– Palveluntuottajien määrä tulee kasvamaan, näin kävi Ruotsissakin, Pirkanmaan sote-projektijohtaja Jaakko Herrala vakuutti Mikkolan Navetalla keskiviikkoiltana järjestetyssä sote-illassa.
Paikalle saapuneet kuulijat olivat huolissaan terveyspalvelujen saatavuudesta Luopioisissa sote-uudistuksen jälkeen vuonna 2019. Ihan turhalta huoli ei Herralan esityksen valossa vaikuttanut.
Tilaisuuden puheenjohtajana toiminut Marjatta Stenius-Kaukonen mainitsi Sitran arviosta, jonka mukaan julkisista terveysasemista karsiutuu sote-uudistuksen myötä 40 prosenttia. Herrala vastasi kommenttiin lainsäädännön muuttuneen Sitran tutkimuksen jälkeen.
Säästöjä on kuitenkin valtakunnallisesti saatava jostain ja Herrala muistutti hallitusohjelmassa tavoiteltavan sosiaali- ja terveyspalveluiden kautta kolmen miljardin euron säästöjä.
– Sote-menot ovat kasvaneet vuosittain 2,4 prosenttia ja jatkossa ne saavat kasvaa vuositasolla vain 0,9 prosenttia, Herrala luetteli.
Keskiviikkoillan vilkkain keskustelu syntyi siitä, syntyisikö säästöjä terveysaseman lakkauttamisella. Palvelujen perässä tehtävät matkat muihin sote-keskuksiin luovat myös kustannuksia, mutta maksajana ei ehkä olisi maakuntahallinto, vaan edelleen Kela – ja kohonneen omavastuuosuuden vuoksi myös palvelun käyttäjä.
– 50 euron omavastuu edestakaisesta matkasta on monelle pienituloiselle jo nyt liian iso paukku, Stenius-Kaukonen sanoi.
Herrala painotti, että tavoitteena on asiantuntijuuden, ei asiakkaiden liikkuminen. Tämä toteutuu Luopioisten terveysasemalla osittain jo nyt. Toki esimerkiksi kaksi lääkäriä, sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja ovat aseman vakituista henkilökuntaa. Palvelujen tasoon tyytyväinen asiakaskunta haluaisi tilanteen jatkuvan ennallaan.
Leena Ilmola kysyi Mikkolan Navetan sote-illassa, miten sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjät on otettu mukaan uudistuksen valmisteluun.
Vaikuttamisen aika on nyt
Jaakko Herrala kannusti kuulijoita äänestämään maakuntavaaleissa yhtä ja samaa paikallista ehdokasta, jotta jonkinlainen ote ja vaikutusvalta asioihin säilyisi. Maakuntavaalit järjestetään tammikuussa 2018 presidentinvaalien yhteydessä.
– Maakuntavaltuustoon valittaneen Pirkanmaalla noin 80 henkilöä. Tällä hetkellä sosiaali- ja terveyspalveluista päättää maakunnan alueella kymmenkertainen määrä, noin 800 valtuutettua.
Ensimmäisiä sote-päätöksiä valtuusto tekee näillä näkymin jo kevään 2018 aikana eli vuoden kuluttua.
Maakuntavaltuusto ei kuitenkaan tee päätöksiä tyhjältä pöydältä, vaan sillä on käytössään parhaillaan tehtävä useiden eri työryhmien esivalmistelutyö sekä heinäkuussa aloittavan väliaikaisen maakuntahallinnon tulevat aikaansaannokset.
– Esivalmistelutyön väliraportit valmistuvat helmikuun loppuun mennessä ja loppuraportit toukokuun loppuun mennessä. Väliaikaishallinto valmistelee näiden pohjalta esityksiä tulevalle maakuntavaltuustolle, Stenius-Kaukonen muistutti.
Hänen mukaansa vaikuttamisen paikka on juuri nyt. Stenius-Kaukonen toimii itse Tampereen Diabetes-yhdistyksen sote-vastaavana ja on huolissaan siitä, ettei Pirkanmaalla esivalmistelua tekevissä ryhmissä ole lainkaan esimerkiksi diabeetikkojen edustajaa. He ovat paljon palveluja tarvitseva ryhmä ja heitä on alueella yli 36 000.
