Rakennusten alipaine aiheuttaa homehtumista

Maassamme on joka puolella valtavan suuri homeongelma. Monet rakennukset ovat homeen saastuttamia, jonka seurauksena ihmisiä sairastuu ja syyllisiä etsitään. Lapset sairastuvat, opettajat ovat sairaslomalla ja työpaikoilla voidaan huonosti. Monille aiheutuu pysyvä vamma, allergisuus homeelle.

Suomessa on viimeiset vuosikymmenet rakennettu rakennusten ilmastointi niin, että tulo- ja poistoilmamäärät eivät ole tasapainossa, vaan rakennukset ovat alipaineisia. Rakennuksesta poistetaan enemmän ilmaa kuin sinne toimitetaan erilaisilla laitteilla tai aukoilla. Näin on synnytetty jatkuva alipaine huonetiloihin. Puuttuva ilma kiskotaan rakennukseen sieltä, mistä se sattuu sisään pääsemään.

Ilmaa tulee erilaisista raoista, rakennustyön huolimattomuuden vuoksi rakenteisiin jääneistä aukoista. Kylmää ilmaa virtaa niistä sisäänpäin, koska ei ole järjestetty kunnollista tuloilmasysteemiä.

On aivan luonnollista, että ilmanpaineet pyrkivät tasaantumaan. Ulkona ilmanpaine vaihtelee säiden mukaan, jolloin myös rakennuksen sisälle tarvittava ilmamäärä vaihtelee. Poistoilmakoneet käyvät yleensä kuitenkin samalla teholla säästä riippumatta ja siten alipainekin vaihtelee.

Lämmin ilma pyrkii rakennuksesta ulospäin. Lämpötilaerot ja ilmamäärät pyrkivät tasaantumaan aina luonnonlakien mukaan. Lämmin ilma sisältää aina enemmän kosteutta kuin kylmä ilma. Kun lämmin ilma jäähtyy, niin sen sisältämä kosteus tiivistyy jonnekin. Mikäli tiivistyminen tapahtuu rakennuksen rakenteessa, kuten seinän sisäosissa, kosteus jää sinne.

Kun kaksi ilmavirtaa, kylmä ja lämmin, kohtaavat toisensa rakenteen sisällä, syntyy törmäyskohtaan kosteuden tiivistymä. Jos tilanne jatkuu pitkään, näihin kohtiin syntyy hometta, joka kasvaa ja leviää myös muualle.

Näin on saatu kasvatettua hyvä homekasvusto ja ilman virratessa edelleen enimmäkseen sisäänpäin, homeitiöt kulkeutuvat sisäilmaan. Ihmisten sairastuvat varmasti, sillä jatkuvaa homealtistusta ei kestä kukaan montaa vuotta. Homeallergisuudesta ei pääse yleensä koskaan eroon, vaan siitä saa pysyvän vamman elimistöönsä.

 

Toinen syy siihen, miksi sisäilman kosteus jää rakenteisiin, on alipaineen aiheuttaman kosteuden väärä tiivistymiskohta. Kun huoneessa on alipainetta, pyrkivät sisäilman sisältämä lämpö ja kosteus ulospäin myös rakennusmateriaalien läpi, imeytymällä materiaalissa lämpimästä kylmempään päin. Näin käy kaikissa materiaaleissa ja rakenteissa.

Tiiviit muovit tms. eivät läpäise juurikaan kosteutta, vaan kosteus jää rakenteeseen muovin sisäpinnan puolelle. Lähes kaikki muut materiaalit läpäisevät kosteutta hiljalleen kylmempään suuntaan eli ulospäin. Tämä on oikea rakennuksen kosteuden käyttäytymisprosessi. Rakenteen kuuluisi ”hengittää” tällä tavoin, kuten esimerkiksi hirsirakennukset tekevät.

