– Tämä oli viimeinen rakennus koulun tontilla, jota ei ollut vielä remontoitu. Nyt kaikki on käyty läpi, Jarkko Pihkala esittelee uuteen uskoon laitettua entistä navettaa.
Moni Aitoon koulutuskeskuksen väestä olisi ollut valmis puskemaan vanhan tiilirakennuksen nurin ja tekemään paikalle uuden. Mutta töiden valmistuttua mielipide voi olla toinen.
Navetan alakerta muuttui remontissa erityisopettaja Mikko Kihlströmin valtakunnaksi. Sen ovista voidaan ajaa ruohonleikkurit sisään ja opetella öljynvaihtoa tai terän teroitusta. Uudistetut tilat kohentavat ”talonmiehen hommiin” valmistavan puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan opiskeluoloja.
Samalla navetta muistuttaa konkreettisella tavalla koulun muutoksesta.
– Aitoossa on aina opetettu yhteiskunnan tarpeisiin. Koulu syntyi, kun yhteiskoulun tiloihin tarvittiin toimintaa kesäksikin. Ensimmäiset 30 vuotta oltiin talous- ja puutarhakoulu, sitten 30 vuotta emäntäkoulu. Kun maatalous hävisi maaseudulta, eikä emäntiä tarvittu, ryhdyttiin kouluttamaan erityislapsia ja -nuoria, koulua ylläpitävän Aitoon Emäntäkoulu Oy:n hallitusta johtava Pihkala kiteyttää koulun 96-vuotisen taipaleen.
Takana monet fuusioneuvottelut
Aitoon koulutuskeskuksen opiskelijat tarvitsevat erityistä tukea esimerkiksi oppimisvaikeuksien tai kehitysvamman vuoksi. Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan lisäksi koulussa voi suorittaa ravintola- ja catering-alan sekä taideteollisuusalan perustutkinnon tai opiskella ammatilliseen koulutukseen tai työhön ja itsenäiseen elämään valmentavia opintoja.
Ammattiin opiskelun lisäksi koulu valmentaa opiskelijoita pärjäämään elämässä itsenäisesti. Opiskelijoita on tällä hetkellä 95. Hakijoita on enemmän kuin koulu pystyy ottamaan.
Pirkanmaalla toisen asteen erityisoppilaitostehtävä on annettu kahdelle koululle: Aitoon koulutuskeskukselle ja kolmen maakunnan alueella toimivalle Kiipulasäätiölle.
Aitoon koulutuskeskuksen tulevaisuus näyttää valoisammalta ja varmemmalta kuin koskaan, sillä muutama viikko sitten tulleessa uudessa opetusluvassa se sai viisi lisäpaikkaa. Vielä tärkeämpää on se, että lupa on voimassa toistaiseksi.
– Tähän saakka lupa on ollut määräaikainen, ja siinä on aina ollut maininta, että koulun pitää ryhtyä selvittämään yhdistymistä johonkin itseään isompaan kouluun. Enää sellaista lausetta ei ole. Nyt yhdistymisvelvoite edellyttäisi sitä, että koko koulukentässä aloitettaisiin iso remontti tai me mokaisimme raskaasti omalla koululla, Jarkko Pihkala sanoo.
30 vuotta Aitoon koulutuskeskuksen hallinnossa mukana ollut Pihkala on ehtinyt käydä monia liitosneuvotteluita. Yhdistymisestä on neuvoteltu Anna Tapion koulun, Kangasalan ammattikoulun, Pirkanmaan ammattiopiston, Tredun ja Kiipulan kanssa. Neuvottelukumppaneista osaa ei enää ole, vaan ne ovat itse fuusioituneet. Aitoon koulutuskeskus sen sijaan on säilynyt pienenä erikoisuutena suurten koulujättien keskellä.
Enää ei tarvitse todistella olemassaolon oikeutta
Aitoon koulutuskeskus kävi 30 vuotta sitten toivottomalta näyttävää selviytymistaistelua.
– Talous oli sen verran tiukalla, että työntekijöitä neuvottiin aina pankissa käydessään ottamaan sieltä kynä mukaan. Koulun lakkauttamisesta oli jo maan hallituksen päätös. Mutta ei osakeyhtiötä voi lakkauttaa kuin yhtiö itse tai käräjäoikeus, Jarkko Pihkala sanoo.
Ratkaisu keksittiin valtakunnallista hakutilastoista. Niitä selannut rehtori Leena Tuominen huomasi, että kaikille erityisoppilaille ei tahdo löytyä opiskelupaikkaa.
– Erityisopetus alkoi, kun vuokrasimme tiloja Perttulan erityisammattikoululle. Ryhmä lähti, mutta opettaja jäi, Jarkko Pihkala esittelee erityisopetuksen Aitooseen tuoneen Marita Sarkolan.
Erityisoppilaiden määrä alkoi vähitellen kasvaa, mutta rahoitus siihen saatiin vasta vuosien päästä, kun koulu nousi vuonna 1998 erityisoppilaitoksien joukkoon.
Uusi toimilupa on Aitoon koulutuskeskukselle ainakin yhtä merkittävä päätös kuin 20 vuoden takainen erityisoppilaitospäätös. Enää koulun ei tarvitse perustella olemassaolon oikeuttaan, vaan nyt voidaan keskittyä kehittämään koulua pitkäjänteisesti. Emäntäkoulu Oy:n hallitus on jo käynyt alustavia keskusteluita uuden asuntolan rakentamisesta.
Opiskelijat tulevat 35 paikkakunnalta
Vuodenvaihteessa voimaan astuvat uudet toimiluvat sekä uusi opetussuunnitelma muuttavat toisen asteen koulujen toimintaa.
