Missä risti, siellä valo

Diakonian talkooväki oli somistanut Pitkäperjantain teemaan Laitikkalan seurojentalon salin. Kuva: Anneli Kivelä

Diakonian talkooväki oli somistanut Pitkäperjantain teemaan Laitikkalan seurojentalon salin. Kuva: Anneli Kivelä

Diakonian talkooväki oli somistanut Pitkäperjantain teemaan Laitikkalan seurojentalon salin. Eija-pappi kertoi pesseensä kiviä, kiireitten vuoksi pappi-puolisonsa joutui niitä huuhtelemaan. Juhlapaikan somistus ja pöydän kastamiset hoituvat edelleenkin talkoohenkeen.

Esiripun edustalle oli pystytetty puinen risti, ja valkoisen kankaan läpi heijastui valo. Kiviä oli ulkorappusilla ja näyttämölle johtavalla porrasaskelmalla, Ristin tiellä. Pöytien valkoisien liinojen somisteena oli paikallisista orapihlajista taitellut piikkikruunut, jossa punainen ruusu poikittain.

Jokaisella juhlaan tulleella esiintyjällä oli mukanaan omat ristinsä. Ristit eivät painaneet harteita, kuten Vapahtajamme raskas poikkipuu, jota hän raahasi Golgatalle. Kirkkoherramme kyseli kuka rohkenee kertomaan tarinansa omasta ensimmäisestä rististään? Hänellä ja juhlapuhujaksi kutsutulla sairaalapastori Juha Seppälällä oli mukanaan matkamuistoina laukussa kulkeneet omat ristinsä. Jokainen musiikkituokio ja puhuja kuljettivat ristiään pätkänmatkaa kohti ylösnousemuksen aamua.

Kerätessäni Laitikkalan diakoniahistoriikkiin, Lukussavulta toiselle- aineistoa, olen saanut jäljitettyä Ristinjuhlasta ensimmäisen maininnan vuodelta 1946, tarkemmin kakkospiirin muistiinpanoissa päiväysmerkintä vasta 23. maaliskuulta vuodelta 1951. Laitikkalassa toimi kaksi diakoniapiiriä, joka oli sama kuin kinkeripiirit. Ykköspiiri, johon kuului Kärväntälä, osa Laitikkalaa, Kuisema ja Joensuu, aloitti toimintansa sunnuntaina 4. tammikuuta vuonna 1948. Loppuosa Laitikkalaa ja Kotila kuului Laitikkala-Kotilan kakkospiiriin, tarkennettuna Kyllönjoen etelänpuoleinen osa kylää ja loput Pintelejärven länsirantaa, Kaitamontien varrelta, piirin rajoja karkealla kädellä piirrettynä. Tämä kakkospiiri käynnistyi vuonna 1947.

Kunnan myytyä kylämme koulu, olimme hyvästelleet kansakoulumme Ristinjuhlassa kaksi vuotta sitten, kylämme seurojentalo avasi ovensa Ristinjuhlaväelle, ettei tämä pitkä perinne katkennut.

 

Pitkäperjantain Ristinjuhla

Laitikkalan pitkäperjantaisesta juhlasta Lempiset siitä Ristinjuhlan loivat.

Mukaan tuli apujoukkoja seurakunnasta,

vetovastuun ottivat diakoniapiirit,

opettajat mukaan oppilaat toivat.

 

Talkoohenki kartuttanut diakoniapiirien kassaa.

Kinkeripiirejä kylällä kaksi.

Kansakoululla Kukonmäellä vietetty Ristinjuhlaa,

vuosikymmeniä kertyi yli kuusi.

 

Hyvästelimme koulumme, juhlan tunnelma haikea.

Päivä oli pitkäperjantai.

 

Kylämme oma seurojentalo raotti oveaan,

saimme jatkumoa pitkäperjantain juhlaan,

diakoniapiirit kutistuivat yhteen.

Kinkeritaloista vuorovuosina tiedämme savujen nousseen.

 

Juhlassa vierailevina puhujina tuttuja ja tuntemattomia,

vuosikymmenien aikana lukemattomia.

Omasta seurakunnasta papistoa,

diakoniaväkeä, kanttoreitakin useita.

Seurojentalon avatut ovet, juhlaan toi tunnelmaa.

Päivä oli pitkäperjantai.

 

Kylämme väestä ohjelmanesittäjiä omasta takaa,

sukupolvesta toiseen luonnonlahjakkuuksia.

Kanttori johtanut musikantteja,

Kristilliset kärsimyssävelet hiljentäneet juhlaväkeä.

 

Seitsemän vuosikymmentä Ristinjuhlaperinnettä,

Laitikkalan kylän seurojentalossa juhlaan aihetta.

Kiitos kaikukoon salissa diakoniaväelle,

talkoohengen ylläpitäjille.

Vuosikymmenien juhlamuistot helminauhassa,

päivänä pitkäperjantain.

Anneli Kivelä

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>