– Missähän meillä on vessapaperia, kysyy Mikkolan Navetan aktiivi.
– Minkä väristä laattaa laitetaan kylpyhuoneen seinään, varmistaa Pöllökartanon remonttimies.
– Tuleeko Pimmeemmän kaupan iltaan Pälkäneen tapaan musiikkiohjelmaa, yrittäjä tiedustelee.
Seppo Kääriäinen ja Mirjami Valli vastailevat erilaisiin kysymyksiin ja ohjaavat ihmisiä eteenpäin. Luopioisissa tapahtuu melko vähän sellaista, missä kaksikko ei olisi jotenkin mukana.
Varsinaisten töiden pariin yrittäjät istuvat usein vasta iltaisin, sillä paras aika tehdä päivityksiä toiminnanohjaus- ja varastojärjestelmiin koittaa, kun muiden työpäivä on päättynyt.
Yrittäjäyhdistyksen toiminnanjohtaja
Kun Seppo Kääriäinen ja Mirjami Valli saapuivat Luopioisiin 23 vuotta sitten, heidän elämänsä keskittyi pääosin ruudun äärelle.
– Väänsimme viisi vuotta yötä päivää koodia. Emme tunteneet oikein ketään, eikä meitä tiedetty kylällä, koska emme koskaan liikkuneet missään. Mutta kerran itsekin it-alan konsulttina pitkään toiminut Irmeli Lamberg seisoi oven takana.
Pian tietotekniikka-alan yrittäjiä pyydettiin yrittäjäyhdistykseen. Mirjami Valli lupautui hallitukseen, ja kohta hänet valittiin puheenjohtajaksi.
Luopioisissa yrittäjäyhdistyksen ote on aktiivinen ja kulmakuntaa kehittävä. Sen myötä Valli ja Kääriäinen päätyivät mukaan moneen tapahtumaan ja myös osaksi Mikkolan Navetan yhteisöä.
Neljä vuotta sitten koko kylän puuhamiehen asema virallistettiin, kun Kääriäisestä tehtiin yrittäjäyhdistyksen ensimmäinen toiminnanjohtaja.
– Toivarin Erkki suostui puheenjohtajaksi, jos toiminnanjohtaja hoitaisi käytännön asiat, Kääriäinen kertoo.
Suuria asiakkaita pitkin maailmaa
Seppo Kääriäisen ja Mirjami Vallin toiminta yrittäjäyhdistyksen vetureina on tähän saakka torjunut tehokkaasti ajatuksen, että heidän yrityksensä voitaisiin palkita Vuoden Yrittäjänä. Viime vuonna kuntalaiset äänestivät Kääriäisen Vuoden Pälkäneläiseksi, ja nyt yrittäjäyhdistys päätti, että on aika nostaa esiin Lukasser Oy.
Kahden ihmisen pienyritys on paljon tuntemattomampi kuin monessa mukana olevat yrittäjät. Toiminnanohjaus- ja varasto-ohjelmistoja kehittävä ja kauppaava yritys on ollut pitkään seudun kansainvälisimpiä toimijoita.
– Parhaimmillaan 75 prosenttia liikevaihdosta tuli ulkomailta, Seppo Kääriäinen kertoo.
Maailman markkinoilla ei ole merkitystä, minkä kokoinen yritys on, jos sillä on hyvä tuote. Suomessa pienen on vaikeampi päästä isojen asiakkaiden järjestelmätoimittajaksi.
– Meillä on it-alallakin ajauduttu monopolien maailmaan. Jo Ruotsissa yritys- ja hankintakulttuuri on paljon ketterämpi, Seppo Kääriäinen sanoo.
– Toimitimme Ruotsissa logistiikkajärjestelmän muun muassa ydinvoimalaan. Suomessa sellainen ei olisi ikinä onnistunut kahden hengen yritykseltä.
Nykyisin myös moni paikallinen yritys pyörii Kääriäisen ja Vallin järjestelmien varassa. Niillä ohjataan muun muassa Humuspehtoorin ja Soukkion toimintaa sekä järjestellään Jaakko Pohjola Oy:n ajot.
Winstore iski markkinarakoon
Mirjami Vallin ja Seppo Kääriäisen ensimmäinen menestystuote oli Winstore-varastojärjestelmä. Sen ansiosta varastomiehet ja yritysjohto näkivät havainnollisesti, mitä varastossa on ja mistä tavara löytyy.
Kaksikko asensi järjestelmän muun muassa Hollantiin, johon Kone Oy keskitti varaosakeskuksensa. Sama ohjelmisto räätälöitiin myös esimerkiksi Brion tarpeisiin ja sitä käytettiin käytännössä kaikissa Ericssonin tehtaissa.
– Iskimme hyvään markkinarakoon. Winstore oli ensimmäisiä Windows-ohjelmistoja, jolla pystyttiin kuvaamaan varaston täyttöaste ja miten vanhaa tavaraa siellä oli. Se auttoi yrityksiä pienentämään varastojaan ja ottamaan tilat mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön, Kääriäinen kertoo.
Vuosituhannen vaihteessa Kääriäinen ja Valli uskoivat, että Winstore oli kehitetty valmiiksi, ja että sen hyödyntäminen kaipaisi leveämpiä harteita. Tuote myytiin suurelle saksalaiselle logistiikkatoimijalle.
– Jäimme kahdeksi vuodeksi siirtämään tietotaitoa. Kun määräaika umpeutui, irtauduimme yrityksestä ja aloimme kehittää vielä parempaa ja laajempaa toiminnanohjausjärjestelmää.
