Alennuskampanja ei ole tuonut toivottua piristystä Pälkäneen tonttikauppaan. Kesän aikana ei ole varattu yhtään tonttia Majaranpellosta tai Rajalanniemestä, vaikka tontit saa kampanja-aikana puoleen hintaan.
– Muutama kysely on tullut, mutta varauksiksi saakka ne eivät ole edenneet, elinkeinojohtaja Jaana Koivisto-Virtanen sanoo.
Puoleen hintaan myytävät tontit sijaitsevat Pälkäneen halutuimmilla alueilla palveluiden ja veden äärellä. Majaranpellon alueella pääsee rakentamaan Kostianvirran rantamaisemiin ja Rajalanniemessä Kukkian äärelle. Varsinaiset rantatontit on kuitenkin rajattu kampanjan ulkopuolelle. Tarjouskampanja jatkuu elokuun loppuun saakka.
Muun muassa Hausjärvellä tontit kävivät vilkkaasti kaupaksi, kun niitä myytiin tarjoushintaan. Pälkäneen tontteja on arvosteltu kalliiksi, ja siksi monet päättäjät ovat toivoneet tarjouskampanjaa myös Pälkäneelle.
– En minä vielä tämän kokemuksen perusteella uskalla vetää johtopäätöksiä siitä, onko tonttikauppa hinnasta kiinni. Tarjouskampanja koskee kuitenkin vain varsin rajallista määrää tontteja. Majaranpellosta myynnissä on kolme tonttia ja Rajalanniemen rantatontit eivät ole mukana kampanjassa, Jaana Koivisto-Virtanen sanoo.
Kaikkien tonttien hintoja alennetaan
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Laesterä kutsui elokuussa koolle Pälkäneellä toimivia rakennusalan yrittäjiä ja kiinteistönvälittäjiä. Alan asiantuntijoita kuultuaan elinkeinojohtaja esittää keskiviikkona kokoontuvalle elinvoimalautakunnalle kaikkien tonttien hintojen alentamista.
– Olemme tehneet hintavertailua ennen kaikkea Kangasalaan ja Valkeakoskeen. Esitykseni on 20 prosentin hinnanalennus, mutta päättäjät voivat päätyä myös isompaan lukemaan, Jaana Koivisto-Virtanen sanoo.
Tonttien hintojen laskusta päättää lopullisesti marraskuussa kokoontuva kunnanvaltuusto. Kunnanhallitus ottaa lautakunnan esitykseen kantaa syyskuussa.
Tarjouskampanjalla ja hintojen pysyvällä alennuksella pyritään kääntämään väkiluku kasvuun. Koivisto-Virtanen sanoo, että kymmenkunta vuotta jatkunut hidas lasku näyttää nyt taittuvan. Muuttoliike on käynyt muutaman kuukauden ajan vilkkaammin Pälkäneen suuntaan. Jos trendi jatkuu, tälle vuodelle on luvassa varovaista väkiluvun kasvua.
Roholaan haetaan yhä innovaatiokumppania
Vielä vuosituhannen alussa tonttipula jarrutti Pälkäneen kasvua. Esimerkiksi Paavolanharjun tontteja jonotettiin kunnantalon ovella, kun ne tulivat myyntiin.
Pitkä taloustaantuma ja epävarmuus työpaikoista ovat vähentäneet maaseudun vetovoimaa: asunnot hankitaan suuremmista taajamista, joista ne käyvät helpommin kaupaksi, jos työt loppuvat tai siirtyvät muualle.
Pälkäneen tonttipula on ohi, ja tarjolla rakennuspaikkoja kaikissa taajamissa. Myytävien tonttien määrä moninkertaistuu, kun Roholan alueen rakentaminen käynnistyy Lahdentien tuntumassa.
Kostianvirran ja Luopioisiin johtavan Pälkänevedentien välisille Roholan peltoaukeille on kaavoitettu pari sataa tonttia. Pälkäneen kaikkien aikojen suurimman asuinalueen rakentamiseen ja markkinointiin haetaan uusia ideoita innovaatiokumppanin avulla.
Kilpailutuksella haetaan tuoreita ideoita pientaloasumiseen ja -rakentamiseen. Innovaatiot voivat liittyä esimerkiksi energiatehokkuuteen, asumismukavuuteen tai ulkomuotoon. Kumppani voi olla sekä suunnittelemassa että toteuttamassa uudenlaisia pientaloasumisen ja -rakentamisen ideoita.
Innovaatiokumppanuus herätti kiinnostusta, kun tarjouskilpailu julkaistiin. Määräaikaan mennessä kehitysideansa jätti kuitenkin vain kaksi tarjoajaa.
– Molemmilla oli selkeä, toisistaan poikkeava idea, mutta haluaisimme enemmän hyviä ehdotuksia ja sellaista räväyttävämpää ideaa, Jaana Koivisto-Virtanen sanoo.
Sen vuoksi tarjousaikaa on jatkettu syyskuun loppuun saakka.
Muuttoliikkeen tapiollisuuden asiantuntijoita meillä riittää kunnan palveluksessa. Runsaasti jopa johtotason henkilöitä, jotka eivät asu kunnassa. Jospa heistä jokainen listaisi vaikkapa viisi syytä miksi eivät täällä asu, niin voitaisiin päästä asian ytimeen. Ja sittenhän nämä muualla asuvat virkahenkilöt voivatkin näyttää esimerkkiä ja muuttaa tänne. On aika epäuskottavaa markkinoida ja kehittää kuntaa, jossa ei edes itse halua syystä tai toisesta asua. Ideoita ja suunnitelmia kyllä riittää, mutta miksi joku muuttaisi tänne? Olisiko syytä regoida myös asumismuototoiveiden muutokseen? Omakotitalo ei enää aina olekaan se suuri haave vaan muut asumismuodot ovat vallanneet alaa. Asuntomarkkinoita seuraamalla saa hyvän käsityksen siitä miten seisahtunutta kaupankäynti nykyisin täällä on ja hinnat ovat pudonneet roimasti. Työpaikkaomavaraisuutemme on heikko ja kulkuyhteydet työmahdollisuuksien ääreen sekä kehnot että kalliit. Oman auton käyttöä työmatkoihin on vaikea saada verotuksessa vähennyksiin ja niitäkin vähennyksiä on koko ajan heikennetty. Syrjäkyliltä ei ole nuorille kulkuyhteyksiä edes toisen asteen koulutukseen, jota oma kuntamme ei tarjoa. Lukiomme kurssitarjonta on niin suppea, että osa nuorista suuntaa lukiokoulutukseen monipuolisempiin opinahjoihin tulevaisuuteensa katsoen.
Lähtökohtaisesti tontin hintaan vaikuttaa raakamaan hinta, suunnittelu- ja kaavoituskulut, infrastruktuurin rakentaminen ja muut kulut + liikkumavara mahdollisen kustannusten nousun varalle.. Kuluja ei voida alittaa, mutta ei toki voittoakaan pidä kunnan tonttikaupalla havitella. Toivottavasti meillä on pätevä henkilö kustannuslaskennan puolella, jotta tonttien hinnat tulevat kohdilleen eivätkä kulut jää nykyisten veronmaksajien maksettaviksi jälleen kerran.
Tuleeko kiinteistöveroon tontin osalle nyt 40 % alennus kaikille, koska kunnassamme tontit sen verran näköjään halpenevat. Pitääkö tullut kiinteistövero maksaa jo tulleella kupongilla vai toimittaako verohallinto kunnan pyynnöstö uudet? Kohtuullistahan on, että täällä jo asuvatkin pääsevät alennusten piiriin edes verojen osala.