Yhdenvertainen palveluverkko
Sote-uudistuksen tavoitteena on Jaakko Herralan mukaan saada koko maahan yhdenvertainen palveluverkko. Joitakin palveluja, kuten elinsiirtoja, on tarjolla vain valtakunnallisesti. Toisaalta joitakin palveluja tuotetaan suoraan kotiin tai ainakin lähelle kotia. Väliin asettuvat palvelut, joita tarjotaan taajamissa, seudullisesti tai yhteistyöalueella.
– Meillä on sosiaali- ja terveyspalveluissa valtavat kiinteistömassat, jotka paljolti betonoivat toimintojen sijaintia, Herrala muistutti.
Sitä, mitä palveluja jatkossa saa lähellä kotia, ei ole uudistustyöryhmissä vielä mietitty. Yksi sote-uudistuksen uusista toimintamuodoista on sote-kioski.
– Kioski voi olla pelkkä mittauspiste ja toisaalta siellä voi olla hoitaja. jolta saa palvelu- tai omahoitoneuvoja.
Marjatta Stenius-Kaukonen toimi keskiviikkona Mikkolan Navetalla järjestetyn sote-illan puheenjohtajana.
Sote-keskuksille, joissa palveluja on enemmän tarjolla, on tulossa minimivaatimukset. Nämä määriteltäneen Herralan mukaan ministeriössä.
– Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus ovat valmisteilla olevassa lainsäädännössä ydinasioita, hän painotti.
Palveluja voi jatkossa olla saatavana myös digitaalisesti. Sote-uudistajien usko digitalisaatioon oli yksi kuulijoita askarruttaneista kysymyksistä.
– Ikäihmisille on olemassa antureita ja vaatteita, joiden perusteella vointia voidaan seurata ja tarvittaessa lähettää apua paikalle. Tavoitteena on tukea kotona asumista mahdollisimman pitkään, Herrala kertoi.
Marjatta Stenius-Kaukonen näytti esimerkin käsivarressa olevan verensokeria jatkuvasti mittaavan sensorin lukemisesta taskussa kulkevalla skannerilla. Kun hän liittää laitteen tietokoneeseen, tulokset ovat parilla napin painalluksella saman tien lääkärin ja diabeteshoitajan nähtävissä Valkeakosken aluesairaalassa. Laite on kerännyt lyhyessä ajassa jo tuhansia käyttäjiä.
Stenius-Kaukonen toi esiin kuitenkin myös Diabetes App Report -tutkimuksen, jonka mukaan vuoden 2013 lopussa vain prosentti diabeetikoista käytti hyväkseen älypuhelinsovelluksia. Vuoteen 2018 mennessä määrän ennustettiin tutkimuksessa kasvavan kahdeksaan prosenttiin.
Tilaisuudessa tuntui vallitsevan näkemys tekniikan huonosta soveltuvuudesta terveyspalvelujen monikäyttäjille, kuten esimerkiksi vanhuksille ja vammaisille.
Valinnanvapautta teoriassa
– Keskeistä tässä uudistuksessa on valinnanvapaus. Henkilö voi jatkossa valita vapaasti sote-keskuksensa ja sitä voi vaihtaa kerran vuodessa. Meille on tulossa monituottajamalli eli sekä julkisia että yksityisiä toimijoita, Herrala sanoi.
Valinnanvapaus ei kuitenkaan tehnyt kuulijoihin erityistä vaikutusta.
– Miten valita, kun ei ole, mistä valita, Päivi Loukamo kiteytti monen epäilyksen.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen monikäyttäjille valinnanvapaus voi olla myös haasteellista. Liikelaitoksiin onkin Herralan mukaan tulossa riippumattomia palveluneuvojia, jotka opastavat palveluntarjoajan valinnassa. Holhouksen alaisille tulee myös oma järjestelmänsä.
