– Parasta suklaata levynä on Fazerin sininen. Mutta konvehteissa Pandan juhlapöydän konvehti on ykkönen, Julius Jatuli kiteyttää Pälkäneen Nuakkarin joulusuklaatestin tuloksen.
Testiin lähdettäessä ennakko-oletus oli erilainen. Juhlapöydän konvehti laskettiin tusinarasioiden joukkoon, sillä jouluna joka paikka on täynnä Fazerin ja Pandan suosikkirasioita. Niistä on tullut massasuklaata, jota pakataan monen rasian jättipakkauksiin. Tällaisia perusrasioita ostetaan herkuksi jo joulun alla, hamstrataan joulupöytään ja pistetään pakettiin.
Mutta jokainen tietää, että pitää olla apajilla, kun Juhlapöydän konvehtirasiaa avataan, jos aikoo saada kulmasta kartion mallisen suklaacrispin. Myös hieman keskemmällä olevat pyöreät, kukkakoristeiset ja pehmeäsisuksiset toffeesuklaat katoavat nopeasti parempiin suihin.
Jos ei ehdi nappaamaan suosikkejaan ensimmäisestä kerroksesta, toisessa tasossa odottaa vielä samanlaiset. On kuitenkin hieman noloa ja ahnetta poimia sieltä herkkupaloja ennen kuin ensimmäinen kerros on syöty. Siksi jonkun pitää uhrautua ja ottaa tumma suklaa, jotta päästään taas crispien ja toffeiden kimppuun.
Tumma suklaa auttaa syömään vähän liikaa
Tummat suklaat jäävät monissa perheissä viimeisiksi, mutta niilläkin on rasiassa tärkeä tehtävänsä. Karkkitehtailijat tietävät, ettei ihminen pysty syömään kovin monta palaa saman makuista herkkua, oli se miten hyvää hyvänsä. Mutta kun laittaa tarjolle paljon erilaisia makuja, niitä voi ahtaa vähän liikaa ja tuntea perinteisen jouluähkyn.
Tumma suklaa on välipala, jolla suun makuhermot nollataan, ennen kuin aletaan taas napsia vaaleampaa maitosuklaata. Nuakkarin sohvapöydän äärellä toivotaan, että karkkitehtailijoiden kaava toimii ja makujen kirjo helpottaa syömistä, sillä edessä on lähes kymmenen konvehtirasian maistelu-urakka.
Joulusuklaatestissä on tarkoitus vertailla suosituimmat pälkäneläisliikkeissä myytävät joulukonvehdit.
– Onneksi mukaan ei sentään otettu Juliaa tai Budapestia, maisteluraati kiittelee jo etukäteen.
– Ne säilyvät joulun jälkeen pitkälle tammikuuhun.
Vaikka joulu on perinteiden ja herkuttelun aikaa, niin johonkin on raja vedettävä. Budapest ja Vihreät kuulat ovat maistuneet joskus pula-aikana, mutta ei niillä tarvitse enää 2010-luvulla ihmisiä vaivata. Ne ovat vähän niin kuin lipeäkala joulupöydässä.
Pälkäneläispuodeissa ei tyrkytetä myöskään liköörikonvehteja; näitä entisaikojen hirvityksiä, joita hyväntahtoiset sukulaiset kantoivat ulkomailta tuliaisiksi – ja saivat syödä rasian lopun seuraavalla vierailullaan.
Hintakilpailua käydään monen rasian pakkauksilla
Tänä vuonna joulukonvehtivalikoimaa täydentävät Suomi 100 -suklaat.
– Vai onkohan nämä tarkoitettu enemmän itsenäisyyspäivään, raati pohtii.
Tarjolla on Pandan maito- ja mustikka-vaniljasuklaata sinivalkoisessa kääreessä.
Suosittujen konvehtirasioiden tapaan kaupat tarjoavat niitä tasarahalla kolme. Megamarketit ja halpahallit pistävät joulun ajan hintakilpailussa vielä rasian verran paremmaksi ja saavat myytyä valtavia suklaavuoria.
Suomi 100 -maitosuklaa tarjoaa hyvän lähtötason makutestille.
– Tämä on ihan perusmaitosuklaata, Saara Siukola perustelee kahta pistettään.
Joku toinen voisi antaa perussuklaalle kolme pistettä, mutta Siukola jättää viisiportaisen arvosteluasteikon yläpäähän enemmän tilaa. Kriittinen lähestymistapa saa helmet erottumaan massasta.
