– Palveluntuottajien määrä tulee kasvamaan, näin kävi Ruotsissakin, Pirkanmaan sote-projektijohtaja Jaakko Herrala vakuutti Mikkolan Navetalla keskiviikkoiltana järjestetyssä sote-illassa.
Paikalle saapuneet kuulijat olivat huolissaan terveyspalvelujen saatavuudesta Luopioisissa sote-uudistuksen jälkeen vuonna 2019. Ihan turhalta huoli ei Herralan esityksen valossa vaikuttanut.
Tilaisuuden puheenjohtajana toiminut Marjatta Stenius-Kaukonen mainitsi Sitran arviosta, jonka mukaan julkisista terveysasemista karsiutuu sote-uudistuksen myötä 40 prosenttia. Herrala vastasi kommenttiin lainsäädännön muuttuneen Sitran tutkimuksen jälkeen.
Säästöjä on kuitenkin valtakunnallisesti saatava jostain ja Herrala muistutti hallitusohjelmassa tavoiteltavan sosiaali- ja terveyspalveluiden kautta kolmen miljardin euron säästöjä.
– Sote-menot ovat kasvaneet vuosittain 2,4 prosenttia ja jatkossa ne saavat kasvaa vuositasolla vain 0,9 prosenttia, Herrala luetteli.
Keskiviikkoillan vilkkain keskustelu syntyi siitä, syntyisikö säästöjä terveysaseman lakkauttamisella. Palvelujen perässä tehtävät matkat muihin sote-keskuksiin luovat myös kustannuksia, mutta maksajana ei ehkä olisi maakuntahallinto, vaan edelleen Kela – ja kohonneen omavastuuosuuden vuoksi myös palvelun käyttäjä.
– 50 euron omavastuu edestakaisesta matkasta on monelle pienituloiselle jo nyt liian iso paukku, Stenius-Kaukonen sanoi.
Herrala painotti, että tavoitteena on asiantuntijuuden, ei asiakkaiden liikkuminen. Tämä toteutuu Luopioisten terveysasemalla osittain jo nyt. Toki esimerkiksi kaksi lääkäriä, sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja ovat aseman vakituista henkilökuntaa. Palvelujen tasoon tyytyväinen asiakaskunta haluaisi tilanteen jatkuvan ennallaan.
Vaikuttamisen aika on nyt
Jaakko Herrala kannusti kuulijoita äänestämään maakuntavaaleissa yhtä ja samaa paikallista ehdokasta, jotta jonkinlainen ote ja vaikutusvalta asioihin säilyisi. Maakuntavaalit järjestetään tammikuussa 2018 presidentinvaalien yhteydessä.
– Maakuntavaltuustoon valittaneen Pirkanmaalla noin 80 henkilöä. Tällä hetkellä sosiaali- ja terveyspalveluista päättää maakunnan alueella kymmenkertainen määrä, noin 800 valtuutettua.
Ensimmäisiä sote-päätöksiä valtuusto tekee näillä näkymin jo kevään 2018 aikana eli vuoden kuluttua.
Maakuntavaltuusto ei kuitenkaan tee päätöksiä tyhjältä pöydältä, vaan sillä on käytössään parhaillaan tehtävä useiden eri työryhmien esivalmistelutyö sekä heinäkuussa aloittavan väliaikaisen maakuntahallinnon tulevat aikaansaannokset.
– Esivalmistelutyön väliraportit valmistuvat helmikuun loppuun mennessä ja loppuraportit toukokuun loppuun mennessä. Väliaikaishallinto valmistelee näiden pohjalta esityksiä tulevalle maakuntavaltuustolle, Stenius-Kaukonen muistutti.
Hänen mukaansa vaikuttamisen paikka on juuri nyt. Stenius-Kaukonen toimii itse Tampereen Diabetes-yhdistyksen sote-vastaavana ja on huolissaan siitä, ettei Pirkanmaalla esivalmistelua tekevissä ryhmissä ole lainkaan esimerkiksi diabeetikkojen edustajaa. He ovat paljon palveluja tarvitseva ryhmä ja heitä on alueella yli 36 000.
Yhdenvertainen palveluverkko
Sote-uudistuksen tavoitteena on Jaakko Herralan mukaan saada koko maahan yhdenvertainen palveluverkko. Joitakin palveluja, kuten elinsiirtoja, on tarjolla vain valtakunnallisesti. Toisaalta joitakin palveluja tuotetaan suoraan kotiin tai ainakin lähelle kotia. Väliin asettuvat palvelut, joita tarjotaan taajamissa, seudullisesti tai yhteistyöalueella.
– Meillä on sosiaali- ja terveyspalveluissa valtavat kiinteistömassat, jotka paljolti betonoivat toimintojen sijaintia, Herrala muistutti.
