Agricolan päivänä Mikael Agricolan messu

Mikael Agricolan messu toimitetaan Palmusunnuntaina ja Agricolan päivänä 9.4 kello 10 Luopioisten kirkossa. Pälkäneen kirkkokuoro toimii kanttori Ritva Huomon johdolla esilaulajana, ja pappeina ovat Jari Kemppainen ja Janne Vesto. Messu on Reformaatio 500- ja Suomi 100-tapahtuma.

Mikael Agricola oli oman aikansa lahjakkaimpia suomalaisia. Hänellä oli poikkeuksellisen korkea koulutus ja näkyvä yhteiskunnallinen asema. Hänen elämäntyönsä johtavana periaatteena oli suomalaisen ja suomenkielisen hengellisen ja kirkollisen elämän kehittäminen. Tästä syystä hänen jälkivaikutuksensa on ollut merkittävä ja tuntuu vielä tänäänkin

Agricolan ura ajoittuu samoihin aikoihin uskonpuhdistuksen leviämisen kanssa. Opiskellessaan Wittenbergissä hän tutustui uskonpuhdistuksen ajatuksiin ja ilmeisesti itse Martin Lutheriinkin. Agricola olikin keskeisellä paikalla rakentamassa Suomeen luterilaista kirkkoa. Agricola toimi ensin piispan palveluksessa, sitten Turun koulun rehtorina ja lopuksi Turun piispana. Pälkäne oli Agricolan palkkapitäjä.

Luterilaisen reformaation kantavia ajatuksia oli kansankielen ottaminen käyttöön jumalanpalveluksissa ja kirkollisissa toimituksissa. Latinasta luopuminen pakotti julkaisemaan keskeistä uskonnollista kirjallisuutta kansan omalla kielellä. Ruotsin valtakunnassa näitä kieliä olivat ruotsi ja suomi.

Ruotsissa ensimmäisen kansankielisen messun laati Olaus Petri vuonna 1529, ja Then Swenska Messan painettiin vuonna 1531. Suomen puolella suomenkielisiä jumalanpalveluksia alettiin ilmeisesti järjestää vuodesta 1537 alkaen ainakin Turun tuomiokirkossa ja mahdollisuuksien mukaan myös muissa seurakunnissa. Apuneuvoina käytettiin käsikirjoituksia tai improvisoituja käännöksiä siihen asti, kunnes Mikael Agricolan Messu ilmestyi painosta.

Vanhin suomeksi painettu messukirja oli Mikael Agricolan toimittama Messu eli Herran Echtolinen, joka valmistui Tukholmassa vuonna 1549. Sen perustana oli vuoden 1548 ruotsalainen messukirja, jota se ei kuitenkaan noudattanut aivan tarkasti. Agricolan messukaavan loppuun on lisätty joukko raamatullisia lukukappaleita ja yleinen kirkkorukous eli litania.