Koejärjestely sovitaan sellaiseksi, että jokainen maistaa rasioista muutaman parhaaksi tietämänsä tai uskomansa maun, ja antaa suosikilleen pisteet. Parhaiden yksittäisten konvehtien lisäksi pyritään arvioimaan myös rasiat kokonaisuutena.
Onko Fazer uusinut rasian?
Pandan Juhlapöydän konvehdit ovat pysyneet samana niin pitkään, että jokainen tuntee niiden järjestyksen ja suosikkisuklaiden muodon. Sen sijaan Fazerin rasiasta ei ole yhtä kirkasta mielikuvaa.
– Olisivatko keskimmäiset maut vaihtuneet viime vuodesta, Saara Siukola miettii
Fazerin rasiassa esimerkiksi ananas jakaa mielipiteet. Seassa ei ole varsinaisia inhokkeja, jotka jäisivät pyörimään loppiaiseen saakka. Toisaalta huiput eivät erotu yhtä selkeästi kuin Juhlapöydän konvehtirasiassa.
Pandan suosikit suklaacrisp ja toffeesuklaa ovat irtokarkkihyllystä tuttuja, mutta Fazerin suklaat vaikeammin tunnistettavia. Mukana on vähän Dumlea muistuttava maku, joka ei kuitenkaan ole ihan samanlainen. Selväksi suosikiksi nousee Omar.
Retrorasia on mummosuklaata
Joulupöydän kruunaavat vähän erikoisemmat suklaat. Makutestissä niitä edustavat Maraboun rasiat sekä Fazerin Moments.
Maraboulta on Pälkäneellä tarjolla kolme erilaista vaihtoehtoa. Tarkemmalla tutkimisella niistä kaksi paljastuu eräänlaisiksi retrorasioiksi. Aladdin mainostaa periytyvänsä vuodelta 1939. Siitä paranneltu maitosuklaisempi versio Paradis on vuodelta 1957.
Raati nostaa kuitenkin ruotsalaisista ykköseksi Symhonyn.
– Selvästi paras ainakin nuoreen makuun.
Aladdinia pidetään mummosuklaana, joka lojuu viikkokausia avattuna mummolan pöydällä ristikkolehtien vieressä. Siitä isoäiti saattaa silloin tällöin napata makupalan neulomisen lomassa. Mutta itse hän ei koskaan rasiaa tyhjennä, sillä se on ostettu lapsenlapsia varten. Tiedä, koska he taas tulisivat käymään.
– Toisaalta on hienoa, että joulusuklaissa arvostetaan perinteitä. Eivät vanhemmat ihmiset välttämättä tykkää kaikista uusista mauista, vaan haluavat tuttuja jouluherkkuja, raati miettii.
Rasiallinen alkaa olla liikaa
Sekä Maraboun että Pandan suklaakuori on jotenkin kovempi kuin suussa sulavassa Fazerissa. Mutta eiväthän konvehdit ole tarkoitettu imeskeltäväksi, vaan niitä syödään reilusti.
Maraboun jälkeen Fazer maistuu kotoisalta. Sen ykköstuotteeksi nousee juhlava Moments, jonka kullanvärisellä alustalla ruskeat herkut ovat houkuttelevasti tarjolla. Isossa paketissa on kuusi makua, mutta ne ovat perusrasiaa erikoisempia.
– Tässä on selkeästi panostettu pariin tosi hyvään, jotka erottuvat massasuklaasta.
Vadelmajugurtti saa kiitosta, mutta kaakaotryffeli arvioidaan jotenkin tunkkaiseksi.
– Näitä pystyy syömään muutaman, mutta rasiallinen alkaa olla liikaa, Oskari Sievola sanoo.
Suklaa saa janottamaan
Ruotsalainen Marabou ladannut rasioihinsa suomalaisvalmistajia isomman makujen kirjon. Suklaa on hieman makeampaa kuin kotimaisissa versioissa.
– Mutta kyllä Fazer pesee maitosuklaassa muut ihan 100–0, Saara Siukola puolustaa klassikkoa.
Maitosuklaiden eron maistaa selvimmin suklaalevyissä. Fazer-levy on muhkea maultaan ja suutuntumaltaan, kilpailijat ohuempia ja kovempia.
Fazerin sinisen arvon huomaa monesti vasta, kun sitä ei enää ole. Maailmasta ei suklaata puutu, mutta kun on elänyt vähän aikaa vieraiden valikoimien varassa, alkaa kaivata Fazeria. Se kuuluu Suomen suosikkiviemisten ja kotimaasta ikävöityjen tuotteiden kärkijoukkoon.