Alipaine heikentää ja jopa estää kosteuden luonnollisen siirtymisprosessin kohti ulkopintaa. Rakenteisiin, jopa seiniin, yläpohjiin ja lattiarakenteisiin, tiivistyy kosteutta ja jää siihen pysyvästi. Vettä voi kertyä niin paljon, että sinne saattaa muodostua hometta.

 

Kosteus pitää aina pyrkiä saattamaan tavalla tai toisella ulkoilmaan. Rakenteen tulee ”harventua” ulospäin mennessä. Rakenne ei saa koskaan olla tiiviimpi ulkopinnastaan kuin sisäpinnastaan. Monissa rakenteissa on virheellisesti jokin tiivis kohta, joka estää kosteuden kulkeutumisen ulkopintaan tai sen lähelle. Siten rakenteen kuivuminen estyy ja homehtuminen on varmaa.

Kosteuden ollessa lähellä ulkopintaa, esimerkiksi ulkoverhouksen takana, se haihtuu siitä sopivan sään tullessa. Tuulinen kevätsää kuivattaa parhaiten rakennukset. Syksyllä jatkuvissa sateissa rakenteet kostuvat, mutta jos rakenne kuivaa välillä, niin se sietää myös kostumisen silloin tällöin ilman homehtumista.

Kosteus on siis saatava siirtymään ulkoilmaan. Siinä asiassa ei voi tehdä koskaan kompromisseja. Kosteuden siirtymistä voidaan tehostaa ylipaineella. Se hieman ”työntää” kosteutta kohti ulkopintaa. Alipaine ”imee” kosteuden sisäpinnan lähelle ja estää kuivumista.

Usein rakennuksissa on paljon muita rakennusvirheitä. Katto vuotaa, putkistot ovat huonosti eristetty, on tiiviitä maalauksia ja pinnoitteita ulkopinnassa jne.  Yleisin syy on kuitenkin väärä ilmastointisysteemi.

 

Miten voimme elää homehtuneessa rakennuksessa?

Ensin laitamme rakennuksen ilmavaihdon tasapaineiseksi. Se onnistuu helposti avaamalla ikkunoita raolleen puhtaimmissa huoneissa ja annetaan ilman virrata kohti likaisempia tiloja. Ilman tulee kulkea esimerkiksi makuuhuoneesta vessoihin ja keittiöihin päin.

Kun avaamme ikkunat, ilman alipaineinen vuotoilmiö loppuu, jolloin syntyy ilmamäärien suhteen tasapaine.  Ei ole enää imua sisäänpäin, eikä ilmavirta kuljeta hometta sisäänpäin.

On muistettava, että tasapaineisuus on oltava jatkuvasti, eikä ikkunoita tai muita ilmaukkoja saa sulkea välillä. Jos niin teemme, tulee homeinen ilma taas sisään. Lyhytkin alipaineisuus tuo homeen takaisin sisälle ja terveysongelmat jatkuvat.

Seuraavaksi puhdistamme ilmastointikanavat ja -koneet. Niissä voi olla vuosikymmenten liat kanavien seinämillä sekä kasvaa erilaisia homeita ja muita mikrobeja. Niitä me puhallamme huoneisiimme. Yleensä ei välitetä puhdistaa edes tuloilmakoneiden suodattimia, puhumattakaan kanavistosta. Kanavien puhdistus vaatiikin alan osaajia laitteineen. Kemiallisia pesuaineita ei saa käyttää, vaan höyry ja likaisen veden hyvä imurointi riittävät.

Seuraavaksi siivoamme huoneet sisältä huolellisesti. Kaikki sisäpinnat pestään höyryllä ja maalataan tarvittaessa uudelleen myrkyttömillä maaleilla. Huonekalut voidaan puhdistaa pesemällä tai otsonoimailla ne jossakin muussa tilassa kuin siellä missä niitä käytetään. Otsonoinnin jälkeen tarvitaan huolellinen pyyhintä, jotta kuolleet homeitiöt saadaan pois huonekalujen pinnoilta.