Sote-keskus saa maakuntahallinnolta perusmaksun sen käyttäjäksi kirjautuneiden asiakkaiden määrän ja etukäteen tiedossa olevan hoidon vaativuuden perusteella.
– Otetaanko sote-keskuksiin hoitoon vielä siinäkin vaiheessa, kun asiakas on jo käyttänyt niin sanotun henkilökohtaisen hoitobudjettinsa, yleisöstä tiedusteltiin.
Herrala vakuutti vastauksessaan, että ketään ei jätetä Suomessa hoitamatta.
Kesäasukkaista tulisi Luopioisten sote-keskukseen paljon lisää käyttäjiä, ja tätä mahdollisuutta tiedusteltiin yleisön joukosta. Väliaikainen sote-keskuksen muutos on mahdollinen, mutta tämä tulisi Herralan mukaan tehdä kaksi viikkoa etukäteen. Vaihtelevan sään perässä Luopioisissa poikkeavia kesäasukkaita tämä vaihtoehto palvelisi hieman kankeasti.
Yleisöstä esitettiin myös huoli siitä, käynnistääkö mahdollinen terveysaseman sulkeminen muidenkin palvelujen alasajon ja seudun näivettymisen.
Selkeää rauhoittavaa viestiä Herralan puheissa ei ollut kuultavissa. Hän vetosi sote-uudistuksen keskeneräisyyteen ja kiireeseen. Toisaalta hän korosti markkinaehtoisuutta ja mahdollisuutta uusien liiketoimintojen kehittymiseen.
Illan järjestäjinä olivat Luopioisten Diabeteskerho ja Kukkia-Seura.
Kangasalalainen Jaakko Herrala sai tilaisuuden järjestäjiltä Kukkia-paidan.
Sote-uudistuksen varsinainen ”uudistus” on valinnanvapaus. Asiakas saa valita sote-alueensa ja vaihtaa sitä kerran vuodessa. Muutoksista on ilmoitettava kahta viikkoa ennen. Tämähän on niin kuin entisessä Neuvostoliitossa.
Nykyaikaa olisi se, että asiakas kirjautuu välittömästi siihe sote-alueeseen jossa palvelua tarvitsee ja tietojärjestelmä hoitaa loput.
Sote-uudistuksen varsinainen ”uudistus” on valinnanvapaus. Asiakas saa valita sote-alueensa ja vaihtaa sitä kerran vuodessa. Muutoksista on ilmoitettava kahta viikkoa ennen. Tämähän on niin kuin entisessä Neuvostoliitossa.
Nykyaikaa olisi se, että asiakas kirjautuu välittömästi siihe sote-alueeseen jossa palvelua tarvitsee ja tietojärjestelmä hoitaa loput.
Sote ja kiire uhkaa Luopioisten Terveyskeskusta
Kiire on hyvä renki mutta huono isäntä. Projektien toteuttamisessa kiirettä kannattaa käyttää renkinä ja kirittäjänä. Koska maailma on täynnä keskeneräisiksi jääneitä projekteja, niin tosiasia on, että mitä nopeammin homma toteutusvaiheessa hoituu, sitä varmemmin valmista tulee. Tekemistä kuitenkin edeltää suunnittelu ja valmistelu, jonka laadusta ei kannata tinkiä!
Politiikassa yritysjohtamisen menetelmät eivät toimi. Tämän on saanut myös maamme hallitus huomata. Kiireellä eteenpäin ajetut ja usein täysin vailla valmistelua julkaistut konsulttien huumoriesitykset törmäävät nykyisin monenlaiseen vastustukseen. Tämä tarkoittaa sitä, että kyllä se demokratia vielä Suomessa toimii. Viisaus kun ei ole yhden ihmisen päässä vaan se ripoteltu pitkin kylän raittia. Hyvän poliittisen valmistelun tehtävä on ottaa kaikkien mielipiteet huomioon!