Saara Siukola on aistivinaan erilaisen tuoksun, kun avataan Maraboun Aladdinia. Myös suklaiden maussa on outo vivahde.
– Syysnougat on jännä, mutta en tiedä erottuuko se hyvällä vai huonolla tavalla.
Miikka Tukiainen painaa visusti mieleen rommirusinan sijainnin ja muodon, sillä siitä hän ei pidä.
Aladdinista suuri osa on tummaa suklaata, ja sen selkeä kruunu on keskelle asetettu helminougat. Se voi tosin koetella joulurauhaa, sillä valkoisia suklaita on vain yksi. Yleensä rasioissa on jokaista makua kaksi tai neljä jokaisessa kerroksessa.
Paradis-rasia on Aladdinia vaaleampi. Sitä pidetään hieman turhankin makeana. Siksi Maraboun konvehteja ei pysty syömään yhtä paljon kuin kotimaisia. Oskari Sievolalla tulee mitta täyteen juuri ennen viimeisenä maisteltavaa Paradista, ja se jää häneltä arvioimatta.
Suklaa saa myös janottamaan. Jouluna herkuttelua helpotetaan ennen kaikkea kahvilla.
– Moni konvehti maistuu ihan erilaiselta kahvin kanssa, Saara Siukola sanoo.
Makeita limuja tai mehuja raati ei suklaan kyytipojaksi kaipaa, vaan vesi tai vissy vie janon paremmin ja saa suklaat maistumaan paremmalta.
Vaikuttiko maistelujärjestys arvioon?
Suosikkimakujen pisteytyksen ohessa on aseteltu rasioita paremmuusjärjestykseen. Testin päätteeksi palataan kärkeen nostetun Pandan konvehtirasian äärelle. Ettei ykkössija sittenkin johdu siitä, että sitä maisteltiin heti alkajaisiksi? Vaikuttavatko Juhlapöydän konvehdit yhtä hyviltä vielä monen rasian jälkeenkin?
Raati ei peräänny arvioistaan. Saara Siukola arvostaa Pandan suklaacrispin makua ja suutuntumaa.
– Monissa konvehteissa on nestemäinen tai tahmea sisus, mutta tässä se on kiinteä, vähän kuin keksimäinen.
Jouluna viihdytään kotisohvalla
Vaikka nuoria arkena ei välttämättä paljon kotisohvalla näy, joulun aikaan konvehtiraati viihtyy perheen parissa. Joulun ja pukin odotukseen tuo lisähohtoa, jos kotona on pieniä sisaruksia. Heissä näkee myös joulujännityksen ja -herkkujen yhteisvaikutuksen: herkuissa ahmittu sokeri saa pikkuväen hyppimään seinille.
– Sokerin voimalla jaksaa painaa pitkälle iltaan, Julius Jatuli nauraa.
Ilman pieniä lapsia joulun vietossa korostuvat perinteet.
– Ei se ole tylsää, Julius Jatuli ja Miikka Tukiainen vakuuttavat.
Kaksikolla on erityisohjelmaa aattoiltaan. He kiersivät jo viime jouluna joulupukkina, ja täksi jouluksi pyritään rakentamaan vielä täydempi kalenteri.
– Iltapäivästä on tarkoitus lähteä liikkeelle ja kiertää niin pitkään kun paikkoja vain riittää.
Viimevuotinen kierros oli viimeistä kohdetta lukuun ottamatta suuri menestys.
– Lopuksi kävimme meidän molempien kotona. Meillä pikkuveli väitti, että pukissa on jotain tuttua, Julius Jatuli nauraa.
Myös Oskari Sievola ja Saara Siukola aikovat viettää kotijoulua.
– Käydään perinteisesti mummolassa aamupuurolla ja kotona saunotaan jo päivällä. Joulupukki ja noitarumpu pitää ehdottomasti katsoa televisiosta, vaikka se löytyy melkein joka kodista dvd:nä, Saara Siukola sanoo.
Hän tietää, että suklaata tulee jouluna olemaan riittävästi tarjolla.
– Äiti ostaa yleensä hirveän kasan konvehteja. Ja itse asiassa jo varhain syksyllä tuli itsekin haettua ensimmäiset rasiat. Vaikka olisi herkkulakossa tai dieetillä, niin jouluna joustetaan, hän nauraa.
Suklaatestin tulokset
- Panda Juhlapöydän konvehdit
- Fazer Moments
- Fazer Present
- Marabou Symphony
- Panda Suomi 100
- Marabou Aladdin
- Marabou Paradis
Kommentointi on suljettu.