ajetaan alas kesään mennessä.

Kaivannon vastaanottokeskus ajetaan alas toukokuun loppuun mennessä ja Herttualassa sijaitseva 14-paikkainen alaikäisten yksikkö kesäkuun loppuun mennessä. Maahanmuuttovirasto vähentää vastaanottokeskuspaikkoja kaikkiaan 7200:llä, koska turvapaikanhakijoiden määrä on vähentynyt nopeasti.

– Vastaanottokeskuksissa eri puolilla maata on tuhansia vapaita paikkoja, joiden ylläpitäminen on kallista. Kangasalan yksikön lakkauttamiseen vaikuttaa sekin, että Tampere on avaamassa Kauppiin suurenvastaanottokeskuksen, eikä kahta suurta yksikköä tarvita näin lähekkäin, SPR:n Hämeen piirin vastaanottokeskuksia johtava Minna Jussila sanoo.

SPR perusti vastaanottokeskuksen Kaivannon entiseen sairaalaan syksyllä, kun turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi nopeasti. Kahdessa vaiheessa käynnistetyssä keskuksessa on 390 paikkaa. Kaikki asukkaat ovat miehiä. Suurin osa heistä on paennut Irakin ja Afganistanin väkivaltaa.

SPR on vuokrannut sairaalarakennukset syksyyn saakka. Jos turvapaikanhakijamäärät kääntyisivät jälleen kasvuun, Kaivannon yksikön lakkautus voitaisiin perua nopeasti.

 

Pälkäneen perheasunnot jatkavat

Kevään ja kesän aikana lakkautettavista vastaanottokeskuspaikoista 5400 on SPR:n ylläpitämiä. Hämeen alueelta paikkoja vähennetään kaikkiaan 800:lla. Kaivannon lisäksi lakkautetaan 89-paikkainen Ruoveden Ruhalan yksikkö. Lahden Hennalasta sekä Mänttä-Vilppulasta lähtee molemmista sata paikkaa ja Lammilta 50 paikkaa.

Vastaanottokeskus työllistää Kangasalla 23 henkilöä. Lisäksi Kaivannossa toimii suuri joukko vapaaehtoisia.

– Vapaaehtoisten tarve ei lopu mihinkään. Heitä tarvitaan edelleen esimerkiksi Tampereella ja Pälkäneellä, Minna Jussila sanoo.

Pälkäneen kunta on vuokrannut SPR:lle kymmenen asuntoa Onkkaalasta ja kahdeksan Aitoosta. Lisäksi kunta järjestää turvapaikanhakijaperheiden lapsille valmentavaa koulutusta Aitoossa.

Pälkäne on toiminut Kaivannon vastaanottokeskuksen osana.

– Sitä ei ole vielä ratkaistu, liitetäänkö Pälkäne johonkin isompaan yksikköön vai jääkö se toimimaan itsenäisenä, Minna Jussila sanoo.

Seitsemän vuoden ajan vastaanottokeskusten kanssa toiminut Jussila on tottunut pikaisiin perustamis- ja lakkautuspäätöksiin.

– Henkilökunta ja vapaaehtoiset voivat kokea haikeutta ja pettymystä. He ovat tehneet työtään innolla. Lisäksi on myös inhimillinen puoli: monet ystävyyssuhteet uhkaavat katketa, kun asukkaat siirtyvät muualle.

Kaikkiaan maahanmuuttovirasto on lakkauttaa 33 vastaanottokeskusta. Lisäksi kymmenen keskuksen määräaikainen sopimus päättyy. Vähennysten jälkeen vastaanottokeskuksiin jää paikat noin 20 700 aikuiselle ja noin 1 700 alaikäiselle.

 

SPR reagoi kriisiin nopeasti

Maahanmuuttoviraston mukaan lakkautettavat yksiköt on arvioitu sellaisiksi, että niistä voidaan luopua, vaikka yksikkökohtaiset syyt lakkauttamisen taustalla ovatkin vaihdelleet. Turvapaikanhakijoita on saapunut maltillisesti alkuvuoden aikana, ja paikkoja on alkanut vapautua, kun turvapaikanhakijat lähtevät vapaaehtoisesti tai saavat päätöksiä.

Viraston mukaan vastaanottokeskusten majoituspaikkojen käyttöaste on tällä hetkellä 82 prosenttia, eikä vapaita paikkoja nähdä taloudellisesti järkevänä pitää tyhjillään.

Suomen Punainen Risti on osoittanut toimintakykynsä turvapaikan hakijoiden vyöryssä. SPR perusti puolessa vuodessa sata vastaanottokeskusta. Tällä hetkellä yli puolet vastaanottoyksiköistä on järjestön ylläpitämiä.

– Hyvä toimintavalmius, asiantuntemus ja vapaaehtoisverkosto mahdollistivat syksyllä sen, että pystyimme vastaamaan Maahanmuuttoviraston pyyntöihin nopeasti ja perustimme uusia vastaanottoyksiköitä todella kiivaalla tahdilla. Tätä valmiutta on rakennettu pitkään, ja jatkamme sen kehittämistä ja ylläpitoa, Suomen Punaisen Ristin järjestöjohtaja Marita Salo sanoo.

Syksystä alkaen yli 8 000 vapaaehtoista on toiminut erilaisissa turvapaikanhakijoihin liittyvissä tehtävissä.

– Tämä on ollut valtava ponnistus. Olemme todella kiitollisia jokaisen työntekijän ja vapaaehtoisen panoksesta. Vapaaehtoisten apua tarvitaan edelleen paljon, etenkin myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden kotoutumisen tukemiseen, Salo sanoo.

Syksyllä vapaaehtoisia tarvittiin auttamaan vastaanottoyksiköiden avaamisessa, majoitustilojen valmistelussa, ruoan jakelussa ja lahjoitusvaatteiden lajittelussa. Toiminnan vakiintuessa on korostunut vapaaehtoisten rooli turvapaikanhakijoiden arjessa: erilaisten kotoutumista tukevien kurssien ja kerhojen järjestämisessä sekä turvapaikanhakijoiden ystävinä.

 

Kommentointi on suljettu.