Esimerkkinä olemattomasta valmistelusta ja täydestä poliittisen toimintatapojen ymmärtämättömyydestä, voisi mainita Bernerin puuhastelut tie- ja liikenneverkko asioissa. Hanke, sen hulluimmassa muodossaan kaatui. Se vaati yhteistoimintaa, jossa puoluerajoilla ei enää ollut merkitystä, asia oli tärkein. Tämän kaltaisen asioihin vaikuttamisen mahdollistaa vain vapaa, riippumaton media, kaikissa sen muodoissaan ja käytettävissä olevien, monipuolisten tiedotusvälineiden ja sosiaalisen median avulla.
Luopioisten Sote-illasssa käsiteltiin jokaiselle Luopioislaiselle ennemmin tai myöhemmin eteen tulevaa asiaa, Luopioisten terveyskeskusta. Osallistujia oli kiitettävän paljon. Hyvä niin, koska nyt on oikea aika suurella joukolla sanoa mielipiteensä asiasta, kun siihen vielä on tilaisuus. Kuten maan tavaksi on tullut, myös Sote-uudistuksessa vauhti on kova ja hitaat jäävät yksin sairauksiensa kanssa kärsimään.
Pirkanmaan Sote-alueella on kuulemma liikaa toimipisteitä, joten niiden lukumäärää pitää tietysti karsia. Pääkallonpaikalta katsoen Luopioisten terveyskeskus on ensimmäisten lopetettavien joukossa. Tuliko kenellekään yllätyksenä? Jos nyt sieltä syrjäkylältä yksi terveyskeskus lopetetaan, niin eihän sitä edes kukaan huomaa. Jos käy niin että kylänväki viimein huomaa, niin se on sitten jo myöhäistä ja kyllä ne kuitenkin pian ovat hiljaa tai kuolevat.
Nykymaailmassa tarkoitus pyhittää keinot. Päämäärä on usein asetettu ennen kuin on edes tietoa mihin pitäisi pyrkiä. Tämä näkyy erityisesti uusien hankkeiden rahoitussuunnittelussa. Kaikki budjetit laaditaan tarkoituksella alakanttiin. Kustannuksia vähätellään ja mahdollisia säästöjä liioitellaan. Jos todelliset luvut julkaistaisi, niin niitä ei koskaan toteutettaisi siinä muodossa kuin ne on esitelty. Sotessa vaaditaan säätöjä heti, ja ajatusmalli on että säästöt syntyvät tietyllä tavalla, tämä esitetään itsestään selvyytenä, piste. Kylmä järki sanoo että säästöt syntyvät jos syntyvät ja silloin kun on niiden aika.
Soteillassa esitetty malli, jossa toteutuisi valinnan vapaus, ja joku Ampiainen perustaisi Luopioisiin toimipisteen olemassa olevan terveyskeskuksen lisäksi, on unelmointia. Voi se sen tehdä, vähäksi aikaa, nimittäin. Kun saa sillä verukkeella myös paljon rusinoita pulasta, eli suurista kasvukeskuksista helppoja asiakkaita itselleen. Luopioisissa toiminta loppuukin melko pian, kun helppoja ja halpoja asiakkaita ei olekaan. On vai ”vaikeita” ja ”hankalia”, jotka tulevat Ampiaiselle niin kalliiksi.
Kun jokin asia esitellään itsestään selvyytenä, se kannattaa ajatella kokonaan toisinpäin ja kääntää päälaelleen. Se avaa kummasti asiasta uusia näkökulmia, mukamas selvään asiaan. Kun säästöjä on saatava kiinteistöjä karsimalla, niin mitä jos lakkautettaisiin toimipisteitä sieltä missä niitä on eniten, eli suurista keskuksista. Sote-alueelle syntyy sillä lailla paljon säästöä. Ampiaiset varmasti hoitavat rusinoiden keruun, ja perustavat kilpaa uusia yksityisiä terveystaloja kaupunkeihin. Sote-alueen, eli lopulta yhteiskunnan tehtäväksi jäisi Luopioisten terveyskeskuksen ylläpitäminen. Näin syntyneillä säästöillä sen luulisi olevan helppoa, vaikka asiakkaat olisivatkin ”hankalia”.