Sitä, mitä palveluja jatkossa saa lähellä kotia, ei ole uudistustyöryhmissä vielä mietitty. Yksi sote-uudistuksen uusista toimintamuodoista on sote-kioski.
– Kioski voi olla pelkkä mittauspiste ja toisaalta siellä voi olla hoitaja. jolta saa palvelu- tai omahoitoneuvoja.
Sote-keskuksille, joissa palveluja on enemmän tarjolla, on tulossa minimivaatimukset. Nämä määriteltäneen Herralan mukaan ministeriössä.
– Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus ovat valmisteilla olevassa lainsäädännössä ydinasioita, hän painotti.
Palveluja voi jatkossa olla saatavana myös digitaalisesti. Sote-uudistajien usko digitalisaatioon oli yksi kuulijoita askarruttaneista kysymyksistä.
– Ikäihmisille on olemassa antureita ja vaatteita, joiden perusteella vointia voidaan seurata ja tarvittaessa lähettää apua paikalle. Tavoitteena on tukea kotona asumista mahdollisimman pitkään, Herrala kertoi.
Marjatta Stenius-Kaukonen näytti esimerkin käsivarressa olevan verensokeria jatkuvasti mittaavan sensorin lukemisesta taskussa kulkevalla skannerilla. Kun hän liittää laitteen tietokoneeseen, tulokset ovat parilla napin painalluksella saman tien lääkärin ja diabeteshoitajan nähtävissä Valkeakosken aluesairaalassa. Laite on kerännyt lyhyessä ajassa jo tuhansia käyttäjiä.
Stenius-Kaukonen toi esiin kuitenkin myös Diabetes App Report -tutkimuksen, jonka mukaan vuoden 2013 lopussa vain prosentti diabeetikoista käytti hyväkseen älypuhelinsovelluksia. Vuoteen 2018 mennessä määrän ennustettiin tutkimuksessa kasvavan kahdeksaan prosenttiin.
Tilaisuudessa tuntui vallitsevan näkemys tekniikan huonosta soveltuvuudesta terveyspalvelujen monikäyttäjille, kuten esimerkiksi vanhuksille ja vammaisille.
Valinnanvapautta teoriassa
– Keskeistä tässä uudistuksessa on valinnanvapaus. Henkilö voi jatkossa valita vapaasti sote-keskuksensa ja sitä voi vaihtaa kerran vuodessa. Meille on tulossa monituottajamalli eli sekä julkisia että yksityisiä toimijoita, Herrala sanoi.
Valinnanvapaus ei kuitenkaan tehnyt kuulijoihin erityistä vaikutusta.
– Miten valita, kun ei ole, mistä valita, Päivi Loukamo kiteytti monen epäilyksen.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen monikäyttäjille valinnanvapaus voi olla myös haasteellista. Liikelaitoksiin onkin Herralan mukaan tulossa riippumattomia palveluneuvojia, jotka opastavat palveluntarjoajan valinnassa. Holhouksen alaisille tulee myös oma järjestelmänsä.
Sote-keskus saa maakuntahallinnolta perusmaksun sen käyttäjäksi kirjautuneiden asiakkaiden määrän ja etukäteen tiedossa olevan hoidon vaativuuden perusteella.
– Otetaanko sote-keskuksiin hoitoon vielä siinäkin vaiheessa, kun asiakas on jo käyttänyt niin sanotun henkilökohtaisen hoitobudjettinsa, yleisöstä tiedusteltiin.
Herrala vakuutti vastauksessaan, että ketään ei jätetä Suomessa hoitamatta.
Kesäasukkaista tulisi Luopioisten sote-keskukseen paljon lisää käyttäjiä, ja tätä mahdollisuutta tiedusteltiin yleisön joukosta. Väliaikainen sote-keskuksen muutos on mahdollinen, mutta tämä tulisi Herralan mukaan tehdä kaksi viikkoa etukäteen. Vaihtelevan sään perässä Luopioisissa poikkeavia kesäasukkaita tämä vaihtoehto palvelisi hieman kankeasti.
Yleisöstä esitettiin myös huoli siitä, käynnistääkö mahdollinen terveysaseman sulkeminen muidenkin palvelujen alasajon ja seudun näivettymisen.
Selkeää rauhoittavaa viestiä Herralan puheissa ei ollut kuultavissa. Hän vetosi sote-uudistuksen keskeneräisyyteen ja kiireeseen. Toisaalta hän korosti markkinaehtoisuutta ja mahdollisuutta uusien liiketoimintojen kehittymiseen.
Illan järjestäjinä olivat Luopioisten Diabeteskerho ja Kukkia-Seura.
Kommentointi on suljettu.