Kai Krohn sanoo, että tämän hetken eurooppalainen pakolaiskriisi muistuttaa kymmenen vuoden takaista, mutta nykyinen on laajempi ja leviää joka maahan. Siitä kirjoitetaan, koska kellään ei ole enää mahdollisuutta unohtaa.
– En sano, ettei maahanmuuton ongelmia pidä nähdä. Se on vaikea asia, mutta ihmisiä on pakko auttaa, hän tiivistää.
Krohn muistuttaa, että maahanmuutosta puhutaan usein liian yksipuolisesti. Ilmiö ei ole uusi eikä siitä pitäisi maalailla turhaan uhkatekijää.
– Olen itsekin sekä maahanmuuttajien jälkeläinen että sotapakolainen. Kun vuonna 1944 lähdimme Helsingistä Sisä-Suomen pommituksia pakoon, äitini piti loppumatkalla 2-vuotiasta siskoani pyykkikorissa päänsä päällä… Kun nyt katson näiden ihmisten kulkua, on vaikea tajuta, että olen joskus itse ollut samanlaisessa tilanteessa, Kai Krohn miettii.
Hän huomauttaa, että hänen isovanhempiensa vanhemmista ainakin puolet on kotoisin eri puolilta maailmaa, mutta se ei koskaan ole ollut perheelle eikä suvulle ongelma.
– Kyllä me olemme selvinneet täällä jokseenkin hyvin.
Ruotsin tiedemaailma hyötyy tulokkaista
Lääketieteellisen teknologian emeritusprofessori Kai Krohn sanoo, että maahanmuutto on sinänsä hyvä asia pitkään paikallaan seisoneessa yhteiskunnassa. Kautta historian kansojen sekoittuminen on raikastanut perimää ja lisännyt voimavaroja.
– Evoluution perustana on muuntuvuus. On aina hyvä että kansakunnan geneettinen materiaali muuntuu, Krohn muistuttaa.
Hän ihmettelee, miksi maahanmuuttajien mukanaan tuomia etuja ei käytettäisi hyväksi. Yhteen sopeutuminen hyödyttää muutenkin kuin geneettisesti.
– Ollaan kuin joen rannalla, johon pitkästä aikaa alkaa nousta lohia. Mutta meillä sanotaan, että mistäs niistä, kun on saatavana hyvää särkeä, hän vertaa.
Krohn kertoo seuranneensa aktiivisesti Ruotsin tiedemaailmaa, jossa tutkijoista suuri osa on maahanmuuttajia, monet nimenomaan arabimaista lähteneitä. Myös Suomesta lähtee jatkuvasti tutkijoita Ruotsiin, koska siellä tieteellisen tutkimustyön edellytykset ovat monin tavoin houkuttelevammat kuin kotimaassa.
– Ainakin ruotsalaisessa lääketieteessä tulokset puhuvat selvästi puolestaan siitä, miten paljon hyötyä kansainvälisyydestä on, Krohn toteaa.
Kommentointi on suljettu.