Ilmastointijärjestelmien puhdistuksen jälkeen voimme säätää tuloilmakoneet tuottamaan aina enemmän ilmaa kuin mitä sieltä poistetaan. Näin saadaan rakennukseen jatkuva lievä ylipaine. Ylipaine estää rakenteissa olevan homekasvuston itiöiden tulemisen sisäilmaan ja homeisia rakennuksia voidaan käyttää turvallisesti. Ei olekaan kiire tehdä suuria remontteja vaan isot korjaukset voidaan jaksottaa tarpeen ja maksukyvyn mukaan myöhemmäksi.

Ilmastointilaitteiden puhdistuksella ja laitteiden ohjauksen korjauksella saadaan varmasti puhdas ilma ihmisten käyttöön. Tilanne paranee vielä jos sisätilat puhdistetaan huolellisesti. Näin saamme aiemmin pilalla olevista rakennuksista käyttökelpoisia pienin kustannuksin.

Käytännössä on tietenkin monenlaisia rakennuksia erilaisine ongelmineen. On monta kerrosta, on puuta, betonia, on erilaisia kosteuskuormia sisätiloissa. Ongelmat on selvitettävä tapaus kerrallaan. Perussyy on kuitenkin edellä kerrottu alipaineen aiheuttama homehtuminen ja sen tuomat laajat ongelmat.

 

Homehtumisen syiden selvittäminen vaatisi kunnollista tutkimustoimintaa.

Vaikka ongelma on suuri, ei homehtumisen syitä ole tutkittu perusteellisesti. Asian selvittämisen pelätään tuovan esille monenlaisia rakennusvirheitä.

Rakennusalan ihmiset ovat sitä mieltä, että ylipaine siirtää kosteutta enemmän rakenteeseen jolloin rakennus saattaa homehtua vielä pahemmin. Näin varmaan käykin, jos rakenteet eivät ole oikein tehdyt. Emme varmasti tiedä mitä tapahtuu ylipaineen vuoksi, kostuvatko seinät ja kuivuvatko ne, sillä yhtään selvitystä tai koerakennusta ylipaineisesta tai tasapaineisesta rakennuksesta ei ole olemassa. Tarvitaan kunnollinen tutkimus- ja koerakennushanke tätä varten. Jos sillä selviää todellinen syy homehtumiselle, on koehanke erityisen yleishyödyllinen.

Rakennusalan ammatillisista näkemyksistä ja kehitysrahoituksen epäkohdista johtuen homehtumisen tätä syytä ei ole tutkittu. Rakennusala ei rahoita eikä halua kokeilla asiaa, koska siinä astutaan liian monien varpaille. Alipaine on ollut vallitseva käytäntö ja viranomaisten vaatima menettely ja näiden käsitysten muuttaminen on vaikeaa. Mikäli vanhat käytännöt osoittautuisivat vääriksi, sen jälkeen syyllisiä haettaisiin joka puolelta.

On hirvittävää, että rakennusala asettaa rakennusten mahdolliset riskit etusijalle. Homehtuneiden rakennusten seinien suojelua pidetään tärkeämpänä kuin rakennusten käyttäjien terveyttä, ihmisten sairastumisesta ei ole niin väliä. Sairastuneiden tulevat jatkossa nostamaan kanteita selvittääkseen kuka on tilanteesta vastuussa.

Kumpaa pitää suojella, lasten terveyttä vai homeisten rakennusten seiniä?

 

Kysyy

Reino Mantsinen

Pälkäne

 

Yksi kommentti

  1. Mika

    Nyt ei ole Mantsinen ollut rakennusfysiikan, tai no, fysiikan oppitunneilla hereillä. Ehkä juuri tuollainen väärään uskomukseen pohjautuva ajattelu yhdessä tietämättömyyden kanssa ovat suurin syy siihen, miksi homeongelmista kärsitään.

    Vastaa

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>