Pälkäne saa kesällä kunnian toimia kuvauspaikkana ensimmäiselle suomalaiselle pitkälle elokuvalle, jossa maahanmuuttajataustainen tekijä on keskeisessä luovassa roolissa. Heinäkuussa Pälkäneellä nimittäin kuvataan Samuli Valkaman ohjaama ja Somalian Mogadishussa syntyneen Khadar Ahmedin käsikirjoittama draamakomedia Saattokeikka.
Valkama kertoo kuulleensa Ahmedin käsikirjoituksesta useampaan otteeseen ennen kuin teksti lopulta päätyi hänen käsiinsä.
– Olen tuntenut Khadarin usemman vuoden, mutta silti yhteistyömme tässä elokuvassa alkoi monien sattumien kautta. En edes muista miten koko prosessi meni, mutta joka tapauksessa joskus käy niin, että kaikki loksahtaa yhtäkkiä paikoilleen. Niin kävi nytkin, ja yhteistyömme on sujunut todella hyvin, Valkama kertoo.
Vuonna 1981 syntynyt Ahmed muutti 16–vuotiaana perheensä kanssa Suomeen pakolaisena. Ahmed on elokuvakouluja käymätön itseoppinut käsikirjoittaja, joka on käsikirjoittanut elokuvat Kaupunkilaisia ja Me ei vietetä joulua. Ahmed on kertonut kierrelleensä kirjakauppoja ja kirjoittaneensa käsikirjoitusoppaista tärkeitä lauseita pieneen muistiinpanovihkoonsa.
– Khadarin kaikissa teksteissä esiintyy maahanmuuttajia, mutta yhteen teemaan tai julistamiseen keskittymisen sijaan ne käsittelevät yleisinhimillisempiä teemoja, Valkama kertoo.
Suomalaisjäärä kohtaa maahanmuuttajan
Ahmedin käsikirjoittama Saattokeikka kertoo 17–vuotiaasta Kamalista, joka on kurkkuaan myöten täynnä elämäänsä Suomessa. Hän unelmoi muutosta isänsä luo Nairobiin – ongelmana vain on se, ettei hänellä ole työtä eikä rahaa lentolippuun. Rahapulassa hän päätyy palkkiota vastaan ajamaan naapurin vanhan ”suomalaisjäärän” Veikon tämän kesämökille.
Veikko aikoo matkustaa mökilleen kuolemaan. Viimeisenä tekonaan hän haluaa antaa Kamalille opetuksen.
– Tarina kertoo näiden kahden henkilön yllättävästä ystävystymisestä, Valkama kertoo. – Vaikka leffassa käsitellään ennakkoluuloja ja suvaitsemattomuutta, on se perusluonteeltaan sellainen ”feel good road movie”. Pelkkää hauskuutta elokuva ei kuitenkaan ole, vaan se vakavoituu loppua kohden. Minulle on tärkeää, että elokuva myös koskettaa ja liikuttaa.
Valkama kuvailee Veikon olevan elämäänsä kyllästynyt suomalaisänkyrä, joka omien pettymystensä vuoksi vihaa kaikkea ja kaikkia.
Kamalin rooliin Valkama halusi tummaihoisen maahanmuuttajataustaisen, hyvää suomea puhuvan 16–23-vuotiaan nuoren miehen.
– Aluksi ajattelin, että Suomesta on vaikea löytää oikeanlaista henkilöä rooliin. Yllätyin kuitenkin positiivisesti, kun koekuvauksista löytyi monta hyvää vaihtoehtoa.
Lopulta rooliin valittiin henkilö, joka oli Valkaman mukaan tarpeeksi poikamainen.
– Ja koska kyseessä on amatöörinäyttelijä, piti näyttelijän luonteen olla melko lähellä hänen esittämänsä henkilöhahmon luonnetta.
Valkaman mukaan Suomeen on nousemassa maahanmuuttajataustaisten nuorten taiteilijoiden, esiintyjien ja viihdyttäjien sukupolvi.
– On hienoa, että saan elokuvallani olla osaltani tukemassa tätä kehitystä.
Avustajia haussa
Pälkäneellä sataa, kun Saattokeikan tekijäryhmä, kun Valkama, järjestäjä Kimi Seppänen, kuvaaja Anssi Leino ja lavastaja Antti Nikkinen, etsivät sopivia kuvauspaikkoja elokuvalle. Moni paikka on jo löytynyt, mutta vielä uupuu joitakin sopivan maaseutumaisia teitä ja metsämaisemia.
Valkamalle Pälkäne on tuttua seutua.
– Täällä on tullut pyörittyä aika paljon, koska kesämökkini sijaitsee lähellä Pälkänettä. Esimerkiksi kylänraitti on niin spesiaali paikka, että halusin ehdottomasti sen yhdeksi kuvauspaikaksi, Valkama kertoo.
Pälkäne on elokuvassa sen verran keskeinen paikka, että elokuvan seitsemänviikkoisista kuvauksista viisi viikkoa kuluu Pälkäneellä.
Yksi tärkeistä tapahtumapaikoista on ravintola Kostian Kievari. Elokuvassa se muuttuu hieman baarimaisemmaksi paikaksi, jossa Kamal kohtaa nuoren tytön.
– Kesällä pelattavia jalkapallon EM-kisoja hyödynnetään paljon kohtauksessa, Valkama mainitsee.
Paraikaa elokuvaan etsitään avustajia.
– Avustajana toimimiseen ei vaadita aiempaa esiintymiskokemusta tai aikaisempaa kokemusta repliikkirooleista. Mutta jos sellaista löytyy, siitä kannattaa hakiessa mainita.
Kaikin keinoin sisään rooliin
Ohjaajana Samuli Valkama tekee kaikkensa, jotta näyttelijät pääsevät mahdollisimman nopeasti ja syvällisesti kiinni rooleihinsa.
Esimerkiksi ennen Anna-Leena Härkösen romaaniin perustuvan Ei kiitos -elokuvan kuvaamista Samuli Valkama vei näyttelijät vierailulle hahmojensa koteihin. Hieman samaan tapaan toimitaan Saattokeikka-elokuvassa, jossa elokuvan työryhmä on tutustunut somalialaisuuteen vierailemalla Khadar Ahmedin luona.
– Olemme myös tavanneet Khadarin sukulaisia, jotka ovat kertoneet arjestaan ja elämästään. Teemme myös lukuharjoituksia ja tutkimme kohtauksia ennen kuvausten alkamista. Toki käsikirjoituksella ja näyttelijän omaehtoisella rooliin tutustumisella on iso merkityksensä hahmon eläväksi syntymiselle. Mutta ohjaaja on kuitenkin lopulta se, joka kantaa kokonaisuudessaan elokuvan onnistumisesta sen isoimman vastuun.
Kommentointi on suljettu.