Nimikkolähetin terveisiä

Leedsin Pyhän Luukkaan Luterilainen seurakunta Englannissa ja Pälkäneen seurakunta ovat päättäneet tukea uuden kansainvälisia opiskelijoita tavoittavan työn kartoittamista ja mahdollista aloittamista Etelä-Ranskassa. Kansanlähetys jatkaa edelleen Pälkäneen seurakunnan tuen kanavoimista.

Jo jonkin aikaa Jumala on kutsunut meitä perheenä muutokseen, sillä Andrew pääsee eläkkeelle heinäkuussä. Elokuussa meillä on vielä paljon koiria hoidossa, mutta syksyllä Andrew lopettaa ”koirahotellin” pyörittämisen. Pitkään rukoiltuamme ja harkittuamme olemme Andrew’n ja Matthew’n kanssa päätyneet siihen, että syyskuun alussa lähden Marseillehin Etelä-Ranskaan kolmeksi ja puoleksi kuukaudeksi ( 5.9–12.12.) tekemään kyselyä kansainvälisten opiskelijoiden parissa heidän toiveistaan. Samalla on hyvä mahdollisuus vierailla Marseillen eri kirkoissa kertomassa mahdollisesta uudesta kansainvälisten opiskelijoiden toiminnasta, pyytäen siihen rukoustukea ja etsien mahdollisia vapaaehtoisia.

Taustatietoa vaihdokselle sain viime syksynä kun vierailin lyhyesti Marseillessa lokakuulla. Asuin ystäväni Pascalen luona Aubagnessa. Tapasin monia tuttuja vuosien takaa, kun vielä asuin Marseillessa, sekä uusia ihmisiä ertyisesti opiskelijatyön näkökulmasta. Opin sen, että vaikka Aix-Marseille on maailman suurin ranskankielinen yliopisto, jossa on yli 70 000 opiskelijaa joista noin 10 000 tulee ulkomailta, Marseillessa ei ole mitään järjestettyä toimintaa ulkomaalaisten opiskelijoiden tukemiseksi ja tavoittamiseksi. Puolet yliopiston opiskelijoista noin 35 000 asuu ja opiskelee Marseillessa, joka on Ranskan toiseksi suurin kaupunki. Toinen puoli opiskelijoista on Aixissa, jossa on heille järjestettyä ohjelmaa ja tukea. Tapasin Patrick Immorminon, joka kuuluu Marseillen St Just-kirkon vanhemmistoon. Hän oli kovin ilahtunut kuullessaan mielenkiinnostani kansainvälisia opiskelijoita kohtaan luvaten kirkkonsa tiloja mahdollisen toiminnan aloittamiseksi, mikä oli odottamatonta ja suorastaan Jumalan ihme, josta olin kovin rohkaistunut.

Marseillen kansainvälisten opiskelijoiden työn tavoite olisi perustaa samanlaista toimintaa heille kuin mitä meillä on Englannissa Leedsissa ja Yorkissa, tietysti muunnettuna ranskalaiseen kulttuuriin ja kontekstiin sopivaksi. Eli jos Jumala suo, voisimme aloittaa sosiaalista ja kulttuuri ohjelmaa tarjoavan ”klubi-kahvilan”, jossa kansainväliset opiskelijat voisivat tavata toisiaan ja paikallisia kristittyjä turvallisessa ja ystävällisessä ilmapiirissä. Illan ohjelman jälkeen voisimme tarjota raamattupiirissä keskustelua ja raamatuntutkimista niille jotka sitä haluavat. Sekä Leedin että Yorkin raamattupiireissä on monia opiskelijoita vuosien varrella tullut sisälle Jumalan valtakuntaan ja jotkut heistä ovat nyt aktiivisesti viemässä hyvää sanomaa muille ihmisille omissa seurakunnissaan ja jopa lähetystyössä. Klubi-kahvilan ja raamattupiirin lisäksi voisi olla mahdollista aloittaa englannin tai ranskankielen ryhmä ja tehdä kävelyretkiä Marseillen alueella oleviin kohteisiin.

Mahdollisen uuden kansainvälisen opiskelijatyön aloittaminen nollasta uudessa kontekstissa vie ainakin kolme vuotta, jotta nähtäisiin miten se onnistuu ja miten uusiin haasteisiin voidaan parhaiten vastata. Kansainvälisten opiskelijoiden työ Yorkissa jatkuu hyvin paikallisin voimin.

Johanneksen yliopistolla Anglikaani pastori Annie Rowley kertoi, että hän tuntee paikallisen nuoren naispapin Ellien, joka on hyvin kiinnostunut yliopiston kristillisestä työstä. Ellie voisi tulevaisuudessa ottaa tiistai-illan raamattupiirin pitämisen vastuulleen. Julie Funnell jatkaa tiistai-iltapäivän Englannin ryhmän johtamista. Maanantain Opiskelija Kahvila toiminta jatkuu omien vapaaehtoistensa ja vetäjiensa toimesta, samoinkuin Leedsin aikuisrippikoulun jälkeinen raamattupiiri.

Lee, josta kerroin tammikuun kirjeessäni, on käynyt naapurustonsa kirkossa usein. Tapasin hänen pastoriaan Alia pari kuukautta sitten, jolloin hän kertoi, etta Lee on ilokseen saanut työtä kokkina. Seurakunnan harjoittelija Sam ja Al tapaavat säännöllisesti Leetä joko jumalapalveluksissa tai muuten kahvilla ja keskustelujen merkeissä. Olisi hienoa jos Leen puoliso ja perheen taaperoikäinen pääsisivät myös mukaan seurakunnan tapahtumiin erityisesti naisten sekä lasten ohjelmiin.

Tämän kevään raamattupiiriläisemme Johanneksen yliopistolta, taiwanilainen Edward, on tavannut säännöllisesti Yorkin kiinalaisen seurakunnan uutta pastoria Heleniä kevään aikana. Edward haluaa nyt seurata Jeesusta ja on päättänyt jatkaa Englannissa viipymistään.

Keväällä kahvilassa käynyt thaimaalainen Mei oli kuullut Jeesuksesta jo omassa kotimaassaan. Ennen paluutaan hän halusi käydä anglikaanikirkossa Rachelin kanssa, joka on opiskelijakahvilan vapaaehtoisia. Kirkossa Mei halusi ihmisten rukoilevan puolestaan, silla hän halusi tulla Jeesuksen omaksi, vaikka hänen perheensa on buddhalainen. Mei kastettiin juuri ennen paluutaan Thaimaahan.

”Jumalalle on kaikki mahdollista.” Mk 10.27b

Perheen uutisista sen verran, etta Matthew’lle on tarjottu maisterintutkinnon opiskelupaikkaa Bathin, Manchesterin, Lontoon ja Newcastlen yliopistoissa, joten ennen pitkaa hänen täytyy valita minkä yliopiston kurssi olisi hänelle paras. Eläkkeelle jäätyään Andrew haaveilee vierailevansa vanhemman pojan, Danielin, luona Uudessa Seelannissa ja tulee varmaan Ranskaan jossain vaiheessa syksyä.

Jos Jumala muistuttaa; muistathan Marseillen kansainvälisia opiskelijoita rukouksin erityisesti syyskautena, jolloin teen kyselyä heidän parissaan.

Aurinkoisin kesäterveisin, ja ehka tapaamme heinäkuussa Suomessa!

Seija ja Andrew sekä haukut Whisper, Vandal, Bob, Daisy, Flynn,Roly ja Ronda

Seija Frears toimii Pälkäneen seurakunnan nimikkolähettinä Yorkissa.