– Kouluille ei enää makseta opiskelijoiden koululla viettämän ajan mukaan, vaan sen mukaan, miten osaaminen karttuu, hallintojohtaja Marita Sarkola sanoo.
Ammatillisen koulutuksen reformin myötä kaikkien opiskelijoiden opinnot tulee suunnitella työelämälähtöisesti ja entistä yksilöllisemmin. Aitoon koulutuskeskukselle muutos on pienempi kuin monelle muulle koululle, sillä tavoitteet ja tuki on tähän saakkakin pohdittu jokaisen opiskelijan kanssa henkilökohtaisesti.
Uusi opetussuunnitelma avaa ammattioppilaitosten ovia entistä enemmän ympäröivään yhteiskuntaan.
Vaikka Pälkäneveden rannalla sijaitseva Aitoon koulutuskeskus on kaukana keskuksista, se on jo pitkään elänyt tiiviissä kanssakäymisessä ympäristönsä kanssa. Opiskelijat ovat esimerkiksi kokanneet Aitoon koulun keittiöllä ja pyörittäneet Pytingin kahviota.
Koulun oppilaisiin saatetaan suhtautua Pälkäneellä luontevammin kuin heidän kotipaikkakunnallaan, jossa heidän on tarkoitus työllistyä. Siksi opettajien työ on entistä enemmän yhteistyötä moneen suuntaan. Työsarka on iso, sillä tällä hetkellä opiskelijoita on 35 eri paikkakunnalta.
Myös opetusta annetaan kahdella paikkakunnalla, sillä koululla on 13 opiskelijan sivutoimipiste Tampereella.
Selvitys paljasti isojen heikkouksia
Aitoon koulutuskeskuksen nousu yhdistämisuhan alla elävästä pikkukoulusta asemansa varmistaneeksi erityisoppilaitokseksi perustuu puolentoista vuoden takaiseen selvitykseen. Sen joutuivat tekemään kaikki oppilaitokset.
– Tämä oli suurin uudistus sen jälkeen kuin toisen asteen koulutus keksittiin. Jokaisen luvat olivat katkolla, eikä jatkon saaminen ollut mikään automaatti. Jokainen koulu joutui listaamaan velat, korot, kuoletukset, remonttitarpeet ja ennustamaan tulevaisuutta siinä tapauksessa, että rahoitus putoaa, Jarkko Pihkala sanoo.
Painelaskelma paljasti, ettei kaikkien isojen koulutuksen järjestäjien talous ollut kestävällä pohjalla.
– Kiinteistömassat ovat monelle koululle iso rasite. Liitosten jäljiltä saattaa olla koulurakennuksia tyhjillään, mutta niistä juoksevat edelleen kaikki kulut, rehtori Jaro Koikkalainen sanoo.
Aitoon koulutuskeskuksen taloutta kiinteistöt eivät rasita.
– Valtio maksaa esimerkiksi lämmityskuluista keskiarvon mukaan. Me säästämme vuosituhannen vaihteessa rakennetun maalämmön ansiosta toistasataa tuhatta euroa joka vuosi, Jarkko Pihkala sanoo.
Myös koulun hallinto on hoidettu kevyesti. Rehtori, apulaisrehtori, opinto-ohjaaja ja hallintojohtaja tekevät hallintohommien ohessa myös opetustyötä.
– Opetusvelvollisuus on ollut viisas ratkaisu. Jokaisella säilyy kosketus arkeen, kun käy välillä oppilaiden keskuudessa, Jarkko Pihkala sanoo.
Osa opetuksesta voi jatkua kesäkuussa
Opetuslupien uusintakierros karsi joitain toisen asteen oppilaitoksia. Ammatillisten erityisoppilaitosten määrä vähenee kuuteen, kun Bovallius-ammattiopisto yhdistyy Invalidiliiton Validia-ammattiopiston kanssa Spesiaksi.
Miljoonaleikkaukset pienentävät monen koulun rahoitusta, mutta Aitoon koulutuskeskus saa hieman lisää.
– Rahoitusta on aika vaikea laskea tai arvioida, sillä siihen vaikuttaa niin moni tekijä, kuten opiskelijoiden kunto ja henkilökohtaisten avustajien tarve, Marita Sarkola sanoo.
Uuden toimiluvan mukaan Aitoon koulutuskeskus saa rahoitusta vähintään 79 opiskelijavuoden verran. Käytännössä opiskelijoita pitää olla enemmän, jotta tähän ylletään.
Aitoon koulutuskeskus on Pälkäneen suurin yksityinen työnantaja. Koulu työllistää 65 ihmistä, mutta henkilötyövuosia kertyy pitkien kesälomien vuoksi vähemmän. Tähänkin saattaa tulla muutos, sillä uudistuksen jälkeen opiskelijoille kuuluu neljän viikon, eikä kahden ja puolen kuukauden kesäloma.
Esimerkiksi nurmikon leikkausta kannattaa opiskella kesällä, kun nurmikko kasvaa. Siksi ainakin osa opetuksesta saattaa tulevaisuudessa jatkua kesäkuun ajan.
Kouluille maksetaan osaamispisteiden mukaan, ja niitä voi kerätä yhtä hyvin kesällä kuin talvellakin. Sen sijaan opetuksen järjestäminen vaatii luovuutta, koska opettajien kesäloma on niin pitkä.
– Meillä on esimerkiksi avustajia, jotka ovat hankkineet opettajan pätevyyden työn ohessa. Myös valmistuneita opettajia saattaa kiinnostaa kesätyö, Jarkko Pihkala sanoo.
Kesäajan opetus tehostaisi myös kiinteistöjen käyttöä silloin, kun niiden lämmittäminen maksaa vähiten.
Kommentointi on suljettu.