Puolet työstä tuotekehitystä
Kun Mirjami Valli ja Seppo Kääriäinen 23 vuotta sitten muuttivat Luopioisiin, heidän yrityksensä nimi oli vielä CMI. Jyväskylän teknologiakylässä aloittanut yritys oli kaukana asiakkaista, ja siksi yrittäjät etsivät uutta kotia keskeisemmältä paikalta.
– Ajelimme kerran Jyväskylään pikkuteiden kautta, ja satuimme Luopioisiin. Ihastuimme kylään, sen miljööseen, Ravintola Lyhtyyn ja monipuolisiin, nätteihin maisemiin. Ei me silloin tiedetty mitään Kukkiasta tai kylän meiningistä.
Vuonna 1994 elettiin laman syvintä aikaa, ja yrityksiä kaatui.
– Mutta it-alalla pääsee liikkeelle paljon pienemmällä panostuksella kuin esimerkiksi konepajapuolella, jossa investointeihin uppoaa paljon rahaa. It-yrityksen pystyy perustamaan, kun on idea ja kontakteja, sillä tietokoneet ja kehitysohjelmistot ovat edullisia.
CMI:stä omaksi yhtiöksi eriytetty Lukasser Oy nimettiin lastenlapsien Lukan ja Asserin mukaan. Nykyisin yrityksen päätuote on Winstorea laajempi toiminnanohjausjärjestelmä TEIA.
– Puolet työstä on edelleen tuotekehitystä. Sitä poikivat esimerkiksi mobiililaitteet, joille järjestelmiä siirretään.
Mummonmökki-idean jalostajat
Toiminnanohjausjärjestelmää myydessään ja räätälöidessään Mirjami Valli ja Seppo Kääriäinen ovat päässeet tutustumaan syvällisesti lukemattomiin erilaisiin yrityksiin. Se kuuluu työn antoisimpiin osiin.
– Toisinaan meidän pitää käydä istumassa asiakkaan luona, jotta hän kokee voivansa maksaa tuotteesta. Yhtä hyvin voisimme asentaa ohjelman saman tien yrityksen koneille, sillä se on nopeasti muokattavissa.
Tuote on niin toimiva, ettei asiakkaiden juuri tarvitse soitella teknisten ongelmien vuoksi. Siksi yrittäjillä on aikaa myös kylän kehittämiseen ja rakennushankkeisiin.
Tällä hetkellä kaksikko jalostaa luopioislaista mummonmökki-ideaa käytäntöön. Koti on ViherUtopiassa, joka madalsi mummonmökin hankkimisen kynnystä asunto-osakeyhtiömallilla. Kolmen pientalon yhtiössä oman talonsa sai räätälöidä mieleisekseen loft-asunnon tapaan.
Nyt mummonmökkialueelle on lähdössä ViherKostiala, jossa talot on puristettu noin 50 neliön kokoisiksi ja 100 000 euron hintaisiksi.
– Siivotessa on huomannut, että talot ovat vieläkin turhan suuria. Ei pariskunta tai nuori perhe tarvitse niin paljon tilaa, Mirjami Valli sanoo.
ViherKostiala on herättänyt hyvin kiinnostusta.
– Se on nykymallin mukaista täydennysrakentamista: tehdään uusia asuntoja keskelle kylää ja olemassa olevaa infraa. Kävelymatkan päässä ovat kaikki palvelut ja Kukkian ranta, joten asunnot toimivat myös vapaa-ajan asuntoina.
Pienomakotitalojen ideaan on tartuttu muuallakin. Myös Luopioisissa pyritään unohtamaan sinänsä kuvaava mummonmökki-termi, jota nuoremmat muuttajat voivat vierastaa.
Tietotekniikka-alan yrittäjille pienomakotitalojen suunnitteleminen ja rakennuttaminen on hyvää vastapainoa työlle. Koodatessa ei synny juuri mitään konkreettista, mutta rakentaminen näkyy kyläkuvassa.
– Havahduin siihen konkreettisesti, kun olin viemässä muistitikkua tallelokeroon. Tajusin, että meidän elämäntyömme mahtuu yhdelle tikulle, Mirjami Valli sanoo.
Tiivis yhteisö sopisi it-yrityksille
Maassa on paljon surullisia esimerkkejä kuntaliitoksen jälkeen nyykähtäneistä kuntakeskuksista. Mirjami Valli ja Seppo Kääriäinen ovat torjuneet tällaista kehitystä Luopioisissa.
Kulmakunnan kehittämistä helpottaa olematon kitka.
– Meillä on kylässä uskomaton palvelu. Eiväthän kaupunkilaiset usko korviaan, kun kertoo esimerkiksi miten pankkipalvelut hoituvat: kahteen pankkiin voi kävellä sisään koska vain, ja melkein mikä vain asia järjestyy vaivattomasti.
Mirjami Valli ja Seppo Kääriäisen mielestä tiivis yhteisö tarjoaisi it-alan yrityksille loistavan kasvualustan.
– Ei siinä synny suuria oivalluksia, jos teknologiakylän väki vaihtaa kesken kiireisen työpäivän muutaman sanan lounaspöydässä, sillä työpäivän päätteeksi väki hajoaa koteihinsa kuin varpusparvi. Luopioisten kaltaisessa yhteisössä syntyisi keksintöjä ja yhteistyötä, kun saman alan ihmiset kohtaisivat torilla ja savusaunan lauteilla. Pensasaitaa leikatessaan voisi huudella naapurille, että minä sain tällaisen virheilmoituksen.
Kaksikon mielestä yhteisö on it-alan yrityksille vielä tärkeämpi kuin valokuitu, jota kunta parhaillaan rakentaa Pälkäneen joka kolkkaan.
– Valokuitu on välttämätöntä infraa niin kuin sähkö tai vesi. Mutta harvassa paikassa on tällainen yhteisö.
Kommentointi on suljettu.